Sjöarbetstidslag
This is the chapter heading for general provisions.
- Jurisdiction
- Finland
- Instrument
- Act or statute
- Citation
- 296
- Version
- Undated source snapshot
- Language
- fi
- Official source
- View official record ↗
Saturday work arbete i skift arbete på fartyg arbetsmiljö arbetstid arbetsvillkor cash compensation claims deadlines collective agreements collective bargaining compliance timing court determination crew and passenger operations crew rosters definitions deltidsarbete effective date employee access to legal texts employee access to records employee claims employee information employer compliance employer liability fartyg +51 more
Statute overview
About this statute
This is the chapter heading for general provisions. Rubriken anger att detta är 1 kapitel om allmänna stadganden. Bestämmelserna gäller arbete på finska fartyg i utrikesfart, även vid resor mellan finska hamnar, och även visst arbete på sjögående fiskefartyg med de begränsningar som anges i 2 §. Lagen gäller för visst arbete på finskt fartyg i utrikesfart, och även när sådana fartyg reser mellan hamnar i Finland. This provision says the law does not apply to work done by several listed ship-related roles and workers, subject to specific conditions and some cross-references to other sections.
Available versions
Undated version · current
fi
Undated version · current
sv
Search within this statute
Search all stored provisions in this version.
Legal text
Provisions of Sjöarbetstidslag
Showing 52 of 52
Part preamble
Preamble
- 1 Verify source ↗
1 §
This section says the law applies, with stated exceptions, to work done on a Finnish ship used in foreign traffic, including work done for the ship or on a supervisor’s order, and it also applies during trips between Finnish ports.
1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työhön, jota suomalaisessa, ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa toimessa oleva henkilö tekee aluksen lukuun taikka muutoin esimiehen määräyksestä aluksessa tai muualla. Tätä lakia sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työhön, jota suomalaisessa, ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa toimessa oleva henkilö tekee aluksen lukuun taikka muutoin esimiehen määräyksestä aluksessa tai muualla. Lain säännöksiä on noudatettava silloinkin, kun ulkomaanliikenteeseen käytettävä alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Lain säännöksiä on noudatettava silloinkin, kun ulkomaanliikenteeseen käytettävä alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. 3 momentti on kumottu L:lla 22.2.2019/251. 3 momentti on kumottu L:lla 22.2.2019/251. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen. Samoin mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen. Samoin mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen. - 1 Verify source ↗
1 §
This section says the law applies to certain work done on a Finnish vessel used in foreign traffic, including voyages between Finnish ports, with listed exceptions.
1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työhön, jota suomalaisessa, ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa toimessa oleva henkilö tekee aluksen lukuun taikka muutoin esimiehen määräyksestä aluksessa tai muualla. Tätä lakia sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin työhön, jota suomalaisessa, ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa toimessa oleva henkilö tekee aluksen lukuun taikka muutoin esimiehen määräyksestä aluksessa tai muualla. Lain säännöksiä on noudatettava silloinkin, kun ulkomaanliikenteeseen käytettävä alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. Lain säännöksiä on noudatettava silloinkin, kun ulkomaanliikenteeseen käytettävä alus tekee matkoja Suomen satamien välillä. 3 momentti on kumottu L:lla 22.2.2019/251. 3 momentti on kumottu L:lla 22.2.2019/251. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen. Samoin mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen. Samoin mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan myös virkaehtosopimukseen. - 2 Verify source ↗
2 §
Lakia ei sovelleta tiettyihin aluksilla tehtäviin töihin ja joihinkin henkilöryhmiin, mutta 9 a, 10, 19 a ja 20 §:n poikkeukset jäävät voimaan.
2 § Poikkeukset soveltamisalasta Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota tekee: Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota tekee: 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään kaksi henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; sellaisen aluksen päällikkö, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään kaksi henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 2) konepäällikkö ja ylin perämies, jos heidän työtään ei ole jaettu vahtivuoroihin, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; konepäällikkö ja ylin perämies, jos heidän työtään ei ole jaettu vahtivuoroihin, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 3) matkustaja-aluksen sellaisen talousosaston ylin esimies, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään 15 henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; matkustaja-aluksen sellaisen talousosaston ylin esimies, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään 15 henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 4) työnantajan perheenjäsen, ellei aluksessa ole vakituisesti työssä myös muita henkilöitä; työnantajan perheenjäsen, ellei aluksessa ole vakituisesti työssä myös muita henkilöitä; 5) henkilö, joka tekee työtä aluksella vain sen ollessa satamassa; henkilö, joka tekee työtä aluksella vain sen ollessa satamassa; 6) henkilö, joka tekee vain tilapäistä työtä aluksen lukuun; henkilö, joka tekee vain tilapäistä työtä aluksen lukuun; 7) lääkäri, joka on otettu toimeen yksinomaan sairaanhoitoa varten; tai lääkäri, joka on otettu toimeen yksinomaan sairaanhoitoa varten; tai 8) henkilö, joka on toimessa valtion aluksessa, jota käytetään puolustustehtäviin taikka rajavalvonta-, rajaturvallisuus- ja meripelastustehtäviin. henkilö, joka on toimessa valtion aluksessa, jota käytetään puolustustehtäviin taikka rajavalvonta-, rajaturvallisuus- ja meripelastustehtäviin. 2 a § Lain soveltaminen työhön merikalastusaluksessa Tätä lakia sovelletaan myös työhön merikalastusaluksessa, joka liikennöi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamisalan ulkopuolisilla vesialueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sen 9 a–9 c ja 10 §:ää lukuun ottamatta: Tätä lakia sovelletaan myös työhön merikalastusaluksessa, joka liikennöi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamisalan ulkopuolisilla vesialueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sen 9 a–9 c ja 10 §:ää lukuun ottamatta: 1) sellaisen henkilön työhön, joka saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena; sellaisen henkilön työhön, joka saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena; 2) työhön silloin, kun alus on pyyntialueella. työhön silloin, kun alus on pyyntialueella. Lain 9 a–9 c ja 10 §:ää sovelletaan myös aluksella muutoin kuin työsuhteessa työskentelevään kalastajaan, jos aluksella samanaikaisesti työskentelee työntekijöitä työsopimuksen perusteella. Lain 9 a–9 c ja 10 §:ää sovelletaan myös aluksella muutoin kuin työsuhteessa työskentelevään kalastajaan, jos aluksella samanaikaisesti työskentelee työntekijöitä työsopimuksen perusteella. - 2 Verify source ↗
2 §
This section lists work categories and workers to whom the law does not apply, plus a separate rule for certain marine fishing vessel work.
2 § Poikkeukset soveltamisalasta Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota tekee: Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota tekee: 1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään kaksi henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; sellaisen aluksen päällikkö, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään kaksi henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 2) konepäällikkö ja ylin perämies, jos heidän työtään ei ole jaettu vahtivuoroihin, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; konepäällikkö ja ylin perämies, jos heidän työtään ei ole jaettu vahtivuoroihin, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 3) matkustaja-aluksen sellaisen talousosaston ylin esimies, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään 15 henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; matkustaja-aluksen sellaisen talousosaston ylin esimies, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään 15 henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään; 4) työnantajan perheenjäsen, ellei aluksessa ole vakituisesti työssä myös muita henkilöitä; työnantajan perheenjäsen, ellei aluksessa ole vakituisesti työssä myös muita henkilöitä; 5) henkilö, joka tekee työtä aluksella vain sen ollessa satamassa; henkilö, joka tekee työtä aluksella vain sen ollessa satamassa; 6) henkilö, joka tekee vain tilapäistä työtä aluksen lukuun; henkilö, joka tekee vain tilapäistä työtä aluksen lukuun; 7) lääkäri, joka on otettu toimeen yksinomaan sairaanhoitoa varten; tai lääkäri, joka on otettu toimeen yksinomaan sairaanhoitoa varten; tai 8) henkilö, joka on toimessa valtion aluksessa, jota käytetään puolustustehtäviin taikka rajavalvonta-, rajaturvallisuus- ja meripelastustehtäviin. henkilö, joka on toimessa valtion aluksessa, jota käytetään puolustustehtäviin taikka rajavalvonta-, rajaturvallisuus- ja meripelastustehtäviin. 2 a § Lain soveltaminen työhön merikalastusaluksessa Tätä lakia sovelletaan myös työhön merikalastusaluksessa, joka liikennöi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamisalan ulkopuolisilla vesialueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sen 9 a–9 c ja 10 §:ää lukuun ottamatta: Tätä lakia sovelletaan myös työhön merikalastusaluksessa, joka liikennöi työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamisalan ulkopuolisilla vesialueilla. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sen 9 a–9 c ja 10 §:ää lukuun ottamatta: 1) sellaisen henkilön työhön, joka saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena; sellaisen henkilön työhön, joka saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena; 2) työhön silloin, kun alus on pyyntialueella. työhön silloin, kun alus on pyyntialueella. Lain 9 a–9 c ja 10 §:ää sovelletaan myös aluksella muutoin kuin työsuhteessa työskentelevään kalastajaan, jos aluksella samanaikaisesti työskentelee työntekijöitä työsopimuksen perusteella. Lain 9 a–9 c ja 10 §:ää sovelletaan myös aluksella muutoin kuin työsuhteessa työskentelevään kalastajaan, jos aluksella samanaikaisesti työskentelee työntekijöitä työsopimuksen perusteella. - 3 Verify source ↗
3 §
This section defines several terms used in the law, including shift worker, day worker, domestic worker, passenger ship, day, port day, sea day, arrival/departure day, week, public holiday, foreign traffic, and a working-time balancing system.
3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin; vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin; 2) päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä; päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä; 3) taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai palvelua tai muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua; taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai palvelua tai muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua; 4) matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi; matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi; 5) vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; 6) satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; 7) merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla; 8) tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta; tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta; 9) viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24; viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24; 10) pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää; pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää; 11) ulkomaanliikenteellä liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai ulkomaan satamien välillä; sekä ulkomaanliikenteellä liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai ulkomaan satamien välillä; sekä 12) työajan tasoittumisjärjestelmällä järjestelmää, joka laaditaan ennakolta työtä varten ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. työajan tasoittumisjärjestelmällä järjestelmää, joka laaditaan ennakolta työtä varten ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. 2 luku Säännöllinen työaika ja työajan sijoittaminen - 3 Verify source ↗
3 §
This section defines terms used in the law, including shift worker, day worker, domestic worker, passenger vessel, day, port day, sea day, arrival/departure day, week, public holiday, foreign traffic, and a working-time equalization system.
3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin; vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin; 2) päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä; päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä; 3) taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai palvelua tai muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua; taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai palvelua tai muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua; 4) matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi; matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi; 5) vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; 6) satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; 7) merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla; 8) tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta; tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta; 9) viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24; viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24; 10) pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää; pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää; 11) ulkomaanliikenteellä liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai ulkomaan satamien välillä; sekä ulkomaanliikenteellä liikennettä Suomen ja ulkomaan sataman tai ulkomaan satamien välillä; sekä 12) työajan tasoittumisjärjestelmällä järjestelmää, joka laaditaan ennakolta työtä varten ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. työajan tasoittumisjärjestelmällä järjestelmää, joka laaditaan ennakolta työtä varten ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. 2 luku Säännöllinen työaika ja työajan sijoittaminen - 4 Verify source ↗
4 §
Regular working time is capped at 8 hours per day and 40 hours per week; for a household worker’s port day falling on a holiday or Saturday, the cap is 5 hours in the stated ship-related cases.
4 § Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään 5 tuntia: Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään 5 tuntia: 1) muussa kuin matkustaja-aluksessa; ja muussa kuin matkustaja-aluksessa; ja 2) matkustaja-aluksessa, kun matkustajat eivät ole aluksessa. matkustaja-aluksessa, kun matkustajat eivät ole aluksessa. - 4 Verify source ↗
4 §
Regular working time may not exceed 8 hours per day or 40 hours per week; a Taloustyöntekijä has a 5-hour maximum on certain holiday or Saturday port-duty days.
4 § Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään 5 tuntia: Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään 5 tuntia: 1) muussa kuin matkustaja-aluksessa; ja muussa kuin matkustaja-aluksessa; ja 2) matkustaja-aluksessa, kun matkustajat eivät ole aluksessa. matkustaja-aluksessa, kun matkustajat eivät ole aluksessa. - 5 Verify source ↗
5 §
Regular working time must be scheduled within specific time windows, with extra limits for shift workers, day workers, passenger-ship domestic workers, and other domestic workers.
5 § Työajan sijoittaminen Säännöllinen työaika on sijoitettava siten: Säännöllinen työaika on sijoitettava siten: 1) ettei vuorotyöntekijä joudu satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; ettei vuorotyöntekijä joudu satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; 2) ettei päivätyöntekijä joudu meri- tai satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; ettei päivätyöntekijä joudu meri- tai satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; 3) ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; 4) ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana. ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana. Milloin matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia, saa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivänä kuin lauantaina ennen kello 19:ää sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15:ttä. Milloin matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia, saa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivänä kuin lauantaina ennen kello 19:ää sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15:ttä. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle. 5 a § Lyhennetty työaika Jos työntekijä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Jos työntekijä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. 3 luku Pyhäpäivinä ja lauantaina tehtävä työ - 5 Verify source ↗
5 §
Employers must arrange work to allow part-time work for certain employees who want shorter working hours, including older employees and those taking partial early old-age pension.
5 § Työajan sijoittaminen Säännöllinen työaika on sijoitettava siten: Säännöllinen työaika on sijoitettava siten: 1) ettei vuorotyöntekijä joudu satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; ettei vuorotyöntekijä joudu satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; 2) ettei päivätyöntekijä joudu meri- tai satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; ettei päivätyöntekijä joudu meri- tai satamavuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana; 3) ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; 4) ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana. ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana. Milloin matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia, saa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivänä kuin lauantaina ennen kello 19:ää sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15:ttä. Milloin matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia, saa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivänä kuin lauantaina ennen kello 19:ää sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15:ttä. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle. 5 a § Lyhennetty työaika Jos työntekijä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Vastaavasti työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Jos työntekijä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Vastaavasti työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. 3 luku Pyhäpäivinä ja lauantaina tehtävä työ - 6 Verify source ↗
6 §
Work may not be assigned on public holidays or Saturdays except in cases mentioned in this chapter, unless the overtime rules say otherwise.
6 § Pyhä- ja lauantaityötä koskevien rajoitusten soveltamisala Ellei tämän lain ylityötä koskevista säännöksistä muuta johdu, ei pyhäpäivänä ja lauantaina saa teettää työtä muutoin kuin tässä luvussa mainituissa tapauksissa. Ellei tämän lain ylityötä koskevista säännöksistä muuta johdu, ei pyhäpäivänä ja lauantaina saa teettää työtä muutoin kuin tässä luvussa mainituissa tapauksissa. - 6 Verify source ↗
6 §
Sunday and Saturday work is restricted and may be assigned only in the cases mentioned in this chapter, unless the Act’s overtime rules provide otherwise.
6 § Pyhä- ja lauantaityötä koskevien rajoitusten soveltamisala Ellei tämän lain ylityötä koskevista säännöksistä muuta johdu, ei pyhäpäivänä ja lauantaina saa teettää työtä muutoin kuin tässä luvussa mainituissa tapauksissa. Ellei tämän lain ylityötä koskevista säännöksistä muuta johdu, ei pyhäpäivänä ja lauantaina saa teettää työtä muutoin kuin tässä luvussa mainituissa tapauksissa. - 7 Verify source ↗
7 §
Vuorotyöntekijää saa pitää työssä pyhäpäivänä tai lauantaina vain, jos päivä ei ole satamavuorokausi; satamavuorokautena työssä pitäminen on kielletty.
7 § Vuorotyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina Vuorotyöntekijää saa pitää työssä sellaisena pyhäpäivänä ja lauantaina, joka ei ole satamavuorokausi. Vuorotyöntekijää saa pitää työssä sellaisena pyhäpäivänä ja lauantaina, joka ei ole satamavuorokausi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pyhäpäivänä vuorotyöntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa suorittamaan ainoastaan: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pyhäpäivänä vuorotyöntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa suorittamaan ainoastaan: 1) työtä, joka on tarpeen aluksen kulussa pitämiseksi, ohjailemiseksi tai navigoimiseksi sekä näihin liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä; työtä, joka on tarpeen aluksen kulussa pitämiseksi, ohjailemiseksi tai navigoimiseksi sekä näihin liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä; 2) radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelua; radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelua; 3) välttämätöntä, helppoa puhdistustyötä ja kannen huuhtelua yhteensä enintään 1 tunnin ajan; välttämätöntä, helppoa puhdistustyötä ja kannen huuhtelua yhteensä enintään 1 tunnin ajan; 4) laivaväen muonituksen vaatimaa työtä; laivaväen muonituksen vaatimaa työtä; 5) aluksen lähdöstä ja saapumisesta aiheutuvaa työtä, joka on tarpeen aluksen irroittamiseksi tai kiinnittämiseksi, ankkurin nostamiseksi tahi laskemiseksi, laskuportaiden tai köysitikkaiden nostamiseksi tahi laskemiseksi, taikka muuta vastaavaa työtä, joka kiinteästi liittyy aluksen lähtöön tai tuloon, sekä aluksen lähtiessä satamasta nostolaitteiden kiinnittämisestä ja luukkujen ja porttien sulkemisesta aiheutuvaa työtä; aluksen lähdöstä ja saapumisesta aiheutuvaa työtä, joka on tarpeen aluksen irroittamiseksi tai kiinnittämiseksi, ankkurin nostamiseksi tahi laskemiseksi, laskuportaiden tai köysitikkaiden nostamiseksi tahi laskemiseksi, taikka muuta vastaavaa työtä, joka kiinteästi liittyy aluksen lähtöön tai tuloon, sekä aluksen lähtiessä satamasta nostolaitteiden kiinnittämisestä ja luukkujen ja porttien sulkemisesta aiheutuvaa työtä; 6) matkustajien ja heidän tavaroittensa alukseen ottamisen ja maihin viemisen vaatimaa työtä; sekä matkustajien ja heidän tavaroittensa alukseen ottamisen ja maihin viemisen vaatimaa työtä; sekä 7) muonan ja laivatarvikkeiden alukseen ottamisen vaatimaa työtä. muonan ja laivatarvikkeiden alukseen ottamisen vaatimaa työtä. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. - 7 Verify source ↗
7 §
Vuorotyöntekijää saa pitää työssä pyhäpäivänä tai lauantaina vain, jos päivä ei ole satamavuorokausi. Satamavuorokauden pyhäpäivänä tai lauantaina työnteko on kielletty.
7 § Vuorotyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina Vuorotyöntekijää saa pitää työssä sellaisena pyhäpäivänä ja lauantaina, joka ei ole satamavuorokausi. Vuorotyöntekijää saa pitää työssä sellaisena pyhäpäivänä ja lauantaina, joka ei ole satamavuorokausi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pyhäpäivänä vuorotyöntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa suorittamaan ainoastaan: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna pyhäpäivänä vuorotyöntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa suorittamaan ainoastaan: 1) työtä, joka on tarpeen aluksen kulussa pitämiseksi, ohjailemiseksi tai navigoimiseksi sekä näihin liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä; työtä, joka on tarpeen aluksen kulussa pitämiseksi, ohjailemiseksi tai navigoimiseksi sekä näihin liittyvää työtä, joka ei siedä viivytystä; 2) radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelua; radiolennätin- ja radiopuhelinpalvelua; 3) välttämätöntä, helppoa puhdistustyötä ja kannen huuhtelua yhteensä enintään 1 tunnin ajan; välttämätöntä, helppoa puhdistustyötä ja kannen huuhtelua yhteensä enintään 1 tunnin ajan; 4) laivaväen muonituksen vaatimaa työtä; laivaväen muonituksen vaatimaa työtä; 5) aluksen lähdöstä ja saapumisesta aiheutuvaa työtä, joka on tarpeen aluksen irroittamiseksi tai kiinnittämiseksi, ankkurin nostamiseksi tahi laskemiseksi, laskuportaiden tai köysitikkaiden nostamiseksi tahi laskemiseksi, taikka muuta vastaavaa työtä, joka kiinteästi liittyy aluksen lähtöön tai tuloon, sekä aluksen lähtiessä satamasta nostolaitteiden kiinnittämisestä ja luukkujen ja porttien sulkemisesta aiheutuvaa työtä; aluksen lähdöstä ja saapumisesta aiheutuvaa työtä, joka on tarpeen aluksen irroittamiseksi tai kiinnittämiseksi, ankkurin nostamiseksi tahi laskemiseksi, laskuportaiden tai köysitikkaiden nostamiseksi tahi laskemiseksi, taikka muuta vastaavaa työtä, joka kiinteästi liittyy aluksen lähtöön tai tuloon, sekä aluksen lähtiessä satamasta nostolaitteiden kiinnittämisestä ja luukkujen ja porttien sulkemisesta aiheutuvaa työtä; 6) matkustajien ja heidän tavaroittensa alukseen ottamisen ja maihin viemisen vaatimaa työtä; sekä matkustajien ja heidän tavaroittensa alukseen ottamisen ja maihin viemisen vaatimaa työtä; sekä 7) muonan ja laivatarvikkeiden alukseen ottamisen vaatimaa työtä. muonan ja laivatarvikkeiden alukseen ottamisen vaatimaa työtä. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. - 8 Verify source ↗
8 §
Taloustyöntekijää voidaan pitää työssä pyhäpäivänä ja lauantaina rajoitusten alaisena, ja tietyissä satamavuorokausissa työnteko voidaan rajata vain ruokahuoltoon, tarpeelliseen tarjoiluun ja kevyisiin puhdistustöihin.
8 § Taloustyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina Taloustyöntekijää saa pyhäpäivänä ja lauantaina pitää työssä 2 momentissa säädetyin rajoituksin. Taloustyöntekijää saa pyhäpäivänä ja lauantaina pitää työssä 2 momentissa säädetyin rajoituksin. Muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä sekä matkustaja-aluksen taloustyöntekijä, jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena velvoittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. Muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä sekä matkustaja-aluksen taloustyöntekijä, jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena velvoittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. 4 luku Ylityö ja lepoajat (17.10.1997/942) - 8 Verify source ↗
8 §
Taloustyöntekijää voidaan pitää työssä pyhäpäivänä ja lauantaina 2 momentin rajoituksin. Tietyissä satamavuorokausissa työ voidaan rajoittaa vain muonitukseen, tarpeelliseen tarjoiluun ja helppoon puhdistustyöhön.
8 § Taloustyöntekijän työntekovelvollisuus pyhäpäivänä ja lauantaina Taloustyöntekijää saa pyhäpäivänä ja lauantaina pitää työssä 2 momentissa säädetyin rajoituksin. Taloustyöntekijää saa pyhäpäivänä ja lauantaina pitää työssä 2 momentissa säädetyin rajoituksin. Muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä sekä matkustaja-aluksen taloustyöntekijä, jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena velvoittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. Muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä sekä matkustaja-aluksen taloustyöntekijä, jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena velvoittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. 4 luku Ylityö ja lepoajat (17.10.1997/942) - 9 Verify source ↗
9 §
The provision sets rules on overtime, minimum daily and weekly rest, night work for under-18s, and maximum average working time on fishing vessels.
9 § Ylityön teettäminen Sen estämättä, mitä säännöllisestä työajasta, työajan sijoittamisesta ja työn teettämisestä pyhäpäivänä ja lauantaina edellä on säädetty, voidaan työntekijä korvausta vastaan velvoittaa tekemään ylityötä. Sen estämättä, mitä säännöllisestä työajasta, työajan sijoittamisesta ja työn teettämisestä pyhäpäivänä ja lauantaina edellä on säädetty, voidaan työntekijä korvausta vastaan velvoittaa tekemään ylityötä. Työntekijää saa säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi pitää ylityössä enintään 16 tuntia viikossa. Työntekijää saa säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi pitää ylityössä enintään 16 tuntia viikossa. Ylityötä, joka korvataan 12 §:n 2 momentissa ja 14 §:ssä tarkoitetulla vastikkeella, ei oteta huomioon 2 momentin mukaista viikoittaista ylityön enimmäismäärää laskettaessa. Ylityötä, joka korvataan 12 §:n 2 momentissa ja 14 §:ssä tarkoitetulla vastikkeella, ei oteta huomioon 2 momentin mukaista viikoittaista ylityön enimmäismäärää laskettaessa. 9 a § Vähimmäislepoaika Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika. Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika. Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Peräkkäisten lepoaikojen väli ei saa olla 14 tuntia pidempi. Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Peräkkäisten lepoaikojen väli ei saa olla 14 tuntia pidempi. Jos työntekijän 1 momentissa tarkoitettu vähimmäislepoaika ei täyty työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin mahdollista. Jos työntekijän 1 momentissa tarkoitettu vähimmäislepoaika ei täyty työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin mahdollista. Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan. Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan. 9 b § Nuoria työntekijöitä koskeva erityissäännös Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n välisenä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoitusohjelman suorittamisesta. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n välisenä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoitusohjelman suorittamisesta. 9 c § Enimmäistyöaika merikalastusaluksella Merikalastusaluksella työskentelevän työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. Merikalastusaluksella työskentelevän työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. - 9 Verify source ↗
9 §
Workers may be required to do overtime, but weekly overtime is capped and minimum rest periods must be provided.
9 § Ylityön teettäminen Sen estämättä, mitä säännöllisestä työajasta, työajan sijoittamisesta ja työn teettämisestä pyhäpäivänä ja lauantaina edellä on säädetty, voidaan työntekijä korvausta vastaan velvoittaa tekemään ylityötä. Sen estämättä, mitä säännöllisestä työajasta, työajan sijoittamisesta ja työn teettämisestä pyhäpäivänä ja lauantaina edellä on säädetty, voidaan työntekijä korvausta vastaan velvoittaa tekemään ylityötä. Työntekijää saa säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi pitää ylityössä enintään 16 tuntia viikossa. Työntekijää saa säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi pitää ylityössä enintään 16 tuntia viikossa. Ylityötä, joka korvataan 12 §:n 2 momentissa ja 14 §:ssä tarkoitetulla vastikkeella, ei oteta huomioon 2 momentin mukaista viikoittaista ylityön enimmäismäärää laskettaessa. Ylityötä, joka korvataan 12 §:n 2 momentissa ja 14 §:ssä tarkoitetulla vastikkeella, ei oteta huomioon 2 momentin mukaista viikoittaista ylityön enimmäismäärää laskettaessa. 9 a § Vähimmäislepoaika Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika. Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika. Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Peräkkäisten lepoaikojen väli ei saa olla 14 tuntia pidempi. Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Peräkkäisten lepoaikojen väli ei saa olla 14 tuntia pidempi. Jos työntekijän 1 momentissa tarkoitettu vähimmäislepoaika ei täyty työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin mahdollista. Jos työntekijän 1 momentissa tarkoitettu vähimmäislepoaika ei täyty työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin mahdollista. Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan. Alle 30 minuutin taukoa ei lueta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun lepoaikaan. 9 b § Nuoria työntekijöitä koskeva erityissäännös Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n välisenä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoitusohjelman suorittamisesta. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Nuorta työntekijää ei saa pitää työssä kello 24:n ja 05:n välisenä aikana, ellei kysymys ole nuoren koulutukseen liittyvän harjoitusohjelman suorittamisesta. 9 c § Enimmäistyöaika merikalastusaluksella Merikalastusaluksella työskentelevän työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. Merikalastusaluksella työskentelevän työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana. - 10 Verify source ↗
10 §
Certain overtime and rest-period restrictions do not apply in specified ship-safety, rescue-drill, crew-shortage, urgent-work, and port-watch situations.
10 § Poikkeukset ylityön teettämistä ja lepoaikoja koskeviin rajoituksiin Edellä 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta: Edellä 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta: 1) työhön, joka on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi; työhön, joka on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi; 2) osallistumiseksi pelastus-, palonsammutus- tai turvallisuusharjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään; osallistumiseksi pelastus-, palonsammutus- tai turvallisuusharjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään; 3) sellaisen työn tekemiseksi, joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä; tai sellaisen työn tekemiseksi, joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä; tai 4) sellaisen työn suorittamiseksi, joka ei siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana. sellaisen työn suorittamiseksi, joka ei siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana. Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan: Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan: 1) tarpeellisen vahtipalvelun suorittamiseksi satamassa; tai tarpeellisen vahtipalvelun suorittamiseksi satamassa; tai 2) satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi. satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä. 11 § 11 § on kumottu L:lla 23.2.2001/151. 11 § on kumottu L:lla 23.2.2001/151. - 10 Verify source ↗
10 §
The overtime and rest-time limits in sections 9(2) and 9a(1)–(2) do not apply in certain ship-related situations, such as safety needs, emergency drills, crew reductions during a voyage, urgent work, port watch duties, and port-authority-directed measures.
10 § Poikkeukset ylityön teettämistä ja lepoaikoja koskeviin rajoituksiin Edellä 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta: Edellä 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta: 1) työhön, joka on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi; työhön, joka on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi; 2) osallistumiseksi pelastus-, palonsammutus- tai turvallisuusharjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään; osallistumiseksi pelastus-, palonsammutus- tai turvallisuusharjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään; 3) sellaisen työn tekemiseksi, joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä; tai sellaisen työn tekemiseksi, joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä; tai 4) sellaisen työn suorittamiseksi, joka ei siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana. sellaisen työn suorittamiseksi, joka ei siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana. Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan: Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan: 1) tarpeellisen vahtipalvelun suorittamiseksi satamassa; tai tarpeellisen vahtipalvelun suorittamiseksi satamassa; tai 2) satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi. satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä. 11 § 11 § on kumottu L:lla 23.2.2001/151. 11 § on kumottu L:lla 23.2.2001/151. - 12 Verify source ↗
12 §
Työstä, joka ylittää vuorokautisen säännöllisen työajan tai jota tehdään muuten 2 ja 3 luvun säännösten poiketen, maksetaan varsinaista ylityökorvausta. Jos muuta kuin sunnuntaina tehtävää työtä kertyy yli 40 tuntia viikossa, ylimenevä osa korvataan erityisellä vastikkeella; myös pyhäpäivänä säännöllisenä työaikana tehty työ korvataan näin.
12 § Ylityön korvausperusteen määräytyminen Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävä työ sekä työ, jota muutoin suoritetaan 2 ja 3 luvun säännöksistä poiketen, korvataan varsinaisella ylityökorvauksella siten kuin 13 §:ssä säädetään. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävä työ sekä työ, jota muutoin suoritetaan 2 ja 3 luvun säännöksistä poiketen, korvataan varsinaisella ylityökorvauksella siten kuin 13 §:ssä säädetään. Jos muuta kuin sunnuntaina tehtävää työtä on vuorokautista säännöllistä työaikaa ylittämättä viikon aikana tehty yli 40 tuntia, on ylimenevältä ajalta suoritettava korvaus erityisellä vastikkeella siten kuin 14 §:ssä säädetään. Vastikkeella on korvattava myös se työ, jota tehdään pyhäpäivänä säännöllisenä työaikana. Vastiketta laskettaessa ei oteta lukuun työtä, joka on korvattava varsinaisella ylityökorvauksella. Jos muuta kuin sunnuntaina tehtävää työtä on vuorokautista säännöllistä työaikaa ylittämättä viikon aikana tehty yli 40 tuntia, on ylimenevältä ajalta suoritettava korvaus erityisellä vastikkeella siten kuin 14 §:ssä säädetään. Vastikkeella on korvattava myös se työ, jota tehdään pyhäpäivänä säännöllisenä työaikana. Vastiketta laskettaessa ei oteta lukuun työtä, joka on korvattava varsinaisella ylityökorvauksella. - 12 Verify source ↗
12 §
Work exceeding daily regular working time, or work done outside chapters 2 and 3, is compensated as regular overtime pay; if non-Sunday work exceeds 40 hours in a week, the excess is paid with a special compensation, and holiday work during regular hours is also compensated.
12 § Ylityön korvausperusteen määräytyminen Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävä työ sekä työ, jota muutoin suoritetaan 2 ja 3 luvun säännöksistä poiketen, korvataan varsinaisella ylityökorvauksella siten kuin 13 §:ssä säädetään. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävä työ sekä työ, jota muutoin suoritetaan 2 ja 3 luvun säännöksistä poiketen, korvataan varsinaisella ylityökorvauksella siten kuin 13 §:ssä säädetään. Jos muuta kuin sunnuntaina tehtävää työtä on vuorokautista säännöllistä työaikaa ylittämättä viikon aikana tehty yli 40 tuntia, on ylimenevältä ajalta suoritettava korvaus erityisellä vastikkeella siten kuin 14 §:ssä säädetään. Vastikkeella on korvattava myös se työ, jota tehdään pyhäpäivänä säännöllisenä työaikana. Vastiketta laskettaessa ei oteta lukuun työtä, joka on korvattava varsinaisella ylityökorvauksella. Jos muuta kuin sunnuntaina tehtävää työtä on vuorokautista säännöllistä työaikaa ylittämättä viikon aikana tehty yli 40 tuntia, on ylimenevältä ajalta suoritettava korvaus erityisellä vastikkeella siten kuin 14 §:ssä säädetään. Vastikkeella on korvattava myös se työ, jota tehdään pyhäpäivänä säännöllisenä työaikana. Vastiketta laskettaessa ei oteta lukuun työtä, joka on korvattava varsinaisella ylityökorvauksella. - 13 Verify source ↗
13 §
Overtime compensation is paid in money or, with the employee’s consent, as time off under a collective agreement.
13 § Varsinainen ylityökorvaus Varsinainen ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana siten kuin siitä työehtosopimuksella sovitaan. Varsinainen ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana siten kuin siitä työehtosopimuksella sovitaan. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan. - 13 Verify source ↗
13 §
Ordinary overtime compensation may be paid in money or, with the employee’s consent, as time off under a collective agreement.
13 § Varsinainen ylityökorvaus Varsinainen ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana siten kuin siitä työehtosopimuksella sovitaan. Varsinainen ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana siten kuin siitä työehtosopimuksella sovitaan. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan. - 14 Verify source ↗
14 §
Section 14 sets three ways to give compensation for overtime: paid time off, free time in port, or cash payment.
14 § Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu vastike on suoritettava: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu vastike on suoritettava: 1) arkipäivänä annettavana vapaa-aikana siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,7 tuntia kohden annetaan vähintään yksi vapaapäivä; arkipäivänä annettavana vapaa-aikana siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,7 tuntia kohden annetaan vähintään yksi vapaapäivä; 2) vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen; vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen; 3) sopimuksesta rahakorvauksena siten, että yhden tunnin vastikkeena maksetaan vähintään 1/172 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. sopimuksesta rahakorvauksena siten, että yhden tunnin vastikkeena maksetaan vähintään 1/172 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. 3 momentti on kumottu MerimiesL:lla 7.6.1978/423, joka tuli voimaan 1.7.1978. 3 momentti on kumottu MerimiesL:lla 7.6.1978/423, joka tuli voimaan 1.7.1978. - 14 Verify source ↗
14 §
Overtime compensation must be given as time off or, by agreement, as cash payment. One hour of cash compensation must be at least 1/172 of the employee’s monthly cash wage.
14 § Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu vastike on suoritettava: Edellä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu vastike on suoritettava: 1) arkipäivänä annettavana vapaa-aikana siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,7 tuntia kohden annetaan vähintään yksi vapaapäivä; arkipäivänä annettavana vapaa-aikana siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,7 tuntia kohden annetaan vähintään yksi vapaapäivä; 2) vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen; vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen; 3) sopimuksesta rahakorvauksena siten, että yhden tunnin vastikkeena maksetaan vähintään 1/172 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. sopimuksesta rahakorvauksena siten, että yhden tunnin vastikkeena maksetaan vähintään 1/172 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. 3 momentti on kumottu MerimiesL:lla 7.6.1978/423, joka tuli voimaan 1.7.1978. 3 momentti on kumottu MerimiesL:lla 7.6.1978/423, joka tuli voimaan 1.7.1978. - 15 Verify source ↗
15 §
Työntekijän oikeus tiettyyn ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen raukeaa, ellei kannetta nosteta 3 vuoden kuluessa oikeuden syntymisvuoden päättymisestä.
15 § Kanneaika Työntekijän oikeus tässä luvussa tarkoitettuun rahana tai vapaa-aikana suoritettavaan varsinaiseen ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana sellainen oikeus syntyi. Työntekijän oikeus tässä luvussa tarkoitettuun rahana tai vapaa-aikana suoritettavaan varsinaiseen ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana sellainen oikeus syntyi. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske saamista, joka on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske saamista, joka on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa. 5 luku Täydentäviä säännöksiä 16 § 16 § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 a § 16 a § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 a § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 b § 16 b § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 b § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 c § 16 c § on kumottu L:lla 18.12.1998/406 v. 1999. 16 c § on kumottu L:lla 18.12.1998/406 v. 1999. - 15 Verify source ↗
15 §
Työntekijän oikeus tiettyyn ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen raukeaa, ellei kannetta nosteta 3 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus syntyi.
15 § Kanneaika Työntekijän oikeus tässä luvussa tarkoitettuun rahana tai vapaa-aikana suoritettavaan varsinaiseen ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana sellainen oikeus syntyi. Työntekijän oikeus tässä luvussa tarkoitettuun rahana tai vapaa-aikana suoritettavaan varsinaiseen ylityökorvaukseen tai vastikkeeseen on rauennut, jollei kannetta ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana sellainen oikeus syntyi. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske saamista, joka on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske saamista, joka on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa. 5 luku Täydentäviä säännöksiä 16 § 16 § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 a § 16 a § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 a § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 b § 16 b § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 b § on kumottu L:lla 9.9.2011/1026. 16 c § 16 c § on kumottu L:lla 18.12.1998/406 v. 1999. 16 c § on kumottu L:lla 18.12.1998/406 v. 1999. - 17 Verify source ↗
17 §
On certain ships, work may be arranged as two-shift work, and for some ships the related compensation can be agreed in a collective agreement.
17 § Kaksivuorotyö Tämän lain säännösten estämättä voidaan työ aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähemmän kuin 500 rekisteritonnia, järjestää kaksivuorotyöksi, jolloin korvauksesta säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylittävältä osalta voidaan sopia työehtosopimuksessa tämän lain säännöksistä poiketen. Tämän lain säännösten estämättä voidaan työ aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähemmän kuin 500 rekisteritonnia, järjestää kaksivuorotyöksi, jolloin korvauksesta säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylittävältä osalta voidaan sopia työehtosopimuksessa tämän lain säännöksistä poiketen. Aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia mutta alle 1 600 rekisteritonnia, voidaan työehtosopimuksessa sopia työn järjestämisestä kaksivuorotyöksi. Myös korvaus säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylimenevältä osalta on tällöin sovittava työehtosopimuksessa. Aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia mutta alle 1 600 rekisteritonnia, voidaan työehtosopimuksessa sopia työn järjestämisestä kaksivuorotyöksi. Myös korvaus säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylimenevältä osalta on tällöin sovittava työehtosopimuksessa. - 17 Verify source ↗
17 §
Ships below certain tonnage limits may be operated in two shifts, and collective agreements may set the arrangement and overtime compensation rules.
17 § Kaksivuorotyö Tämän lain säännösten estämättä voidaan työ aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähemmän kuin 500 rekisteritonnia, järjestää kaksivuorotyöksi, jolloin korvauksesta säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylittävältä osalta voidaan sopia työehtosopimuksessa tämän lain säännöksistä poiketen. Tämän lain säännösten estämättä voidaan työ aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähemmän kuin 500 rekisteritonnia, järjestää kaksivuorotyöksi, jolloin korvauksesta säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylittävältä osalta voidaan sopia työehtosopimuksessa tämän lain säännöksistä poiketen. Aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia mutta alle 1 600 rekisteritonnia, voidaan työehtosopimuksessa sopia työn järjestämisestä kaksivuorotyöksi. Myös korvaus säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylimenevältä osalta on tällöin sovittava työehtosopimuksessa. Aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia mutta alle 1 600 rekisteritonnia, voidaan työehtosopimuksessa sopia työn järjestämisestä kaksivuorotyöksi. Myös korvaus säännöllisen 8 tunnin vuorokautisen työajan ylimenevältä osalta on tällöin sovittava työehtosopimuksessa. - 18 Verify source ↗
18 §
Certain meal breaks, ship-work interruptions, and work tied only to watch changes are not counted as working time if the stated conditions are met.
18 § Työajan keskeytykset ja vuoron vaihtuminen Työaikaa laskettaessa siihen ei lueta vähintään 30 minuutin ruokailuaikaa eikä muutakaan laivatyön keskeytystä, mikäli työntekijä tällöin esimiehensä luvalla saa poistua työpaikalta ja keskeytys kestää vähintään 1 tunnin. Työaikaa laskettaessa siihen ei lueta vähintään 30 minuutin ruokailuaikaa eikä muutakaan laivatyön keskeytystä, mikäli työntekijä tällöin esimiehensä luvalla saa poistua työpaikalta ja keskeytys kestää vähintään 1 tunnin. Työaikaan ei myöskään lueta työtä, joka on aluksen turvalliselle kululle tarpeellista yksinomaan vartiovuoron vaihtumisen johdosta. Työaikaan ei myöskään lueta työtä, joka on aluksen turvalliselle kululle tarpeellista yksinomaan vartiovuoron vaihtumisen johdosta. - 18 Verify source ↗
18 §
Certain meal breaks, shipwork interruptions, and work needed only for a watch change are not counted as working time if the stated conditions are met.
18 § Työajan keskeytykset ja vuoron vaihtuminen Työaikaa laskettaessa siihen ei lueta vähintään 30 minuutin ruokailuaikaa eikä muutakaan laivatyön keskeytystä, mikäli työntekijä tällöin esimiehensä luvalla saa poistua työpaikalta ja keskeytys kestää vähintään 1 tunnin. Työaikaa laskettaessa siihen ei lueta vähintään 30 minuutin ruokailuaikaa eikä muutakaan laivatyön keskeytystä, mikäli työntekijä tällöin esimiehensä luvalla saa poistua työpaikalta ja keskeytys kestää vähintään 1 tunnin. Työaikaan ei myöskään lueta työtä, joka on aluksen turvalliselle kululle tarpeellista yksinomaan vartiovuoron vaihtumisen johdosta. Työaikaan ei myöskään lueta työtä, joka on aluksen turvalliselle kululle tarpeellista yksinomaan vartiovuoron vaihtumisen johdosta. - 19 Verify source ↗
19 §
The employer must prepare and maintain certain work-time and watch rosters, consult employees before changes, and give notice of changes in good time.
19 § Työajan tasoittumisjärjestelmä Jos säännöllinen työaika on 20 b §:n nojalla sovittu keskimääräiseksi, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Jos säännöllinen työaika on 20 b §:n nojalla sovittu keskimääräiseksi, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle, tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle, tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijöille hyvissä ajoin. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijöille hyvissä ajoin. 19 a § Työ- ja vahtivuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 9 a §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava aluksen työkielellä sekä englannin kielellä. Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 9 a §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava aluksen työkielellä sekä englannin kielellä. Vahtihenkilöstölle on laadittava vahtivuoroluettelo, josta käyvät ilmi henkilön nimi ja toimi aluksella sekä vahdin alkamis- ja päättymisajat. Vahtihenkilöstölle on laadittava vahtivuoroluettelo, josta käyvät ilmi henkilön nimi ja toimi aluksella sekä vahdin alkamis- ja päättymisajat. Työ- ja vahtivuoroluettelo on laadittava työjaksoksi tai vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Mahdolliset muutokset on tehtävä viivyttelemättä. Työ- ja vahtivuoroluettelo on pidettävä nähtävänä näkyvällä paikalla aluksella. Työ- ja vahtivuoroluettelo on laadittava työjaksoksi tai vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Mahdolliset muutokset on tehtävä viivyttelemättä. Työ- ja vahtivuoroluettelo on pidettävä nähtävänä näkyvällä paikalla aluksella. 19 b § 19 b § on kumottu L:lla 20.12.2013/1070. 19 b § on kumottu L:lla 20.12.2013/1070. - 19 Verify source ↗
19 §
The employer must prepare and keep updated work-time balancing systems and work and watch rosters, and make them available to employees on the ship.
19 § Työajan tasoittumisjärjestelmä Jos säännöllinen työaika on 20 b §:n nojalla sovittu keskimääräiseksi, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Jos säännöllinen työaika on 20 b §:n nojalla sovittu keskimääräiseksi, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle, tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle, tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijöille hyvissä ajoin. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijöille hyvissä ajoin. 19 a § Työ- ja vahtivuoroluettelo Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 9 a §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava aluksen työkielellä sekä englannin kielellä. Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 9 a §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava aluksen työkielellä sekä englannin kielellä. Vahtihenkilöstölle on laadittava vahtivuoroluettelo, josta käyvät ilmi henkilön nimi ja toimi aluksella sekä vahdin alkamis- ja päättymisajat. Vahtihenkilöstölle on laadittava vahtivuoroluettelo, josta käyvät ilmi henkilön nimi ja toimi aluksella sekä vahdin alkamis- ja päättymisajat. Työ- ja vahtivuoroluettelo on laadittava työjaksoksi tai vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Mahdolliset muutokset on tehtävä viivyttelemättä. Työ- ja vahtivuoroluettelo on pidettävä nähtävänä näkyvällä paikalla aluksella. Työ- ja vahtivuoroluettelo on laadittava työjaksoksi tai vähintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Mahdolliset muutokset on tehtävä viivyttelemättä. Työ- ja vahtivuoroluettelo on pidettävä nähtävänä näkyvällä paikalla aluksella. 19 b § 19 b § on kumottu L:lla 20.12.2013/1070. 19 b § on kumottu L:lla 20.12.2013/1070. - 20 Verify source ↗
20 §
Employer must keep employee-specific working time records and show or provide them on request; certain collective-agreement deviations are allowed, but some benefit-reducing clauses are void.
20 § Työaikakirjanpito Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtaisesti. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Tällöin aloitettu puolitunti lasketaan ylityötä korvattaessa täydeksi puoleksi tunniksi. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 15 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti. Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtaisesti. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Tällöin aloitettu puolitunti lasketaan ylityötä korvattaessa täydeksi puoleksi tunniksi. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 15 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti. Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on oikeus saada kirjallinen selvitys työ- ja vahtivuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on oikeus saada kirjallinen selvitys työ- ja vahtivuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 19 a §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 19 a §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta. 20 a § Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen työsopimuksella Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. 20 b § Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen valtakunnallisella työehtosopimuksella Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 3–9, 12, 14, 19 ja 19 a §:ssä säädetään. Säännöllinen viikoittainen työaika ei kuitenkaan saa keskimäärin ylittää 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 3–9, 12, 14, 19 ja 19 a §:ssä säädetään. Säännöllinen viikoittainen työaika ei kuitenkaan saa keskimäärin ylittää 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Tällaisia työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten soveltaminen on lopetettava kahden viikon kuluttua ilmoituksesta, tai jos se säännöllisen työajan tasoittumisen vuoksi on tarpeen, tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä. Tällaisia työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten soveltaminen on lopetettava kahden viikon kuluttua ilmoituksesta, tai jos se säännöllisen työajan tasoittumisen vuoksi on tarpeen, tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä. Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajien yhdistyksestä, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusviranomaiseen, kuntaan, kuntayhtymään, kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajien yhdistyksestä, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusviranomaiseen, kuntaan, kuntayhtymään, kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallitukseen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset. Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset. - 20 Verify source ↗
20 §
Employers must keep employee-specific working time records, retain them, and show or provide copies on request. The provision also lets certain collective bargaining parties agree differently, but caps average weekly regular working time at 40 hours over up to 52 weeks.
20 § Työaikakirjanpito Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtaisesti. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Tällöin aloitettu puolitunti lasketaan ylityötä korvattaessa täydeksi puoleksi tunniksi. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 15 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti. Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtaisesti. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Tällöin aloitettu puolitunti lasketaan ylityötä korvattaessa täydeksi puoleksi tunniksi. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 15 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti. Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on oikeus saada kirjallinen selvitys työ- ja vahtivuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työaikakirjanpito on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on oikeus saada kirjallinen selvitys työ- ja vahtivuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 19 a §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta. Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 19 a §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta. 20 a § Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen työsopimuksella Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. 20 b § Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen työehtosopimuksella Työnantajalla tai työnantajien yhdistyksellä sekä työntekijöiden valtakunnallisella yhdistyksellä tai tämän jäsenyhdistyksellä on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 3–9, 12, 14, 19 ja 19 a §:ssä säädetään. Säännöllinen viikoittainen työaika ei kuitenkaan saa keskimäärin ylittää 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työnantajalla tai työnantajien yhdistyksellä sekä työntekijöiden valtakunnallisella yhdistyksellä tai tämän jäsenyhdistyksellä on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 3–9, 12, 14, 19 ja 19 a §:ssä säädetään. Säännöllinen viikoittainen työaika ei kuitenkaan saa keskimäärin ylittää 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten soveltaminen on lopetettava kahden viikon kuluttua ilmoituksesta tai, jos se säännöllisen työajan tasoittumisen vuoksi on tarpeen, tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten soveltaminen on lopetettava kahden viikon kuluttua ilmoituksesta tai, jos se säännöllisen työajan tasoittumisen vuoksi on tarpeen, tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä. Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajasta ja työnantajien yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusviranomaiseen. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen voivat tehdä: Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajasta ja työnantajien yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusviranomaiseen. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen voivat tehdä: 1) kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä annetussa laissa (630/2021) tarkoitettujen jäsenyhteisöjen osalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä valtakunnallinen työntekijäyhdistys; kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä annetussa laissa (630/2021) tarkoitettujen jäsenyhteisöjen osalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä valtakunnallinen työntekijäyhdistys; 2) Ahvenanmaan maakunta- ja kuntahallinnon osalta Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Ahvenanmaan maakunnan kunnallinen sopimusvaltuuskunta sekä valtakunnallinen työntekijäyhdistys. Ahvenanmaan maakunta- ja kuntahallinnon osalta Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Ahvenanmaan maakunnan kunnallinen sopimusvaltuuskunta sekä valtakunnallinen työntekijäyhdistys. Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset. Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset. - 21 Verify source ↗
21 §
The employer must keep this law and the regulations issued under it freely available at the workplace.
21 § Nähtävänäpito Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä. Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä. - 21 Verify source ↗
21 §
Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla, ja asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanniksi.
21 § Nähtävänäpito Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä. Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä. - 22 Verify source ↗
22 §
Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain ja 20 b §:n perusteella tehtyjen säännöllistä työaikaa koskevien sopimusten noudattamista.
22 § Valvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain sekä 20 b §:n nojalla säännöllisestä työajasta tehtyjen sopimusten noudattamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain sekä 20 b §:n nojalla säännöllisestä työajasta tehtyjen sopimusten noudattamista. 6 luku Rangaistussäännökset ja syytteeseenpano-oikeus - 22 Verify source ↗
22 §
Labor safety authorities supervise compliance with this Act and agreements made under section 20 b.
22 § Valvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain sekä 20 b §:n nojalla säännöllisestä työajasta tehtyjen sopimusten noudattamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain sekä 20 b §:n nojalla säännöllisestä työajasta tehtyjen sopimusten noudattamista. 6 luku Rangaistussäännökset ja syytteeseenpano-oikeus - 23 Verify source ↗
23 §
Työnantaja tai tämän edustaja voi saada sakon, եթե hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo lain tai sen nojalla annettuja muita säännöksiä, paitsi maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia.
23 § Merityöaikarikkomus Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa olevia tai sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava merityöaikarikkomuksesta sakkoon. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa olevia tai sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava merityöaikarikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. - 23 Verify source ↗
23 §
Työnantaja tai tämän edustaja voi saada sakon, եթե he tahallaan tai huolimattomuudesta rikkovat muita kuin maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä.
23 § Merityöaikarikkomus Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa olevia tai sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava merityöaikarikkomuksesta sakkoon. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tässä laissa olevia tai sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvollisuutta, työaikakirjanpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava merityöaikarikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan. - 24 Verify source ↗
24 §
Tässä pykälässä todetaan, että työaikakirjanpidon laiminlyönnistä tai väärinkäytöstä sekä tietyistä merityöaikarikkomuksista säädetään rikoslain 47 luvun 2 §:ssä.
24 § Työaikasuojelurikos Rangaistus 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai väärinkäytöksestä sekä sellaisesta merityöaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomaisen kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 2 §:ssä. Rangaistus 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai väärinkäytöksestä sekä sellaisesta merityöaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomaisen kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 2 §:ssä. 25 § 25 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 25 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 26 § 26 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 26 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 27 § 27 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 27 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 7 luku Erinäisiä säännöksiä - 24 Verify source ↗
24 §
This section says punishment is provided in the Criminal Code for certain working time record failures and for a maritime working time offence committed despite a labour protection authority's notice, order, or prohibition.
24 § Työaikasuojelurikos Rangaistus 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai väärinkäytöksestä sekä sellaisesta merityöaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomaisen kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 2 §:ssä. Rangaistus 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai väärinkäytöksestä sekä sellaisesta merityöaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomaisen kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 2 §:ssä. 25 § 25 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 25 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 26 § 26 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 26 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 27 § 27 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 27 § on kumottu L:lla 21.4.1995/681. 7 luku Erinäisiä säännöksiä - 28 Verify source ↗
28 §
In cases under this Act, the first court is determined by the Marine Act rules; otherwise, court proceedings follow the Code of Judicial Procedure.
28 § Tuomioistuin Tämän lain mukaan ratkaistavissa jutuissa ensimmäinen tuomioistuin määräytyy merilain (674/94) 21 luvun 1 ja 7 §:n mukaan. Muutoin oikeudenkäynnissä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään. Tämän lain mukaan ratkaistavissa jutuissa ensimmäinen tuomioistuin määräytyy merilain (674/94) 21 luvun 1 ja 7 §:n mukaan. Muutoin oikeudenkäynnissä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään. - 28 Verify source ↗
28 §
For cases covered by this law, the first court is determined under the Maritime Act; otherwise, court proceedings follow the Code of Judicial Procedure.
28 § Tuomioistuin Tämän lain mukaan ratkaistavissa jutuissa ensimmäinen tuomioistuin määräytyy merilain (674/94) 21 luvun 1 ja 7 §:n mukaan. Muutoin oikeudenkäynnissä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään. Tämän lain mukaan ratkaistavissa jutuissa ensimmäinen tuomioistuin määräytyy merilain (674/94) 21 luvun 1 ja 7 §:n mukaan. Muutoin oikeudenkäynnissä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään. - 29 Verify source ↗
29 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarvittaessa asetuksella.
29 § Asetuksenanto-oikeus Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. - 29 Verify source ↗
29 §
Tarvittaessa tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.
29 § Asetuksenanto-oikeus Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. - 30 Verify source ↗
30 §
This section sets the law’s commencement and records that it repeals the earlier maritime working time law; it also lists later amendment commencement dates.
30 § Voimaantulosäännös Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Sillä kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1961 annettu merityöaikalaki (409/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Sillä kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1961 annettu merityöaikalaki (409/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 7.6.1978/423: 1.6.1984/435: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984. HE 180/83, sosvk.miet. 2/84, svk.miet. 10/84 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984. HE 180/83, sosvk.miet. 2/84, svk.miet. 10/84 18.4.1986/282: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986. HE 179/85, sosvk.miet. 1/86, svk.miet. 10/86 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986. HE 179/85, sosvk.miet. 1/86, svk.miet. 10/86 6.3.1987/251: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987. HE 212/86, sosvk.miet. 35/86, svk.miet. 236/86 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987. HE 212/86, sosvk.miet. 35/86, svk.miet. 236/86 13.12.1991/1510: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa vireille pantu hakemus poikkeuksen saamiseksi käsitellään kuitenkin tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. HE 122/91, TyV.miet. 4/91 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa vireille pantu hakemus poikkeuksen saamiseksi käsitellään kuitenkin tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. HE 122/91, TyV.miet. 4/91 8.1.1993/26: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet työsuojeluhallituksen työaikapäiväkirjan kaavaa koskevat päätökset jäävät edelleen voimaan, jollei toisin määrätä. HE 328/92, TyVM 14/92 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet työsuojeluhallituksen työaikapäiväkirjan kaavaa koskevat päätökset jäävät edelleen voimaan, jollei toisin määrätä. HE 328/92, TyVM 14/92 21.4.1995/681: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94 20.5.1996/335: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. HE 199/95, TyVM 1/96, EV 31/96 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. HE 199/95, TyVM 1/96, EV 31/96 10.1.1997/17: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. HE 178/1996, TyVM 15/1996, EV 176/1996 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. HE 178/1996, TyVM 15/1996, EV 176/1996 17.10.1997/942: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997. HE 96/1997, TyVM 11/1997, EV 111/1997 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997. HE 96/1997, TyVM 11/1997, EV 111/1997 18.12.1998/406 v. 1999: Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. HE 103/1998, LaVM 14/1998, EV 174/1998 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. HE 103/1998, LaVM 14/1998, EV 174/1998 23.2.2001/151: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. HE 6/2001, TyVM 2/2001, EV 5/2001, 1) Neuvoston direktiivi 1999/63/EY (31999L0063); EYVL N:o L 167, 2.7.1999, s. 33, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/95/EY (31999L0095); EYVL N:o L 14, 20.1.2000, s. 29 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. HE 6/2001, TyVM 2/2001, EV 5/2001, 1) Neuvoston direktiivi 1999/63/EY (31999L0063); EYVL N:o L 167, 2.7.1999, s. 33, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/95/EY (31999L0095); EYVL N:o L 14, 20.1.2000, s. 29 8.11.2002/934: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. HE 166/2002, TyVM 6/2002, EV 137/2002 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. HE 166/2002, TyVM 6/2002, EV 137/2002 29.10.2004/941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. HE 136/2004, TyVM 10/2004, EV 124/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (32003L0088); EYVL N:o L 299, 18.11.2003, s. 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. HE 136/2004, TyVM 10/2004, EV 124/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (32003L0088); EYVL N:o L 299, 18.11.2003, s. 9 19.12.2008/969: Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan korvaukseen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 148/2008, LiVM 13/2008, EV 123/2008 Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan korvaukseen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 148/2008, LiVM 13/2008, EV 123/2008 9.9.2011/1026: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011. HE 264/2010, TyVM 16/2010, EV 305/2010, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011. HE 264/2010, TyVM 16/2010, EV 305/2010, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 23.3.2012/140: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2012. HE 125/2011, TyVM 1/2012, EV 4/2012, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2012. HE 125/2011, TyVM 1/2012, EV 4/2012, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 20.12.2013/1070: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 146/2013, TyVM 9/2013, EV 180/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 146/2013, TyVM 9/2013, EV 180/2013 29.1.2016/105: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015 22.2.2019/251: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2019. HE 291/2018, TyVM 11/2018, EV 211/2018, Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (32017L0159); EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2019. HE 291/2018, TyVM 11/2018, EV 211/2018, Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (32017L0159); EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12 11.6.2020/436: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020. HE 42/2020, TyVM 9/2020, EV 56/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020. HE 42/2020, TyVM 9/2020, EV 56/2020 - 30 Verify source ↗
30 §
This section says when the law enters into force, repeals the earlier maritime working time law, and keeps one pre-entry exemption application under the old rules.
30 § Voimaantulosäännös Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Sillä kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1961 annettu merityöaikalaki (409/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Sillä kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1961 annettu merityöaikalaki (409/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 7.6.1978/423: 1.6.1984/435: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984. HE 180/83, sosvk.miet. 2/84, svk.miet. 10/84 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1984. HE 180/83, sosvk.miet. 2/84, svk.miet. 10/84 18.4.1986/282: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986. HE 179/85, sosvk.miet. 1/86, svk.miet. 10/86 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986. HE 179/85, sosvk.miet. 1/86, svk.miet. 10/86 6.3.1987/251: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987. HE 212/86, sosvk.miet. 35/86, svk.miet. 236/86 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987. HE 212/86, sosvk.miet. 35/86, svk.miet. 236/86 13.12.1991/1510: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa vireille pantu hakemus poikkeuksen saamiseksi käsitellään kuitenkin tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. HE 122/91, TyV.miet. 4/91 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa vireille pantu hakemus poikkeuksen saamiseksi käsitellään kuitenkin tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. HE 122/91, TyV.miet. 4/91 8.1.1993/26: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet työsuojeluhallituksen työaikapäiväkirjan kaavaa koskevat päätökset jäävät edelleen voimaan, jollei toisin määrätä. HE 328/92, TyVM 14/92 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet työsuojeluhallituksen työaikapäiväkirjan kaavaa koskevat päätökset jäävät edelleen voimaan, jollei toisin määrätä. HE 328/92, TyVM 14/92 21.4.1995/681: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995. HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94 20.5.1996/335: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. HE 199/95, TyVM 1/96, EV 31/96 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. HE 199/95, TyVM 1/96, EV 31/96 10.1.1997/17: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. HE 178/1996, TyVM 15/1996, EV 176/1996 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997. HE 178/1996, TyVM 15/1996, EV 176/1996 17.10.1997/942: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997. HE 96/1997, TyVM 11/1997, EV 111/1997 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997. HE 96/1997, TyVM 11/1997, EV 111/1997 18.12.1998/406 v. 1999: Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. HE 103/1998, LaVM 14/1998, EV 174/1998 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. HE 103/1998, LaVM 14/1998, EV 174/1998 23.2.2001/151: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. HE 6/2001, TyVM 2/2001, EV 5/2001, 1) Neuvoston direktiivi 1999/63/EY (31999L0063); EYVL N:o L 167, 2.7.1999, s. 33, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/95/EY (31999L0095); EYVL N:o L 14, 20.1.2000, s. 29 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. HE 6/2001, TyVM 2/2001, EV 5/2001, 1) Neuvoston direktiivi 1999/63/EY (31999L0063); EYVL N:o L 167, 2.7.1999, s. 33, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/95/EY (31999L0095); EYVL N:o L 14, 20.1.2000, s. 29 8.11.2002/934: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. HE 166/2002, TyVM 6/2002, EV 137/2002 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. HE 166/2002, TyVM 6/2002, EV 137/2002 29.10.2004/941: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. HE 136/2004, TyVM 10/2004, EV 124/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (32003L0088); EYVL N:o L 299, 18.11.2003, s. 9 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. HE 136/2004, TyVM 10/2004, EV 124/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY (32003L0088); EYVL N:o L 299, 18.11.2003, s. 9 19.12.2008/969: Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan korvaukseen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 148/2008, LiVM 13/2008, EV 123/2008 Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2009 ja sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan korvaukseen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 148/2008, LiVM 13/2008, EV 123/2008 9.9.2011/1026: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011. HE 264/2010, TyVM 16/2010, EV 305/2010, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011. HE 264/2010, TyVM 16/2010, EV 305/2010, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 23.3.2012/140: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2012. HE 125/2011, TyVM 1/2012, EV 4/2012, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2012. HE 125/2011, TyVM 1/2012, EV 4/2012, Neuvoston direktiivi 2009/13/EY; EUVL N:o L 124, 20.5.2009, s. 30 20.12.2013/1070: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 146/2013, TyVM 9/2013, EV 180/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 146/2013, TyVM 9/2013, EV 180/2013 29.1.2016/105: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015 22.2.2019/251: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2019. HE 291/2018, TyVM 11/2018, EV 211/2018, Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (32017L0159); EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2019. HE 291/2018, TyVM 11/2018, EV 211/2018, Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (32017L0159); EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12 11.6.2020/436: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020. HE 42/2020, TyVM 9/2020, EV 56/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020. HE 42/2020, TyVM 9/2020, EV 56/2020 8.7.2022/675: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. HE 62/2022, StVM 13/2022, EV 97/2022 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. HE 62/2022, StVM 13/2022, EV 97/2022 19.12.2024/945: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. HE 85/2024, TyVM 14/2024, EV 174/2024 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. HE 85/2024, TyVM 14/2024, EV 174/2024
Provision text is displayed from LexChat’s stored statute record. Use the official source links to verify amendments, commencement, and current legal force.
Ask AI about this statute
Sjöarbetstidslag
Sign in to ask AI about this statute
Sign in to start authenticated, citation-grounded statute research.
Sign inLexChat organizes source-backed legal information for research. Verify amendments, commencement, and current legal force with the official publisher before relying on it.