Lag om samordning av den svenskspråkiga högskoleutbildningen

1 § Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja asioista, joilla on olennaista merkitystä ruotsinkieliselle korkeakouluopetukselle. Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysynnän, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet. Neuvottelukunnan tulee erityisesti seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysynnän, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.

2 § Helsingin yliopisto, Svenska handelshögskolan sekä Åbo Akademi ja Österbottens högskola valitsevat kukin yhtä monta jäsentä neuvottelukuntaan. Helsingin yliopiston valitsemien jäsenten joukossa tulee olla yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisen yksikön edustajia. Helsingin yliopisto, Svenska handelshögskolan sekä Åbo Akademi ja Österbottens högskola valitsevat kukin yhtä monta jäsentä neuvottelukuntaan. Helsingin yliopiston valitsemien jäsenten joukossa tulee olla yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisen yksikön edustajia. Neuvottelukunnan käsitellessä kysymyksiä ruotsinkielisen opetuksen antamisesta Teknillisessä korkeakoulussa tai muussa sellaisessa korkeakoulussa, jota ei mainita 1 momentissa, neuvottelukunnan jäseninä on myös tämän korkeakoulun valitsemia edustajia. Neuvottelukunnan käsitellessä kysymyksiä ruotsinkielisen opetuksen antamisesta Teknillisessä korkeakoulussa tai muussa sellaisessa korkeakoulussa, jota ei mainita 1 momentissa, neuvottelukunnan jäseninä on myös tämän korkeakoulun valitsemia edustajia.

3 § Neuvottelukuntaa johtaa kansleri, jonka tehtävänä on lisäksi tehdä aloitteita suomenruotsalaisten korkeakouluyksiköiden, Svenska handelshögskolanin sekä Åbo Akademin ja Österbottens högskolan, erityisten yhteistyötarpeiden vaatimiksi toimenpiteiksi. Kanslerin tehtävistä Åbo Akademin ja Österbottens högskolan osalta säädetään erikseen. Neuvottelukuntaa johtaa kansleri, jonka tehtävänä on lisäksi tehdä aloitteita suomenruotsalaisten korkeakouluyksiköiden, Svenska handelshögskolanin sekä Åbo Akademin ja Österbottens högskolan, erityisten yhteistyötarpeiden vaatimiksi toimenpiteiksi. Kanslerin tehtävistä Åbo Akademin ja Österbottens högskolan osalta säädetään erikseen. Tasavallan presidentti nimittää kanslerin kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolmesta vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta. Vaalikollegion muodostavat 1 momentissa mainittujen suomenruotsalaisten korkeakouluyksiköiden edustajat. Jos kansleri eroaa kesken toimikauden, uusi kansleri nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tasavallan presidentti nimittää kanslerin kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolmesta vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta. Vaalikollegion muodostavat 1 momentissa mainittujen suomenruotsalaisten korkeakouluyksiköiden edustajat. Jos kansleri eroaa kesken toimikauden, uusi kansleri nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut tieteen tai korkeakoululaitoksen hyväksi. Suomenruotsalaisen korkeakouluyksikön palveluksessa olevaa ei voida nimittää kansleriksi. Kanslerin tulee olla henkilö, joka on ansiokkaasti toiminut tieteen tai korkeakoululaitoksen hyväksi. Suomenruotsalaisen korkeakouluyksikön palveluksessa olevaa ei voida nimittää kansleriksi.

4 § Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

5 § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kansleri nimitetään ensimmäisen kerran tämän lain mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1992. Kansleri nimitetään ensimmäisen kerran tämän lain mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1992. Hallituksen esitys 85/90 Sivistysvaliok. miet. 19/90 Suuren valiok. miet. 241/90 Hallituksen esitys 85/90 Sivistysvaliok. miet. 19/90 Suuren valiok. miet. 241/90