Statsrådets förordning om inrikesministeriet

1 § Ministeriön tehtävät Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat: Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat: 1) alueiden kehittämisen suunnittelu, toteutus ja yhteensovittaminen; alueiden kehittämisen suunnittelu, toteutus ja yhteensovittaminen; 2) EU:n alue- ja rakennepolitiikka, tavoitteet 1 ja 2 sekä niitä varten laadittujen rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaistehtävät, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteet sekä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat maksuviranomaistehtävät; EU:n alue- ja rakennepolitiikka, tavoitteet 1 ja 2 sekä niitä varten laadittujen rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaistehtävät, Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteet sekä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat maksuviranomaistehtävät; 3) yleinen hallinnollinen jaotus sekä hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen; yleinen hallinnollinen jaotus sekä hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen; 4) aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen; aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen; 5) valtion ja kuntien välisen verkkoasioinnin ja tietohallinnon edistäminen ja aluehallinnon tietohallinnon yhteistyö; valtion ja kuntien välisen verkkoasioinnin ja tietohallinnon edistäminen ja aluehallinnon tietohallinnon yhteistyö; 6) lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta; lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta; 7) kihlakuntahallinnon kehittäminen ja väestökirjanpito; kihlakuntahallinnon kehittäminen ja väestökirjanpito; 8) kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde; kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde; 9) kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus; kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus; 10) yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisihallinto; yleinen järjestys ja turvallisuus sekä poliisihallinto; 11) Suomen passi, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti; Suomen passi, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti; 12) rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä; rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä; 13) yksityiset turvallisuuspalvelut; yksityiset turvallisuuspalvelut; 14) arpajaiset, viihdelaitteet ja rahankeräykset; arpajaiset, viihdelaitteet ja rahankeräykset; 15) ampuma-aseet ja teräaseet; ampuma-aseet ja teräaseet; 16) yleisötilaisuudet ja järjestyksenvalvojat; yleisötilaisuudet ja järjestyksenvalvojat; 17) Suomen kansalaisuus; Suomen kansalaisuus; 18) ulkomaalaisten maahantulo, maassa oleskelu ja kansainvälisen suojelun antaminen; ulkomaalaisten maahantulo, maassa oleskelu ja kansainvälisen suojelun antaminen; 19) pelastustoimi; pelastustoimi; 20) rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi; rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi; 21) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen; siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen; 22) Suomen lippu ja Suomen vaakuna; hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit. Suomen lippu ja Suomen vaakuna; hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit. Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet Ministeriön toimialaan kuuluvat: Ministeriön toimialaan kuuluvat: lääninhallitukset lääninhallitukset Väestörekisterikeskus Väestörekisterikeskus kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit kunnallinen eläkelaitos kunnallinen eläkelaitos kunnallinen työmarkkinalaitos kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntien takauskeskus Kuntien takauskeskus keskusrikospoliisi keskusrikospoliisi suojelupoliisi suojelupoliisi liikkuva poliisi liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu Poliisikoulu Poliisikoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tietohallintokeskus Poliisin tietohallintokeskus viranomaisradioverkko viranomaisradioverkko Pelastusopisto Pelastusopisto hätäkeskuslaitos hätäkeskuslaitos Palosuojelurahasto Palosuojelurahasto Ulkomaalaisvirasto Ulkomaalaisvirasto rajavartiolaitos. rajavartiolaitos.

3 § Ministeriön organisaatio Ministeriössä on alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, kuntaosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto sekä rajavartio-osasto. Ministeriössä on alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, kuntaosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto sekä rajavartio-osasto. Rajavartio-osastona on rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön poliisiosastosta poliisin ylijohtona ja rajavartio-osastosta rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen. Rajavartio-osastona on rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön poliisiosastosta poliisin ylijohtona ja rajavartio-osastosta rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö sekä ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö sekä ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä.

4 § Ratkaisuvallan käyttö Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle. Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.

5 § Ministeriön työjärjestys Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa. Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.

6 § Ministeriön virkamiehet Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Poliisiosaston päällikkönä on kuitenkin poliisiylijohtaja ja pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja. Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Poliisiosaston päällikkönä on kuitenkin poliisiylijohtaja ja pelastusosaston päällikkönä pelastusylijohtaja. Osastopäälliköllä ja kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi. Osastopäälliköllä ja kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.

7 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; 2) poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen (1272/1997) 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen (1272/1997) 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §.ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §.ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 5) hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 6) hallintojohtajalla ja muulla johtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla neuvottelevalla virkamiehellä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus; hallintojohtajalla ja muulla johtajalla sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla neuvottelevalla virkamiehellä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus; 7) tarkastusneuvoksella, aluekehitysneuvoksella, kehittämisneuvoksella ja muulla kuin 6 kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; tarkastusneuvoksella, aluekehitysneuvoksella, kehittämisneuvoksella ja muulla kuin 6 kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 8) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; 9) muulla kuin 5 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; sekä muulla kuin 5 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; sekä 10) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin. poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 §:ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin.

8 § Virkojen täyttäminen Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Poliisiylijohtajan osastopäällikkönä, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto. Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä ja hallitusneuvos, hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto. Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö. Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.

9 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003. Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 27 päivänä huhtikuuta 2000 annettu valtioneuvoston asetus (404/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 27 päivänä huhtikuuta 2000 annettu valtioneuvoston asetus (404/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2003 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Kansliapäällikkö Pekka Kilpi Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2003 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Kansliapäällikkö Pekka Kilpi