Statsrådets förordning om social- och hälsovårdsministeriet

1 § Ministeriön tehtävät Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat: 1) terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen; terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen; 2) sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy; sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy; 3) sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset; sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset; 4) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen; lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen; 5) maatalousyrittäjien lomituspalvelut; maatalousyrittäjien lomituspalvelut; 6) alkoholi- ja huumausaineasiat; alkoholi- ja huumausaineasiat; 7) lääkehuolto; lääkehuolto; 8) työterveyshuolto; työterveyshuolto; 9) terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta; terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta; 10) toimeentuloturva vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, sairauden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella; toimeentuloturva vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, sairauden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella; 11) vakuutustoiminnan sääntely ja valvonta; vakuutustoiminnan sääntely ja valvonta; 12) työsuojelu ja metsäpalkkaus; työsuojelu ja metsäpalkkaus; 13) naisten ja miesten välinen tasa-arvo; naisten ja miesten välinen tasa-arvo; 14) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen; Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen; 15) Kansaneläkelaitosta koskevat asiat. Kansaneläkelaitosta koskevat asiat.

2 § Ministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisöt Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: 1) Kansanterveyslaitos; Kansanterveyslaitos; 2) Lääkelaitos; Lääkelaitos; 3) Lääkehoidon kehittämiskeskus; Lääkehoidon kehittämiskeskus; 4) terveydenhuollon oikeusturvakeskus; terveydenhuollon oikeusturvakeskus; 5) säteilyturvakeskus; säteilyturvakeskus; 6) sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; 7) sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus; sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus; 8) Vakuutusvalvontavirasto; Vakuutusvalvontavirasto; 9) tarkastuslautakunta; tarkastuslautakunta; 10) työttömyysturvalautakunta; työttömyysturvalautakunta; 11) työterveyslaitos; työterveyslaitos; 12) työsuojelun piirihallinto; työsuojelun piirihallinto; 13) tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto; tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto; 14) Raha-automaattiyhdistys; Raha-automaattiyhdistys; 15) Alko Oy; Alko Oy; 16) työsuojelurahasto; työsuojelurahasto; 17) Koulutusrahasto; Koulutusrahasto; 18) työttömyysvakuutusrahasto; työttömyysvakuutusrahasto; 19) työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

3 § Ministeriön organisaatio Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot: Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot: 1) hallinto-osasto; hallinto-osasto; 2) vakuutusosasto; vakuutusosasto; 3) terveysosasto; terveysosasto; 4) perhe- ja sosiaaliosasto; perhe- ja sosiaaliosasto; 5) talous- ja suunnitteluosasto; talous- ja suunnitteluosasto; 6) työsuojeluosasto. työsuojeluosasto. Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asiain toimisto, viestintäyksikkö ja esikuntayksikkö. Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asiain toimisto, viestintäyksikkö ja esikuntayksikkö. Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa. Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa. Sisäinen tarkastus toimii sisällöllisesti kansliapäällikön alaisena, mutta hallinnollisesti hallinto-osaston yhteydessä. Sisäinen tarkastus toimii sisällöllisesti kansliapäällikön alaisena, mutta hallinnollisesti hallinto-osaston yhteydessä.

4 § Ratkaisuvallan käyttö Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Ministeriön yhteydessä toimiva tasa-arvovaltuutettu on riippumaton hoitaessaan tasa-arvovaltuutetulle säädettyjä tehtäviä. Ministeriön yhteydessä toimiva tasa-arvovaltuutettu on riippumaton hoitaessaan tasa-arvovaltuutetulle säädettyjä tehtäviä.

5 § Ministeriön työjärjestys Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta. Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

6 § Johtavat virkamiehet Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, talous- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi, perhe- ja sosiaaliosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella terveysosaston apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi. Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, talous- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi, perhe- ja sosiaaliosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella terveysosaston apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi.

7 § Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) hallitussihteerillä ja muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; hallitussihteerillä ja muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 5) muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla lääkintöneuvoksella, sosiaalineuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla lääkintöneuvoksella, sosiaalineuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

8 § Virkamiesten nimittämistoimivalta Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen. Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen. Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö. Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

9 § Valmistelusta määrääminen Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä. Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

10 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2003. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2003. Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 22 päivänä helmikuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (166/2001). Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 22 päivänä helmikuuta 2001 annettu valtioneuvoston asetus (166/2001). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä elokuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula Helsingissä 21 päivänä elokuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula