Statsrådets förordning om examina och specialiseringsutbildningar vid universitet

1 luku Yleisiä säännöksiä

1 luku Yleisiä säännöksiä

1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen.

1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (558/2009) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista sekä erikoistumiskoulutuksista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen.

2 § Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa.

2 § Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa.

3 § Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. 4 § 4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039. 4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039.

3 § Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. 4 § 4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039. 4 § on kumottu A:lla 19.12.2013/1039.

5 § Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

5 § Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

6 § Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 2 luku Alempi korkeakoulututkinto

6 § Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 2 luku Alempi korkeakoulututkinto

7 § Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

7 § Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 5) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

8 § Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa.

8 § Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa.

9 § Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; muita opintoja; 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

9 § Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; muita opintoja; 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte.

10 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 § 11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto

10 § Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 § 11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 11 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto

12 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

12 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

13 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Yliopisto voi päättää kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuudeksi 120 opintopisteen sijaan myös 60 tai 90 opintopistettä, lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Yliopiston on järjestettävä 60 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen yhdessä lukuvuodessa ja 90 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen puolessatoista lukuvuodessa. Yliopisto voi päättää kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuudeksi 120 opintopisteen sijaan myös 60 tai 90 opintopistettä, lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Yliopiston on järjestettävä 60 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen yhdessä lukuvuodessa ja 90 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen puolessatoista lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

13 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Yliopisto voi päättää kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuudeksi 120 opintopisteen sijaan myös 60 tai 90 opintopistettä, lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Yliopiston on järjestettävä 60 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen yhdessä lukuvuodessa ja 90 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen puolessatoista lukuvuodessa. Yliopisto voi päättää kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävään ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuudeksi 120 opintopisteen sijaan myös 60 tai 90 opintopistettä, lukuun ottamatta tutkintoja, jotka ovat lain tai asetuksen mukaan erityisenä kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Yliopiston on järjestettävä 60 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen yhdessä lukuvuodessa ja 90 opintopisteen laajuiseen tutkintoon johtava koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen puolessatoista lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa.

14 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa.

14 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa.

15 § Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja; muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja; 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa säädetyt vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun 60 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 10 ja enintään 20 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Mainitussa momentissa tarkoitetun 90 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 45 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 15 ja enintään 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa säädetyt vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun 60 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 10 ja enintään 20 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Mainitussa momentissa tarkoitetun 90 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 45 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 15 ja enintään 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö.

15 § Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja; muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja; 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa säädetyt vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun 60 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 10 ja enintään 20 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Mainitussa momentissa tarkoitetun 90 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 45 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 15 ja enintään 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa säädetyt vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Edellä 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun 60 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 30 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 10 ja enintään 20 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Mainitussa momentissa tarkoitetun 90 opintopisteen laajuisen ylemmän korkeakoulututkinnon syventävien opintojen laajuus on vähintään 45 opintopistettä ja niihin sisältyy vähintään 15 ja enintään 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö.

16 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

16 § Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

17 § Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. 4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset

17 § Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä. 4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset

18 § Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

18 § Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

19 § Opettajankoulutuksen opinnot Opettajankoulutuksen opintoja ovat: Opettajankoulutuksen opintoja ovat: 1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; 3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä 6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot.

19 § Opettajankoulutuksen opinnot Opettajankoulutuksen opintoja ovat: Opettajankoulutuksen opintoja ovat: 1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; 3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä 6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 1–5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot.

20 § Opettajankoulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta lukuun ottamatta. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta lukuun ottamatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. 4 a luku Erikoistumiskoulutus 20 a § Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 c §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 c §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä. 20 b § Erikoistumiskoulutuksen laajuus Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia. Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia. 20 c § Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen Yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta edellytyksenä on kuitenkin, että sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasvatuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. Yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta edellytyksenä on kuitenkin, että sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasvatuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä asetuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja. Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä asetuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja. 20 d § Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen Yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa. Yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa. 20 e § Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistumiskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus. Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistumiskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus. Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia yliopistoja. Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia yliopistoja. Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista. Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista. 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus

20 § Opettajankoulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta lukuun ottamatta. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen kuuluu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta lukuun ottamatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. 4 a luku Erikoistumiskoulutus 20 a § Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 c §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 c §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä. 20 b § Erikoistumiskoulutuksen laajuus Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia. Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia. 20 c § Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen Yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta edellytyksenä on kuitenkin, että sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasvatuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. Yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntymisen edellytyksenä on, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tämän asetuksen liitteessä säädetty koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Musiikkikasvatuksen osalta edellytyksenä on kuitenkin, että sopijaosapuolet muodostavat niiden yliopistojen enemmistön, joilla on tässä asetuksessa tai yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu musiikkikasvatuksessa. Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta. Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä asetuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja. Yliopisto voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne yliopistot, joilla on tässä asetuksessa sekä yliopistolain 7 §:n 3 momentin nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa säädetty koulutusvastuu sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja. 20 d § Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen Yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa. Yliopistot voivat järjestää erikoistumiskoulutusta koulutusvastuidensa mukaan. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että yliopisto on osapuolena 20 c §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa. 20 e § Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistumiskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus. Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot yliopistolain 7 c §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja erikoistumiskoulutuksen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus. Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia yliopistoja. Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös yliopistolla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia yliopistoja. Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista. Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista. 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus

21 § Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

21 § Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden tohtorin tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Taiteiden koulutusalalla muihin kuin 2 momentin mukaiseen tutkintoon johtavan jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

22 § Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

22 § Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.

23 § Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 § 24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 6 luku Erinäiset säännökset 25 § 25 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1136. 25 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1136.

23 § Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 § 24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 24 § on kumottu A:lla 30.12.2014/1439. 6 luku Erinäiset säännökset 25 § 25 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1136. 25 § on kumottu A:lla 17.12.2009/1136.

26 § Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon laajuus; tutkinnon laajuus; 3) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 4) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus; tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus; 5) tutkinnon keskeinen sisältö; tutkinnon keskeinen sisältö; 6) opiskelijan osoittama kielitaito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:n mukaisesti. opiskelijan osoittama kielitaito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:n mukaisesti. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1–4 kohdassa säädetään. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1–4 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulutuksen keskeinen sisältö. Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulutuksen keskeinen sisältö. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus. Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

26 § Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon laajuus; tutkinnon laajuus; 3) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 4) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus; tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus; 5) tutkinnon keskeinen sisältö; tutkinnon keskeinen sisältö; 6) opiskelijan osoittama kielitaito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:n mukaisesti. opiskelijan osoittama kielitaito suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:n mukaisesti. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa säädetään. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa säädetään. Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Yliopistolain 11 §:n 2 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 3 §:n 2 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut yliopistot. Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulutuksen keskeinen sisältö. Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan erikoistumiskoulutuksesta todistuksen. Todistuksesta tulee käydä ilmi erikoistumiskoulutuksen nimi ja koulutuksen keskeinen sisältö. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus. Jos tutkintoon sisältyy 19 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 §:ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja.

27 § Oppiarvot Yliopisto voi oikeuttaa: Yliopisto voi oikeuttaa: 1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; 2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; 3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; 4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa; aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa; 5) alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteorologin arvoa. alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteorologin arvoa.

27 § Oppiarvot Yliopisto voi oikeuttaa: Yliopisto voi oikeuttaa: 1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; 2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; 3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; 4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa; aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa; 5) alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteorologin arvoa. alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen tai aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon meteorologia pääaineena suorittaneen käyttämään meteorologin arvoa.

28 § Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

28 § Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

29 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); 2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); 3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); 4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) 5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); 6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); 7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); 8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); 9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); 10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); 11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); 12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); 13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); 14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); 15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); 16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); 17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); 18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); 19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä 20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994). yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994). 3 momentti on kumottu A:lla 14.7.2005/561. 3 momentti on kumottu A:lla 14.7.2005/561.

29 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); 2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); 3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); 4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) 5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); 6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); 7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); 8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); 9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); 10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); 11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); 12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); 13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); 14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); 15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); 16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); 17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); 18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); 19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä 20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994). yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994). 3 momentti on kumottu A:lla 14.7.2005/561. 3 momentti on kumottu A:lla 14.7.2005/561.

30 § Opiskelijoiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

30 § Opiskelijoiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 §:ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

31 § Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria. Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria.

31 § Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria. Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria.

32 § Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1 Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1 Liite: Luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa (19.12.2019/1295) Liite: Luettelo yliopistojen koulutusaloista, tutkintojen nimistä ja yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa (19.12.2019/1295) Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 14.7.2005/561: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. 17.12.2009/1136: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. 11.11.2010/967: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 14.4.2011/351: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot 1 päivänä elokuuta 2011 tai sen jälkeen. Tämän asetuksen tullessa voimaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevalla, joka ei ole aloittanut tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua, on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan 1 päivästä elokuuta 2013 lukien taikka jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Yliopisto päättää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot 1 päivänä elokuuta 2011 tai sen jälkeen. Tämän asetuksen tullessa voimaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevalla, joka ei ole aloittanut tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua, on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan 1 päivästä elokuuta 2013 lukien taikka jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Yliopisto päättää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 28.6.2012/421: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 19.12.2013/1039: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. 30.12.2014/1439: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen tarkoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viittausta valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen tarkoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viittausta valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista. 23.8.2018/754: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018. 19.12.2019/1295: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen.

32 § Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 §:n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1 Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, 24.8.1978, s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, 21.8.1985, s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, 24.9.1985, s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, 7.7.1993, s. 1 Liite (23.1.2025/27) LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto HY Helsingin yliopisto HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan ISY Itä-Suomen yliopisto JY Jyväskylän yliopisto LUT Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto SHH Svenska handelshögskolan TaiY Taideyliopisto TaY Tampereen yliopisto TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Koulutusala ja tutkinto Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto HY Doctor of Veterinary Medicine HUMANISTINEN KOULUTUSALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Philosophy KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Arts (Education) HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy (Education) KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Master of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Science (Economics and Business Administration) LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto JY Bachelor of Sport Sciences Liikuntatieteiden maisterin tutkinto JY Master of Sport Sciences Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto JY Licentiate of Sport Sciences Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto JY Doctor of Sport Sciences LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Doctor of Medical Science Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Bachelor of Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Licentiate of Odontology Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TY Doctor of Odontology Farmaseutin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto HY, ISY, ÅA Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Licentiate of Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto HY, ISY, ÅA Doctor of Philosophy (Pharmacy) MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto HY Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto HY Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY 1 Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto HY, ISY 2 Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY 3 Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY 4 Doctor of Science (Agriculture and Forestry) OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Oikeusnotaarin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Master of Laws Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Doctor of Laws PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA Psykologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy (Psychology) TAITEIDEN KOULUTUSALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Fine Arts Musiikin kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto TaiY Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Music Taiteen kandidaatin tutkinto AYO, LY, TaiY Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto AYO, LY, TaiY Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto AYO, LY, TaiY Doctor of Arts (Art and Design) Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Arts (Dance) Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto TaiY, TaY Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto TaiY, TaY Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY, TaY Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto TaiY, TaY Doctor of Arts (Theatre and Drama) TEKNIIKAN KOULUTUSALA Tekniikan kandidaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Science (Technology) Tekniikan kandidaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Bachelor of Science (Architecture) Arkkitehdin tutkinto AYO, OY, TaY Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto AYO Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Science (Technology) Tekniikan lisensiaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Licentiate of Science (Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Science (Technology) Tekniikan tohtorin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Doctor of Science (Architecture) TEOLOGIAN KOULUTUSALA Teologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto HY, ISY, ÅA Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto HY, ISY, ÅA Doctor of Theology TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA Terveystieteiden kandidaatin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, ÅA Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Health Sciences Terveystieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Health Sciences YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Social Sciences 1 vain metsätieteellinen ala 2 vain metsätieteellinen ala 3 vain metsätieteellinen ala 4 vain metsätieteellinen ala Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUTissa, Oulun yliopistossa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa. LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto HY Helsingin yliopisto HY (SSKH) Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan ISY Itä-Suomen yliopisto JY Jyväskylän yliopisto LUT Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT LY Lapin yliopisto OY Oulun yliopisto SHH Svenska handelshögskolan TaiY Taideyliopisto TaY Tampereen yliopisto TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Koulutusala ja tutkinto Koulutusvastuu ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSALA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Veterinary Medicine Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto HY Doctor of Veterinary Medicine HUMANISTINEN KOULUTUSALA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Arts Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Arts Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Philosophy KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Arts (Education) HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Kasvatustieteen maisterin tutkinto Master of Arts (Education) Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Philosophy (Education) Kasvatustieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy (Education) KAUPPATIETEELLINEN KOULUTUSALA Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden maisterin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Master of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Science (Economics and Business Administration) Kauppatieteiden tohtorin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, SHH, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Science (Economics and Business Administration) LIIKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto JY Bachelor of Sport Sciences Liikuntatieteiden maisterin tutkinto JY Master of Sport Sciences Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto JY Licentiate of Sport Sciences Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto JY Doctor of Sport Sciences LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Science Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Science Filosofian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Philosophy Filosofian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy LÄÄKETIETEIDEN JA FARMASIAN KOULUTUSALA Lääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Bachelor of Medicine Lääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Licentiate of Medicine Lääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TaY, TY Doctor of Medical Science Hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Bachelor of Odontology Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, OY, TY Licentiate of Odontology Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, OY, TY Doctor of Odontology Farmaseutin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Science (Pharmacy) Proviisorin tutkinto HY, ISY, ÅA Master of Science (Pharmacy) Farmasian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Licentiate of Philosophy (Pharmacy) Farmasian tohtorin tutkinto HY, ISY, ÅA Doctor of Philosophy (Pharmacy) MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN KOULUTUSALA Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto HY Bachelor of Food Sciences Elintarviketieteiden maisterin tutkinto HY Master of Food Sciences Elintarviketieteiden lisensiaatin tutkinto HY Licentiate of Food Sciences Elintarviketieteiden tohtorin tutkinto HY Doctor of Food Sciences Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto HY, ISY 1 1 Bachelor of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto HY, ISY 2 2 Master of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY 3 3 Licentiate of Science (Agriculture and Forestry) Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY 4 4 Doctor of Science (Agriculture and Forestry) OIKEUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA Oikeusnotaarin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Bachelor of Laws Oikeustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Master of Laws Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Master of International and Comparative Law Oikeustieteen lisensiaatin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Licentiate of Laws Oikeustieteen tohtorin tutkinto HY, ISY, LY, TY, ÅA Doctor of Laws PSYKOLOGIAN KOULUTUSALA Psykologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Bachelor of Arts (Psychology) Psykologian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Arts (Psychology) Filosofian maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Arts Psykologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Arts (Psychology) Psykologian tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Philosophy (Psychology) TAITEIDEN KOULUTUSALA Kuvataiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Fine Arts Kuvataiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Fine Arts Kuvataiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Fine Arts Musiikin kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Music Musiikin maisterin tutkinto TaiY Master of Music Musiikin lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Music Musiikin tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Music Taiteen kandidaatin tutkinto AYO, LY, TaiY Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto AYO, LY, TaiY Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto AYO, LY, TaiY Doctor of Arts (Art and Design) Tanssitaiteen kandidaatin tutkinto TaiY Bachelor of Arts (Dance) Tanssitaiteen maisterin tutkinto TaiY Master of Arts (Dance) Tanssitaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY Licentiate of Arts (Dance) Tanssitaiteen tohtorin tutkinto TaiY Doctor of Arts (Dance) Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto TaiY, TaY Bachelor of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen maisterin tutkinto TaiY, TaY Master of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto TaiY, TaY Licentiate of Arts (Theatre and Drama) Teatteritaiteen tohtorin tutkinto TaiY, TaY Doctor of Arts (Theatre and Drama) TEKNIIKAN KOULUTUSALA Tekniikan kandidaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Science (Technology) Tekniikan kandidaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Bachelor of Science (Architecture) Arkkitehdin tutkinto AYO, OY, TaY Master of Science (Architecture) Diplomi-insinöörin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Science (Technology) Maisema-arkkitehdin tutkinto AYO Master of Science (Landscape Architecture) Tekniikan lisensiaatin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Science (Technology) Tekniikan lisensiaatin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Licentiate of Science (Architecture) Tekniikan tohtorin tutkinto AYO, ISY, JY, LUT, OY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Science (Technology) Tekniikan tohtorin tutkinto (Arkkitehtuuri) AYO, OY, TaY Doctor of Science (Architecture) TEOLOGIAN KOULUTUSALA Teologian kandidaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Bachelor of Theology Teologian maisterin tutkinto HY, ISY, ÅA Master of Theology Teologian lisensiaatin tutkinto HY, ISY, ÅA Licentiate of Theology Teologian tohtorin tutkinto HY, ISY, ÅA Doctor of Theology TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALA Terveystieteiden kandidaatin tutkinto ISY, JY, OY, TaY, ÅA Bachelor of Health Sciences Terveystieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Master of Health Sciences Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Licentiate of Health Sciences Terveystieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, OY, TaY, TY, ÅA Doctor of Health Sciences YHTEISKUNTATIETEELLINEN KOULUTUSALA Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Administrative Sciences Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto HY, HY (SSKH), ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Bachelor of Social Sciences Hallintotieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Administrative Sciences Valtiotieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Master of Social Sciences Hallintotieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Administrative Sciences Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Licentiate of Social Sciences Hallintotieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Administrative Sciences Valtiotieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Social Sciences Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto HY, ISY, JY, LUT, LY, TaY, TY, VY, ÅA Doctor of Social Sciences 1 vain metsätieteellinen ala 1 2 vain metsätieteellinen ala 2 3 vain metsätieteellinen ala 3 4 vain metsätieteellinen ala 4 Filosofian tohtorin tutkinto (Doctor of Philosophy) voidaan suorittaa tieteellisessä jatkokoulutuksessa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Lapin yliopistossa, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUTissa, Oulun yliopistossa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 14.7.2005/561: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. 17.12.2009/1136: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. 11.11.2010/967: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 14.4.2011/351: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot 1 päivänä elokuuta 2011 tai sen jälkeen. Tämän asetuksen tullessa voimaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevalla, joka ei ole aloittanut tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua, on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan 1 päivästä elokuuta 2013 lukien taikka jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Yliopisto päättää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot 1 päivänä elokuuta 2011 tai sen jälkeen. Tämän asetuksen tullessa voimaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevalla, joka ei ole aloittanut tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua, on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan 1 päivästä elokuuta 2013 lukien taikka jatkaa opintojaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen mukaista tutkintoa vuoden 2020 loppuun mennessä. Yliopisto päättää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 28.6.2012/421: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 19.12.2013/1039: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. 30.12.2014/1439: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen tarkoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viittausta valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen tarkoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen viittausta valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista. 23.8.2018/754: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2018. 19.12.2019/1295: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetusta sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. 23.7.2020/594: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetuksen liite tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2021. Asetuksen 26 §:n 2 momenttia sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. Asetuksen liitettä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2021 tai sen jälkeen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Asetuksen liite tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2021. Asetuksen 26 §:n 2 momenttia sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2020 tai sen jälkeen. Asetuksen liitettä sovelletaan opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa 1 päivänä elokuuta 2021 tai sen jälkeen. 13.1.2022/11: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2023. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2023. 23.1.2025/27: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2025. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2025.