Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä

1 luku Yleiset säännökset

1 luku Yleiset säännökset

1 § Tarkoitus Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta. Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta. Asetuksessa säädetään myös pohjavesialueen rajan määrittämisestä ja alueen luokituksen perusteista. Asetuksessa säädetään myös pohjavesialueen rajan määrittämisestä ja alueen luokituksen perusteista.

1 § Tarkoitus Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta. Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta. Asetuksessa säädetään myös pohjavesialueen rajan määrittämisestä ja alueen luokituksen perusteista. Asetuksessa säädetään myös pohjavesialueen rajan määrittämisestä ja alueen luokituksen perusteista.

2 § Vesienhoitosuunnitelmakausi Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009. 2 luku Vesienhoitoalueen selvitykset

2 § Vesienhoitosuunnitelmakausi Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009. 2 luku Vesienhoitoalueen selvitykset

3 § Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä. Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä.

3 § Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä. Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä.

4 § Erityiset alueet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista: 1) alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2) Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue; Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue; 3) Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. Taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun määritellyistä alueista säädetään lisäksi valtioneuvoston päätöksessä (1172/1999) suojelua ja parantamista edellyttävien sisävesien laadusta kalojen elinolojen turvaamiseksi ja ravinneherkistä alueista lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Taloudellisesti merkittävien vedessä elävien lajien suojeluun määritellyistä alueista säädetään lisäksi valtioneuvoston päätöksessä (1172/1999) suojelua ja parantamista edellyttävien sisävesien laadusta kalojen elinolojen turvaamiseksi ja ravinneherkistä alueista lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.

4 § Erityiset alueet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista: 1) alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2) Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue; Euroopan unionin lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue; 3) Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. Lannan ja lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvien päästöjen ehkäisemisestä ja vähentämisestä säädetään eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014). Lannan ja lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvien päästöjen ehkäisemisestä ja vähentämisestä säädetään eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).

5 § Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavedet Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia. Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia.

5 § Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavedet Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia. Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia.

6 § Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot: 1) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt; asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt; 2) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki; asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki; 3) pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä; pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä; 4) muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot. muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot.

6 § Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot: 1) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt; asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta mukaan lukien vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitettujen aineiden päästöt; 2) asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki; asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut, vuosittainen kokonaistarve ja veden hävikki; 3) pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä; pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä; 4) muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot. muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta mukaan lukien yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, liitteessä II tarkoitetut toiminnot.

7 § Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä. Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä. 7 a § Vedenkäyttö ja vesipalvelut Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa: Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa: 1) vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa; vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa; 2) vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina. vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina.

7 § Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten. Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä. Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä. 7 a § Vedenkäyttö ja vesipalvelut Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa: Tässä luvussa tarkoitetaan vedenkäytön taloudellista selvitystä laadittaessa: 1) vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa; vedenkäytöllä vesipalveluja ja muuta 6 §:ssä tarkoitettua toimintaa; 2) vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina. vesipalveluilla pinta- ja pohjaveden ottoa, patoamista, varastointia, käsittelyä ja jakelua sekä jäteveden keräämistä ja käsittelyä, joita tarjotaan palveluina.

8 § Vedenkäytön taloudellinen selvitys Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten. Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten. Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa. Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa. Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa. Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa. 2 a luku Pohjavesialueen määrittäminen ja luokitus 8 a § Pohjavesialueen rajan määrittäminen Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle. Raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet. Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle. Raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet. Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen. Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen. Pohjavesialueen raja voidaan 1–2 momentista poiketen jättää määrittämättä, jos pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai jos pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää. Pohjavesialueen raja voidaan 1–2 momentista poiketen jättää määrittämättä, jos pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai jos pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää. 8 b § Muodostumisalueen rajan määrittäminen Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. 8 c § Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b §:n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1–2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b §:n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1–2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E. 8 d § Selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Pohjavesialueen vesienhoitolain 10 a §:n mukaisessa rajojen määrittämisessä ja 10 b §:n mukaisessa luokituksen perusteissa sekä rajojen ja luokituksen muuttamisessa esitetään: Pohjavesialueen vesienhoitolain 10 a §:n mukaisessa rajojen määrittämisessä ja 10 b §:n mukaisessa luokituksen perusteissa sekä rajojen ja luokituksen muuttamisessa esitetään: 1) kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen; kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen; 2) alueen luokituksen, rajauksen tai niiden muuttamisen perusteet; alueen luokituksen, rajauksen tai niiden muuttamisen perusteet; 3) tiedot alueen hydrogeologiasta; tiedot alueen hydrogeologiasta; 4) 1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta; 1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta; 5) tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta; tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta; 6) muu olennainen selvitys tai tieto. muu olennainen selvitys tai tieto. 8 e § Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot Tietojärjestelmään merkitään 8 d §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja tietojen lisäksi: Tietojärjestelmään merkitään 8 d §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja tietojen lisäksi: 1) arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä; arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä; 2) tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista; tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista; 3) tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta; tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta; 4) tieto pohjaveden virtaussuunnista; tieto pohjaveden virtaussuunnista; 5) muut tarvittavat tiedot. muut tarvittavat tiedot. 3 luku Pinta- ja pohjavesien tilan arvioiminen

8 § Vedenkäytön taloudellinen selvitys Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten. Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään jaoteltuina ainakin teollisuuteen, kotitalouksiin ja maatalouteen veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten. Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa. Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesipalveluissa. Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa. Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa. 2 a luku Pohjavesialueen määrittäminen ja luokitus 8 a § Pohjavesialueen rajan määrittäminen Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle. Raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet. Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Jos vettä johtavat kerrokset sijaitsevat tiiviiden maakerrosten suojaamina, pohjavesialueen rajalla osoitetaan alue, jossa pohjavettä kertyy tai pohjavesi virtaa ja jolla on merkitystä pohjaveden suojelulle ja vedenhankinnalle. Raja voidaan myös määrittää maastossa helposti havaittavaan kohtaan ottaen huomioon alueen hydrogeologiset olosuhteet. Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen. Pohjavesialueen raja määritetään tarvittaessa vesialueelle rannan välittömään läheisyyteen. Pohjavesialueen raja voidaan 1–2 momentista poiketen jättää määrittämättä, jos pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai jos pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää. Pohjavesialueen raja voidaan 1–2 momentista poiketen jättää määrittämättä, jos pohjavesialuetta ei voida hydrogeologisin perustein määrittää alueena maan pinnalla tai jos pohjavettä johtavat kerrokset sijaitsevat suojaavien maakerrosten alla. Tällöin pohjavesialue voidaan merkitä pisteenä kohtaan, josta vettä hyödynnetään tai tutkimusten perusteella voidaan hyödyntää. 8 b § Muodostumisalueen rajan määrittäminen Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. 8 c § Pohjavesialueen luokitus E-luokkaan E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Pintavesiekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun siihen purkautuu pohjavettä siten, että pohjaveden purkautumisella on merkitystä kyseisen ekosysteemin suojelulle ja säilymiselle. Maaekosysteemi on pohjavedestä suoraan riippuvainen, kun pohjavesi ylläpitää luontotyypin ominaispiirteitä sekä vaikuttaa sen suojeluun ja säilymiseen. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b §:n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1–2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetut määritettävät pohjavesialueet täyttävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 10 b §:n 1 momentissa säädetyt perusteet, ja sen lisäksi ne ylläpitävät edellä tässä pykälässä tarkoitettua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Muut 1–2 momentissa tarkoitetut pohjavesialueet luokitellaan luokkaan E. 8 d § Selvitykset ja valmistelussa esitettävät tiedot Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämisessä selvitysten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Pohjavesialueen vesienhoitolain 10 a §:n mukaisessa rajojen määrittämisessä ja 10 b §:n mukaisessa luokituksen perusteissa sekä rajojen ja luokituksen muuttamisessa esitetään: Pohjavesialueen vesienhoitolain 10 a §:n mukaisessa rajojen määrittämisessä ja 10 b §:n mukaisessa luokituksen perusteissa sekä rajojen ja luokituksen muuttamisessa esitetään: 1) kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen; kartta-aineisto, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen; 2) alueen luokituksen, rajauksen tai niiden muuttamisen perusteet; alueen luokituksen, rajauksen tai niiden muuttamisen perusteet; 3) tiedot alueen hydrogeologiasta; tiedot alueen hydrogeologiasta; 4) 1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta; 1E, 2E ja E-luokkaan kuuluvan alueen osalta tieto siihen liittyvästä muun lainsäädännön nojalla suojellusta ekosysteemistä ja sen suojeluperusteesta; 5) tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta; tiedot alueen olemassa olevasta vedenotosta tai suunnitellusta vedenhankinnasta; 6) muu olennainen selvitys tai tieto. muu olennainen selvitys tai tieto. 8 e § Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkittävät pohjavesiä koskevat tiedot Tietojärjestelmään merkitään 8 d §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja tietojen lisäksi: Tietojärjestelmään merkitään 8 d §:ssä tarkoitettujen selvitysten ja tietojen lisäksi: 1) arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä; arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä; 2) tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista; tiedot pohjavesialueeseen liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista; 3) tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta; tiedot pohjaveden seurannasta, pinnan korkeudesta ja laadusta; 4) tieto pohjaveden virtaussuunnista; tieto pohjaveden virtaussuunnista; 5) muut tarvittavat tiedot. muut tarvittavat tiedot. 3 luku Pinta- ja pohjavesien tilan arvioiminen

9 § Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: 1) biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; 2) hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; 3) fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita; fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita; 4) vertailuoloilla 1–3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja; vertailuoloilla 1–3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja; 5) ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista. ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista. Kohdassa 1–3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V. Kohdassa 1–3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V. Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa: Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa: 1) määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan; määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan; 2) käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin. käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin.

9 § Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa: 1) biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa; 2) hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen; 3) fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita; fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja aineita; 4) vertailuoloilla 1–3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja; vertailuoloilla 1–3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja; 5) ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista. ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista. Kohdassa 1–3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V. Kohdassa 1–3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1 sekä vesipuitedirektiivin liitteessä V. Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa: Tässä luvussa tarkoitetaan pohjaveden tilan luokittelussa: 1) määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan; määrällisellä tilalla sitä, missä määrin suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan; 2) käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin. käytettävissä olevilla pohjavesivaroilla pohjavesimuodostumaan muodostuvan vesimäärän pitkän ajan vuosikeskiarvoja ottaen huomioon vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin.

10 § Jaottelu pintavesityyppeihin ja tyyppien vertailuolot Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet. Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet. Kullekin pintavesityypille määritetään vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan. Kullekin pintavesityypille määritetään vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan.

10 § Jaottelu pintavesityyppeihin ja tyyppien vertailuolot Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin sekä jokisuun vaihettumisalueisiin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella. Liitteen 2 lisäksi jaottelussa sovelletaan, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä II säädetään. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet. Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet. Kullekin pintavesityypille määritetään vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan. Kullekin pintavesityypille määritetään vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan.

11 § Vesien tilan arviointi Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten. Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten. Kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

11 § Vesien tilan arviointi Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten. Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten. Kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta 1 momentissa tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

12 § Pintaveden ekologisen tilan luokittelu Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–0. Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–0. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

12 § Pintaveden ekologisen tilan luokittelu Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–0. Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1–0. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 D kohdassa tarkoitetun aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt. Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pintaveden ekologisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

13 § Pintaveden kemiallisen tilan luokittelu Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Bromattujen difenyylieetterien, dikofolin, perfluoro-oktaanisulfonihapon, dioksiinien, heksabromisyklododekaanin, heptakloorin, heptakloori-epoksidin, elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyä kalan ympäristönlaatunormia ja fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden osalta mainitussa kohdassa säädettyä nilviäisten ympäristönlaatunormia. Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Bromattujen difenyylieetterien, dikofolin, perfluoro-oktaanisulfonihapon, dioksiinien, heksabromisyklododekaanin, heptakloorin, heptakloori-epoksidin, elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyä kalan ympäristönlaatunormia ja fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden osalta mainitussa kohdassa säädettyä nilviäisten ympäristönlaatunormia. Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

13 § Pintaveden kemiallisen tilan luokittelu Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Bromattujen difenyylieetterien, dikofolin, perfluoro-oktaanisulfonihapon, dioksiinien, heksabromisyklododekaanin, heptakloorin, heptakloori-epoksidin, elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyä kalan ympäristönlaatunormia ja fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden osalta mainitussa kohdassa säädettyä nilviäisten ympäristönlaatunormia. Pintaveden kemiallinen tila vesimuodostumassa luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 mainitun aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt. Bromattujen difenyylieetterien, dikofolin, perfluoro-oktaanisulfonihapon, dioksiinien, heksabromisyklododekaanin, heptakloorin, heptakloori-epoksidin, elohopean, heksaklooribentseenin ja heksaklooributadieenin osalta sovelletaan tällöin mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 säädettyä kalan ympäristönlaatunormia ja fluoranteenin ja PAH-yhdisteiden osalta mainitussa kohdassa säädettyä nilviäisten ympäristönlaatunormia. Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pintaveden kemiallisen tilan luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään.

14 § Pohjaveden tilan luokittelu Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. 14 a § Pohjaveden määrällisen tilan luokittelu Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos: Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. 14 b § Arviointimenettely pohjaveden kemiallisen tilan luokittelussa Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine), jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa. Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine), jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa. 14 c § Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos: Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos: 1) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja 2) seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät. seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät. Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos: Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos: 1) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä; pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä; 2) pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja 3) muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 14 d § Ympäristönlaatunormin uudelleentarkastelu Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon. Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon. Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. 14 e § Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta. Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä: Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä: 1) kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi; kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi; 2) ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta; ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta; 3) vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina; vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina; 4) ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista. ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista. 14 f § Ympäristötavoitteita koskevien poikkeusten soveltaminen Jos vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tai 22–25 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ympäristötavoitteista, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varmistua siitä, että esitetyt poikkeukset eivät estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa saman vesienhoitoalueen vesimuodostumissa tai ole ristiriidassa muualla ympäristölainsäädännössä asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden kanssa. Jos vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tai 22–25 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ympäristötavoitteista, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varmistua siitä, että esitetyt poikkeukset eivät estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa saman vesienhoitoalueen vesimuodostumissa tai ole ristiriidassa muualla ympäristölainsäädännössä asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden kanssa. 4 luku Vesienhoitoalueen seurantaohjelma

14 § Pohjaveden tilan luokittelu Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Luokitteluun ja tulosten esittämiseen sovelletaan lisäksi, mitä vesipuitedirektiivin liitteessä V säädetään. 14 a § Pohjaveden määrällisen tilan luokittelu Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos: Määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos: 1) keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää ottaen erityisesti huomioon vedenoton vaikutukset pohjavesiin yhteydessä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin; ja 2) pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. 14 b § Arviointimenettely pohjaveden kemiallisen tilan luokittelussa Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine), jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa. Luokittelussa otetaan huomioon pitoisuudet niistä liitteessä 7 A mainituista pohjavettä pilaavista aineista (pilaava aine), jotka kyseisellä pohjavesialueella voivat heikentää pohjavesimuodostuman kemiallista tilaa. 14 c § Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos: Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan, ottaen huomioon mitä 14 b §:ssä säädetään, hyväksi, jos: 1) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostuman seurantapaikoissa, laskettuna vuosikeskiarvona, ei yhdessäkään seurantapaikassa ylitä liitteessä 7 A tarkoitettua ympäristönlaatunormia; ja 2) seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät. seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että liitteessä 7 B tarkoitetut, muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät. Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos: Pohjavesimuodostuman kemiallinen tila voidaan luokitella 1 momentista riippumatta hyväksi, vaikka liitteessä 7 A tarkoitettu ympäristönlaatunormi ylittyy yhdessä tai useammassa seurantapaikassa, jos: 1) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä; pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä; 2) pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; ja 3) muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. muut 1 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 14 d § Ympäristönlaatunormin uudelleentarkastelu Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon. Suomen ympäristökeskus valmistelee muutosehdotukset liitteeseen 7 A, jos pilaavia aineita, aineryhmiä tai pilaantumisen indikaattoreita koskevista uusista tiedoista käy ilmi, että ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi on vahvistettava ympäristönlaatunormi muulle kuin liitteessä 7 A mainitulle aineelle tai aineryhmälle, voimassa olevaa ympäristönlaatunormia on muutettava tai poistettu aine tai aineryhmä taikka ympäristönlaatunormi on palautettava luetteloon. Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan ehdotusta varattava ehdotuksen kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta ehdotus koskee, tilaisuus tulla kuulluksi. 14 e § Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksellisen luonnonolosuhteen tai onnettomuuden aiheuttaman vesien tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta. Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä: Arvioidessaan, voidaanko vesien tilaa pitää ympäristötavoitteiden mukaisena, on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasteltava seuraavien edellytysten täyttymistä: 1) kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi; kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet on toteutettu tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi; 2) ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta; ympäristötavoitteiden saavuttamista ei haitata sellaisissa muissa vesimuodostumissa, joihin poikkeukselliset olosuhteet eivät vaikuta; 3) vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina; vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet poikkeuksellisia olosuhteita varten eivät estä vesien tilan palauttamista entiselleen, kun olosuhteita ei enää voida pitää poikkeuksellisina; 4) ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista. ryhdytään käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin vesien tilan ennallistamiseksi niin pian kuin mahdollista. 14 f § Ympäristötavoitteita koskevien poikkeusten soveltaminen Jos vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tai 22–25 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ympäristötavoitteista, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varmistua siitä, että esitetyt poikkeukset eivät estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa saman vesienhoitoalueen vesimuodostumissa tai ole ristiriidassa muualla ympäristölainsäädännössä asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden kanssa. Jos vesienhoitosuunnitelmassa esitetään vesienhoitolain 21 §:n 3 momentissa tai 22–25 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ympäristötavoitteista, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varmistua siitä, että esitetyt poikkeukset eivät estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa saman vesienhoitoalueen vesimuodostumissa tai ole ristiriidassa muualla ympäristölainsäädännössä asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden kanssa. 4 luku Vesienhoitoalueen seurantaohjelma

15 § Seurantaohjelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys. Kalaston seurannan tarpeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kalaston seurannan tarpeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

15 § Seurantaohjelma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16–20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys. Kalaston seurannan tarpeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kalaston seurannan tarpeet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä kalatalouteen liittyvissä tehtävissä toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

16 § Seurannan järjestäminen Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta). Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta). Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta). Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta). Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta). Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta).

16 § Seurannan järjestäminen Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta). Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta). Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta). Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta). Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta). Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta).

17 § Pintaveden seurantapaikat ja -alueet Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.

17 § Pintaveden seurantapaikat ja -alueet Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin. Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.

18 § Seurattavien tekijöiden valinta pintavedessä Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen. Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen.

18 § Seurattavien tekijöiden valinta pintavedessä Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen. Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä sekä kemiallista tilaa ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen.

19 § Pintaveden seurantatiheys Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta. Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta. Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos: Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos: 1) aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja 2) edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä. Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä.

19 § Pintaveden seurantatiheys Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta. Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta. Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos: Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos: 1) aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja 2) edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä. Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä. Vaarallisten ja haitallisten aineiden seurannasta säädetään lisäksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 9 a §:ssä.

20 § Pohjaveden seurantapaikat Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan. Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan. Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan. Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C. Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C. 20 a § Seurattavat tekijät pohjavedessä Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää. Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää. Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin. Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin. Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta. Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta. 20 b § Pohjaveden seurantatiheys Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen. Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen. Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita. Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita.

20 § Pohjaveden seurantapaikat Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan. Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat, -tekijät ja -tiheys on valittava siten, että voidaan selvittää, miten vedenotto, muu ihmisen toiminta ja pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan. Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan. Toiminnallista seurantaa järjestetään pohjavesimuodostumassa, jonka osalta on perusseurannan ja 7 §:ssä säädetyn vaikutusarvioinnin perusteella mahdollista, että pohjaveden ympäristötavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikat on valittava siten, että ne parhaiten osoittavat pohjavesimuodostuman määrällisen ja kemiallisen tilan. Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C. Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seurannasta säädetään liitteessä 4 C. 20 a § Seurattavat tekijät pohjavedessä Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää. Määrällisen tilan perus- ja toiminnallisessa seurannassa seurataan pohjaveden pinnan korkeutta. Toiminnallisessa seurannassa seurataan lisäksi otettavan pohjaveden määrää. Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin. Pohjaveden kemiallisen tilan perusseuranta kohdistetaan liitteessä 4 B lueteltuihin tekijöihin. Lisäksi on valittava tekijöitä, jotka osoittavat ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle mahdollisesti aiheutuvan riskin. Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta. Kemiallisen tilan toiminnallisessa seurannassa on seurattava vähintään niiden liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden pitoisuuksia pohjavedessä, jotka voivat aiheuttaa pohjavesialueella riskin pohjaveden pilaantumisesta. 20 b § Pohjaveden seurantatiheys Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Määrällisen tilan perusseurantatiheyden on oltava riittävä, jotta voidaan selvittää pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen. Pohjavesimuodostumassa, jossa ympäristötavoitteet voivat jäädä saavuttamatta, on turvattava riittävä seurantatiheys, jotta voidaan arvioida vedenoton ja veden purkautumisen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen. Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita. Kemiallisen tilan perusseurantaa tulee järjestää riittävästi. Toiminnallista seurantaa järjestetään perusseurantakauden ulkopuolella riittävän tiheästi, ja vähintään kerran vuodessa, jotta ihmisen toiminnan vaikutukset pohjavesimuodostumassa voidaan havaita.

21 § Seurannan laatuvaatimukset Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle. Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle. 5 luku Vesienhoitosuunnitelman laatiminen

21 § Seurannan laatuvaatimukset Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle. Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle. 5 luku Vesienhoitosuunnitelman laatiminen

22 § Vesienhoitosuunnitelman valmistelu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot. Yhteensovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä. Yhteensovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä.

22 § Vesienhoitosuunnitelman valmistelu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot. Yhteensovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä. Yhteensovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä.

23 § Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat. Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat. Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön. Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön.

23 § Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat. Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat. Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön. Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön.

24 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat: Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat: 1) päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta; päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta; 2) pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta; pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta; 3) selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen; selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen; 4) vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus; vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus; 5) vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet; vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet; 6) toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi; toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi; 7) toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi sekä teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi; toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi sekä teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi; 8) toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi; toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi; 9) erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot. erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011).

24 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat: Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat: 1) päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta; päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet mukaan lukien piste- ja hajakuormituksen ennakkovalvonta; 2) pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta; pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta; 3) selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen; selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen; 4) vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus; vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus; 5) vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet; vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet; 6) toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi; toimenpiteet juomaveden ottoon käytettävän veden laadun turvaamiseksi; 7) toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi sekä teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi; toimenpiteet häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa tapahtuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vaaran vähentämiseksi sekä teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi; 8) toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi; toimenpiteet tehokkaan ja kestävän vedenkäytön edistämiseksi; 9) erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot. erityisten alueiden suojelemiseksi alueiden käytölle asetetut rajoitukset ja ehdot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee osana vesienhoitolain 19 §:ssä tarkoitettua toimenpideohjelman tarkistamista tarkastella myös 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja ennakkovalvontatoimenpiteitä ja esittää tarvittaessa toimia niiden saattamiseksi ajan tasalle. Ennakkovalvontatoimenpiteisiin kuuluvien lupien sekä tarkkailumääräysten muuttamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja vesilaissa (587/2011).

25 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon täydentävistä toimenpiteistä Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut vesienhoidon täydentävät toimenpiteet on lueteltu liitteen 6 b kohdassa. Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut vesienhoidon täydentävät toimenpiteet on lueteltu liitteen 6 b kohdassa. 6 luku Erityiset säännökset

25 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon täydentävistä toimenpiteistä Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut vesienhoidon täydentävät toimenpiteet on lueteltu liitteen 6 b kohdassa. Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut vesienhoidon täydentävät toimenpiteet on lueteltu liitteen 6 b kohdassa. 6 luku Erityiset säännökset

26 § Selvitysten tarkistaminen Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa. Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa. Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.

26 § Selvitysten tarkistaminen Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa. Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin kaksi vuotta ennen tarkistetun vesienhoitosuunnitelman julkaisemista. Selvitykset perustuvat tarkistusta edeltävän vuoden tietoihin. Selvitykset julkaistaan tarkistetuissa vesienhoitosuunnitelmissa. Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Edellä 1 momentissa sanotusta poiketen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 C kohdassa tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden päästöjen ja huuhtoutumien osalta voidaan käyttää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.

27 § Tiedottaminen Vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisissa kunnissa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kuuden kuukauden ajan niiden nähtäville panosta lukien. Vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisissa kunnissa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kuuden kuukauden ajan niiden nähtäville panosta lukien. Jos pohjavesialueen luokkaa tai rajaa muutetaan vesienhoitosuunnittelusta erillisenä menettelynä, on vesienhoitolain 10 f §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat pidettävä asianomaisessa kunnassa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä vähintään 30 päivän ajan niiden nähtäville panosta lukien. Jos pohjavesialueen luokkaa tai rajaa muutetaan vesienhoitosuunnittelusta erillisenä menettelynä, on vesienhoitolain 10 f §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat pidettävä asianomaisessa kunnassa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä vähintään 30 päivän ajan niiden nähtäville panosta lukien.

27 § Tiedottaminen Vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisissa kunnissa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kuuden kuukauden ajan niiden nähtäville panosta lukien. Vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisissa kunnissa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kuuden kuukauden ajan niiden nähtäville panosta lukien. 2 momentti on kumottu A:lla 24.3.2022/188. 2 momentti on kumottu A:lla 24.3.2022/188.

28 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Edellä 15 §:ssä tarkoitetut ensimmäiset seurantaohjelmat on laadittava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2006. Edellä 15 §:ssä tarkoitetut ensimmäiset seurantaohjelmat on laadittava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2006. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73 Liite 1 Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Kasviplankton (järvi ja rannikkovesi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteistöihin. Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaista näkösyvyyttä. Biomassassa esiintyy vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin. Järvessä biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa tekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin järvessä vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa, rannikkovedessä vesieliöstössä tai veden laadussa. Rannikkovedessä levien biomassa ylittää selvästi tyypille ominaiset rajat ja voi vaikuttaa muihin biologisiin tekijöihin. Kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa voi ilmetä vähäistä lisääntymistä verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen. Kohtalaista lisäystä voi ilmetä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina. Makrofyytit ja päällyslevät (joki ja järvi) Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista päällyslevien tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Makrofyyttien ja päällyslevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Päällyslevien joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja. Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat päällysleviä tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen. Pohjaeläimistö (joki ja järvi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet sekä muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde vastaavat täysin tai lähes täysin tyypille ominaisia häiriintymättömiä olosuhteita. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet, muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuus osoittavat vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin häiriintymättömiin oloihin. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin. Tärkeitä tyypille ominaisia taksonomisia ryhmiä puuttuu. Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Pohjaeläimistö (rannikkovesi) Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy. Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy. Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy. Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu. Kalasto (joki ja järvi) Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy. Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan. Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä. Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä. Makrolevät ja koppisiemeniset kasvit (rannikkovesi) Kaikkia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Useimpia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Kohtalaisen monta muutosherkkää tyypille ominaista makrolevien ja koppisiemenisten taksonia puuttuu. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Makrolevien peittävyydessä ja koppisiemenisten runsaussuhteissa on vähäisiä muutoksia. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet. Tästä voi aiheutua ei-toivottuja muutoksia vesieliöstössä Biologiset tekijät (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesityypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet. Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa havaitut arvot. 2. Hydrologis-morfologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Hydrologis-morfologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Hydrologinen järjestelmä (joki ja järvi) Virtauksen määrä ja dynamiikka, järvessä lisäksi pinnan taso ja viipymä, sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Esteettömyys (joki) Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Morfologiset tekijät (joki, järvi ja rannikkovesi) Joen vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Järven syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä ja pohjan rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Rannikkoveden syvyyden vaihtelu sekä pohjan rakenne ja laatu vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Hydrologis-morfologinen tekijä (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien lisääntymisalueiden kannalta. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. 3. Fysikaalis-kemialliset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Fysikaalis-kemiallinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Veden yleiset olosuhteet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu ja pintavesi) Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Ravinnepitoisuudet eivät ylitä niitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Joessa, järvessä ja rannikkovedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, ja keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila ja pH eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Keinotekoisessa ja voimakkaasti muutetussa pintavedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila, happiolot ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista. Veden yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Veden yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutetun pintavesi) Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa jotka tavallisesti liitetään lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. (1) Keinotekoiselle ja voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle määritetään vastaavasti paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja tyydyttävä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Kasviplankton (järvi ja rannikkovesi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteistöihin. Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaista näkösyvyyttä. Biomassassa esiintyy vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin. Järvessä biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa tekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin järvessä vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa, rannikkovedessä vesieliöstössä tai veden laadussa. Rannikkovedessä levien biomassa ylittää selvästi tyypille ominaiset rajat ja voi vaikuttaa muihin biologisiin tekijöihin. Kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa voi ilmetä vähäistä lisääntymistä verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen. Kohtalaista lisäystä voi ilmetä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina. Makrofyytit ja päällyslevät (joki ja järvi) Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista päällyslevien tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Makrofyyttien ja päällyslevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Päällyslevien joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja. Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat päällysleviä tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen. Pohjaeläimistö (joki ja järvi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet sekä muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde vastaavat täysin tai lähes täysin tyypille ominaisia häiriintymättömiä olosuhteita. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet, muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuus osoittavat vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin häiriintymättömiin oloihin. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin. Tärkeitä tyypille ominaisia taksonomisia ryhmiä puuttuu. Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Pohjaeläimistö (rannikkovesi) Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy. Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy. Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy. Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu. Kalasto (joki ja järvi) Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy. Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan. Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä. Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä. Makrolevät ja koppisiemeniset kasvit (rannikkovesi) Kaikkia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Useimpia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Kohtalaisen monta muutosherkkää tyypille ominaista makrolevien ja koppisiemenisten taksonia puuttuu. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Makrolevien peittävyydessä ja koppisiemenisten runsaussuhteissa on vähäisiä muutoksia. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet. Tästä voi aiheutua ei-toivottuja muutoksia vesieliöstössä Biologiset tekijät (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesityypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet. Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa havaitut arvot. 2. Hydrologis-morfologiset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Hydrologis-morfologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Hydrologinen järjestelmä (joki ja järvi) Virtauksen määrä ja dynamiikka, järvessä lisäksi pinnan taso ja viipymä, sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Esteettömyys (joki) Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Morfologiset tekijät (joki, järvi ja rannikkovesi) Joen vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Järven syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä ja pohjan rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Rannikkoveden syvyyden vaihtelu sekä pohjan rakenne ja laatu vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Hydrologis-morfologinen tekijä (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien lisääntymisalueiden kannalta. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. 3. Fysikaalis-kemialliset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Fysikaalis-kemiallinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Veden yleiset olosuhteet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu ja pintavesi) Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Ravinnepitoisuudet eivät ylitä niitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Joessa, järvessä ja rannikkovedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, ja keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila ja pH eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Keinotekoisessa ja voimakkaasti muutetussa pintavedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila, happiolot ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista. Veden yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Veden yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutetun pintavesi) Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa jotka tavallisesti liitetään lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. (1) Keinotekoiselle ja voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle määritetään vastaavasti paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja tyydyttävä saavutettavissa oleva ekologinen tila. (1) Liite 2 Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät Pintavesityyppi Jaottelussa käytettävä tekijä Joki 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. vesialan osuus valuma-alueesta 5. maantieteellinen sijainti Järvi 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. keskimääräinen vedensyvyys 5. viipymä 6. maantieteellinen sijainti Rannikkovesi 1. suolaisuus 2. aallokon vaikutus 3. maantieteellinen sijainti 4. jääpeitteinen aika Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät Pintavesityyppi Jaottelussa käytettävä tekijä Joki 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. vesialan osuus valuma-alueesta 5. maantieteellinen sijainti Järvi 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. keskimääräinen vedensyvyys 5. viipymä 6. maantieteellinen sijainti Rannikkovesi 1. suolaisuus 2. aallokon vaikutus 3. maantieteellinen sijainti 4. jääpeitteinen aika Liite 2 a (20.5.2009/341) Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2. pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus; 3. maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytysominaisuudet; 4. pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesimuodostumassa; 5. pohjavesimuodostumaan dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi; 6. pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvän maaekosysteemin ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot; 7. riittävä tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi; 8. pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmisen toiminnan vaikutusten määrittely. Lisäselvitys ihmisen toiminnan vaikutuksista niissä pohjavesimuodostumissa, joissa hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta Seuraavat selvitykset laaditaan soveltuvilta osin, jos pohjavesimuodostuma ulottuu kahden tai useamman jäsenvaltion alueelle tai jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta: 1. Pohjavedenottamoiden sijainti; 2. keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavedenottamoista; 3. pohjavesimuodostumasta otettavan ja otetun veden kemiallinen koostumus; 4. niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vettä ja päästetyn veden määrä; 5. pohjavesiin päästettävän veden kemiallinen koostumus; 6. maankäyttö pohjaveden muodostuma-alueella mukaan lukien pilaantuminen ja pohjavesimuodostumille ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus. Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2. pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus; 3. maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytysominaisuudet; 4. pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesimuodostumassa; 5. pohjavesimuodostumaan dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi; 6. pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvän maaekosysteemin ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot; 7. riittävä tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi; 8. pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmisen toiminnan vaikutusten määrittely. Lisäselvitys ihmisen toiminnan vaikutuksista niissä pohjavesimuodostumissa, joissa hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta Seuraavat selvitykset laaditaan soveltuvilta osin, jos pohjavesimuodostuma ulottuu kahden tai useamman jäsenvaltion alueelle tai jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta: 1. Pohjavedenottamoiden sijainti; 2. keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavedenottamoista; 3. pohjavesimuodostumasta otettavan ja otetun veden kemiallinen koostumus; 4. niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vettä ja päästetyn veden määrä; 5. pohjavesiin päästettävän veden kemiallinen koostumus; 6. maankäyttö pohjaveden muodostuma-alueella mukaan lukien pilaantuminen ja pohjavesimuodostumille ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus. Liite 3 Seurantapaikat ja -alueet pintavesissä A) Pintaveden seurantapaikat tai -alueet pintavesien tilan arvioimiseksi kokonaisuudessaan: 1. Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta. 2. Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta. 3. Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. 4. Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY. 5. Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. B) Pintaveden seurantapaikat, jos on mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta: 1. Pintavesiin, joissa pistekuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Usean pistekuormittajan vaikuttaessa pintaveteen, seurantapaikat valitaan siten, että voidaan tarkastella näiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena. 2. Pintavesiin, joissa hajakuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen suhteellista osuutta ja sen aiheuttamaa pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen riskiä. 3. Pintavesiin, joihin voi kohdistua merkittäviä pintavettä muuttavia toimia, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta muutosten laajuus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat tai alueet on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten muutosten kokonaisvaikutusta pintaveteen. Seurantapaikat ja -alueet pintavesissä A) Pintaveden seurantapaikat tai -alueet pintavesien tilan arvioimiseksi kokonaisuudessaan: 1. Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta. 2 2. Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta. 3. Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. 4. Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY. 5. Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. B) Pintaveden seurantapaikat, jos on mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta: 1. Pintavesiin, joissa pistekuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Usean pistekuormittajan vaikuttaessa pintaveteen, seurantapaikat valitaan siten, että voidaan tarkastella näiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena. 2. Pintavesiin, joissa hajakuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen suhteellista osuutta ja sen aiheuttamaa pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen riskiä. 3. Pintavesiin, joihin voi kohdistua merkittäviä pintavettä muuttavia toimia, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta muutosten laajuus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat tai alueet on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten muutosten kokonaisvaikutusta pintaveteen. Liite 4 A) (20.5.2009/341) Pintaveden seurantatiheys Tekijä Joet Järvet Rannikkovedet Biologiset Kasviplankton 2 kertaa /v 2 kertaa/v 2 kertaa/v Muu vesikasvillisuus 3 v 3 v 3 v Pohjaeläimistö 3 v 3 v 3 v Kalasto 3 v 3 v Hydrologis-morfologiset Esteettömyys 6 v Hydrologia jatkuva 1 kk Morfologia 6 v 6 v 6 v Fysikaalis-kemialliset Lämpöolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happiolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Suolaisuus 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Ravinneolot 4 kertaa/ 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happamoitumistilanne 4 kertaa/v 4 kertaa/v Kansallisesti valittu vesiympäristölle haitallinen aine 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Yhteisön tasolla valittu vesiympäristölle vaarallinen ja haitallinen aine 12 kertaa/v 12 kertaa/v 12 kertaa/v B) (20.5.2009/341) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan perusseurannan tekijät 1. Happipitoisuus; 2. pH-luku; 3. sähkönjohtavuus; 4. nitraatti; 5. ammonium; 6. ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaava muu muuttuja. Erityisesti otetaan huomioon liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet. C) (20.5.2009/341) Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seuranta Pohjavesimuodostumassa, joka ulottuu Suomen valtion rajan ulkopuolelle, on Suomen valtion alueella: 1) järjestettävä riittävästi määrällisen ja kemiallisen tilan seurantapaikkoja ja perusseurantaa. Lisäksi on oltava riittävästi seurantapaikkoja virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi; ja 2) seurattava sellaisia määrällisen ja kemiallisen tilan tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen pohjavesimuodostuman käytön turvaamisen kannalta. A) (20.5.2009/341) Pintaveden seurantatiheys Tekijä Joet Järvet Rannikkovedet Biologiset Kasviplankton 2 kertaa /v 2 kertaa/v 2 kertaa/v Muu vesikasvillisuus 3 v 3 v 3 v Pohjaeläimistö 3 v 3 v 3 v Kalasto 3 v 3 v Hydrologis-morfologiset Esteettömyys 6 v Hydrologia jatkuva 1 kk Morfologia 6 v 6 v 6 v Fysikaalis-kemialliset Lämpöolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happiolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Suolaisuus 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Ravinneolot 4 kertaa/ 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happamoitumistilanne 4 kertaa/v 4 kertaa/v Kansallisesti valittu vesiympäristölle haitallinen aine 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Yhteisön tasolla valittu vesiympäristölle vaarallinen ja haitallinen aine 12 kertaa/v 12 kertaa/v 12 kertaa/v B) (20.5.2009/341) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan perusseurannan tekijät 1. Happipitoisuus; 2. pH-luku; 3. sähkönjohtavuus; 4. nitraatti; 5. ammonium; 6. ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaava muu muuttuja. Erityisesti otetaan huomioon liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet. C) (20.5.2009/341) Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seuranta Pohjavesimuodostumassa, joka ulottuu Suomen valtion rajan ulkopuolelle, on Suomen valtion alueella: 1) järjestettävä riittävästi määrällisen ja kemiallisen tilan seurantapaikkoja ja perusseurantaa. Lisäksi on oltava riittävästi seurantapaikkoja virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi; ja 2) seurattava sellaisia määrällisen ja kemiallisen tilan tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen pohjavesimuodostuman käytön turvaamisen kannalta. Liite 5 Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot: 1. Yhteenveto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvityksistä, pintavesien vertailuolojen määrittely ja perustelut biologisen tekijän pois jättämiselle pintavesityypin ekologisen tilan arvioinnissa. 2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä yhteenveto 14 e §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksien vuosittaisista tarkasteluista mukaan lukien poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnissa käytetyt kriteerit. (7.10.2010/869) 2. a) Pohjaveden ympäristönlaatunormit: a) yhteenveto pohjavesien ympäristölaatunormien asettamismenettelystä b) tiedot aineisiin liittyvistä erityisistä ominaisuuksista sekä luonnossa esiintyvien aineiden taustapitoisuuksista c) keskeiset tiedot pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin menettelystä d) tiedot, jotka edellytetään pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY liitteen II muuttamisesta annetun komission direktiiviin 2014/80/EU liitteen 2 osassa C ja muut mahdolliset seikat. (25.8.2016/752) 2 b) Tiedot siitä, miten vesienhoitoalueen yksittäisissä seurantapaikoissa todetut pohjaveden ympäristönlaatunormin ylitykset on otettu huomioon pohjaveden laadun lopullisessa arvioinnissa. (20.5.2009/341) 2 c) Selvitykset vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä, huuhtoutumisesta ja esiintymisestä vesienhoitoalueella. (7.10.2010/869) 2 d) Nimetyt riskipohjavesialueet ja niitä koskevat tiedot siten kuin 2 a kohdan d alakohdassa mainitun direktiivin C-osassa säädetään. (25.8.2016/752) 3. Kartta 4 §:ssä tarkoitetuista erityisistä alueista sekä selvitys lainsäädännöstä, jonka perusteella alueet on määritelty. 4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt, sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 a §:n mukaisesta pitkäaikaisten muutossuuntien seurannan tuloksista. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta. (7.10.2010/869) 4 a) Tiedot yksittäisessä seurantapaikassa havaitusta pilaavan aineen merkityksellisestä ja pysyvästä nousevasta muutossuunnasta. Lisäksi esitetään tiedot pilaavan aineen pitoisuustasosta, jossa on ryhdytty toimenpiteisiin pitoisuustason laskemiseksi sekä tiedot pitoisuuden kääntymisestä laskevaksi. (20.5.2009/341) 4 b) Yhteenveto toimista, joihin on ryhdytty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 a §:ssä tarkoitetun valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksien johdosta. (7.10.2010/869) 4 c) Kuvaus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, jos vesienhoitoalueella on asetuksen 6 b §:n mukaisesti määritelty yksi tai useampia sekoittumisvyöhykkeitä. (7.10.2010/869) 5. Luettelo asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, perustelut mahdollisesta vesienhoitolain 22–25 §:n soveltamisesta sekä muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot. 6. Yhteenveto vedenkäytön sekä vesipalvelujen taloudellisesta selvityksestä. 7. Yhteenveto toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan, yhteenveto toimenpiteistä poikkeuksellisten tilanteiden varalle ja teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi sekä selvitys vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden valinnasta. (18.12.2014/1280) 8. Luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai pintavesityyppiä koskevista vesienhoitoalueen ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä. 9. Yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. 10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista seuraavin tiedoin: i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite, ii) vesienhoitoalueen maantieteellinen alue, iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema, iv) selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesienhoitoalueessa, v) jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, luettelo kyseisistä viranomaisista sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä ja vi) jos vesienhoitoalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä. 11. Tieto siitä, mistä ja miten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa kuulutetut tausta-asiakirjat ja -tiedot, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien tarkkailutiedot sekä seurantaohjelmien mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat ovat saatavilla. (18.12.2014/1280) 12. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (200/2005) mukaista ympäristöselostusta vastaavat tiedot. Vesienhoitolain 19 §:n mukaisesti tarkistetussa vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot: 13. Yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasauksista, joita on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22–25 §:n mukaisesti tehtävistä tarkastuksista. 14. Arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu. 15. Yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. 16. Yhteenveto väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen. 17. Yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu. 18. Muutokset pohjaveden ympäristönlaatunormeihin. (20.5.2009/341) 19. Taulukko, jossa esitetään sovellettujen analyysimenetelmien määritysrajat, ja tiedot näiden menetelmien suorituskyvystä suhteessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 3 säädettyihin vähimmäisvaatimuksiin sekä perustelu edellä mainitun asetuksen 9 §:n 5 momentin mukaisesti sovellettavalle seurantatiheydelle, jos seurantavälit ovat pidempiä kuin yksi vuosi. (5.11.2015/1309) 20. Tarkistettu vesienhoitosuunnitelma voi sisältää lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään niistä tiedoista, jotka koskevat muita vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 yksilöityjä aineita: a) aineet, joiden numerot ovat 5, 21, 28, 30, 35, 37, 43 ja 44, b) aineet, joiden numerot ovat 34–45, c) aineet, joiden numerot ovat 2, 5, 15, 20, 22, 23 ja 28. Alakohdissa a–c tarkoitettujen numeroitujen aineiden osalta voidaan esittää, missä määrin ympäristölaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan vesienhoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laadittaessa on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesienhoitoalueen ja Euroopan unionin tasolla. (5.11.2015/1309) Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot: 1. Yhteenveto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvityksistä, pintavesien vertailuolojen määrittely ja perustelut biologisen tekijän pois jättämiselle pintavesityypin ekologisen tilan arvioinnissa. 2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä yhteenveto 14 e §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksien vuosittaisista tarkasteluista mukaan lukien poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnissa käytetyt kriteerit. (7.10.2010/869) 2. a) Pohjaveden ympäristönlaatunormit: a) yhteenveto pohjavesien ympäristölaatunormien asettamismenettelystä b) tiedot aineisiin liittyvistä erityisistä ominaisuuksista sekä luonnossa esiintyvien aineiden taustapitoisuuksista c) keskeiset tiedot pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin menettelystä d) tiedot, jotka edellytetään pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY liitteen II muuttamisesta annetun komission direktiiviin 2014/80/EU liitteen 2 osassa C ja muut mahdolliset seikat. (25.8.2016/752) 2 b) Tiedot siitä, miten vesienhoitoalueen yksittäisissä seurantapaikoissa todetut pohjaveden ympäristönlaatunormin ylitykset on otettu huomioon pohjaveden laadun lopullisessa arvioinnissa. (20.5.2009/341) 2 c) Selvitykset vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä, huuhtoutumisesta ja esiintymisestä vesienhoitoalueella. (7.10.2010/869) 2 d) Nimetyt riskipohjavesialueet ja niitä koskevat tiedot siten kuin 2 a kohdan d alakohdassa mainitun direktiivin C-osassa säädetään. (25.8.2016/752) 3. Kartta 4 §:ssä tarkoitetuista erityisistä alueista sekä selvitys lainsäädännöstä, jonka perusteella alueet on määritelty. 4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt, sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 a §:n mukaisesta pitkäaikaisten muutossuuntien seurannan tuloksista. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta. (7.10.2010/869) 4 a) Tiedot yksittäisessä seurantapaikassa havaitusta pilaavan aineen merkityksellisestä ja pysyvästä nousevasta muutossuunnasta. Lisäksi esitetään tiedot pilaavan aineen pitoisuustasosta, jossa on ryhdytty toimenpiteisiin pitoisuustason laskemiseksi sekä tiedot pitoisuuden kääntymisestä laskevaksi. (20.5.2009/341) 4 b) Yhteenveto toimista, joihin on ryhdytty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 a §:ssä tarkoitetun valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksien johdosta. (7.10.2010/869) 4 c) Kuvaus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, jos vesienhoitoalueella on asetuksen 6 b §:n mukaisesti määritelty yksi tai useampia sekoittumisvyöhykkeitä. (7.10.2010/869) 5. Luettelo asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, perustelut mahdollisesta vesienhoitolain 22–25 §:n soveltamisesta sekä muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot. 6. Yhteenveto vedenkäytön sekä vesipalvelujen taloudellisesta selvityksestä. 7. Yhteenveto toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan, yhteenveto toimenpiteistä poikkeuksellisten tilanteiden varalle ja teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi sekä selvitys vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden valinnasta. (18.12.2014/1280) 8. Luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai pintavesityyppiä koskevista vesienhoitoalueen ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä. 9. Yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. 10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista seuraavin tiedoin: i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite, ii) vesienhoitoalueen maantieteellinen alue, iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema, iv) selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesienhoitoalueessa, v) jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, luettelo kyseisistä viranomaisista sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä ja vi) jos vesienhoitoalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä. 11. Tieto siitä, mistä ja miten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa kuulutetut tausta-asiakirjat ja -tiedot, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien tarkkailutiedot sekä seurantaohjelmien mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat ovat saatavilla. (18.12.2014/1280) 12. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (200/2005) mukaista ympäristöselostusta vastaavat tiedot. Vesienhoitolain 19 §:n mukaisesti tarkistetussa vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot: 13. Yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasauksista, joita on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22–25 §:n mukaisesti tehtävistä tarkastuksista. 14. Arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu. 15. Yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. 16. Yhteenveto väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen. 17. Yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu. 18. Muutokset pohjaveden ympäristönlaatunormeihin. (20.5.2009/341) 19. Taulukko, jossa esitetään sovellettujen analyysimenetelmien määritysrajat, ja tiedot näiden menetelmien suorituskyvystä suhteessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 3 säädettyihin vähimmäisvaatimuksiin sekä perustelu edellä mainitun asetuksen 9 §:n 5 momentin mukaisesti sovellettavalle seurantatiheydelle, jos seurantavälit ovat pidempiä kuin yksi vuosi. (5.11.2015/1309) 20. Tarkistettu vesienhoitosuunnitelma voi sisältää lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään niistä tiedoista, jotka koskevat muita vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 yksilöityjä aineita: a) aineet, joiden numerot ovat 5, 21, 28, 30, 35, 37, 43 ja 44, b) aineet, joiden numerot ovat 34–45, c) aineet, joiden numerot ovat 2, 5, 15, 20, 22, 23 ja 28. Alakohdissa a–c tarkoitettujen numeroitujen aineiden osalta voidaan esittää, missä määrin ympäristölaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan vesienhoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laadittaessa on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesienhoitoalueen ja Euroopan unionin tasolla. (5.11.2015/1309) Liite 6 a) Vesienhoidon perustoimenpiteet Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin: i) sosiaali- ja terveysministeriön päätös yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (SosTMp 292/1996) ii) luonnonsuojelulaki (1096/1996) iii) metsälaki (1093/1996) iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) v) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) vi) asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) vii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) viii) valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa (282/1994) ix) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) x) torjunta-ainelaki (327/1969) xi) valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) xii) ympäristönsuojelulaki (86/2000) xii) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) xiv) vesilaki (264/1961) xv) vesihuoltolaki (119/2001) xvi) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) xvii) terveydensuojelulaki (763/1994) xviii) merensuojelulaki (1415/1994). b) Vesienhoidon täydentävät toimenpiteet Vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä voivat olla: i) lainsäädännölliset keinot ii) hallinnolliset keinot iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot iv) ympäristösopimukset v) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet vi) kosteikkojen palauttaminen ja ennallistaminen vii) rakennushankkeet viii) ympäristön kunnostushankkeet ix) koulutushankkeet x) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet ja xi) muut asiaan kuuluvat toimenpiteet. a) Vesienhoidon perustoimenpiteet Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin: i) sosiaali- ja terveysministeriön päätös yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (SosTMp 292/1996) ii) luonnonsuojelulaki (1096/1996) iii) metsälaki (1093/1996) iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) v) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) vi) asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) vii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) viii) valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa (282/1994) ix) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) x) torjunta-ainelaki (327/1969) xi) valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) xii) ympäristönsuojelulaki (86/2000) xii) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) xiv) vesilaki (264/1961) xv) vesihuoltolaki (119/2001) xvi) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) xvii) terveydensuojelulaki (763/1994) xviii) merensuojelulaki (1415/1994). b) Vesienhoidon täydentävät toimenpiteet Vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä voivat olla: i) lainsäädännölliset keinot ii) hallinnolliset keinot iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot iv) ympäristösopimukset v) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet vi) kosteikkojen palauttaminen ja ennallistaminen vii) rakennushankkeet viii) ympäristön kunnostushankkeet ix) koulutushankkeet x) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet ja xi) muut asiaan kuuluvat toimenpiteet. Liite 7 (20.5.2009/341) A) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1 Aine Pohjaveden ympäristönlaatunormi Yksikkö 1. Nitraatit 50 mg/l 2. Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet 0,1 µg/l 0,5 yhteensä 2 2 µg/l 3. Bentseeni 0.5 µg/l 4. Tolueeni 12 µg/l 5. Etyylibentseeni 1 µg/l 6. Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) 10 µg/l 7. Antraseeni 60 µg/l 8. Naftaleeni 1.3 µg/l 9. Bentso(a)pyreeni 0.005 µg/l 10. ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni 0.05 µg/l 11. PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) 0.015 µg/l 12. ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni 5 µg/l 13. 1,2-dikloorieteeni 25 µg/l 14. 1,2-dikloorietaani 1.5 µg/l 15. Dikloorimetaani (metyleenikloridi) 10 µg/l 16. Vinyylikloridi (kloorieteeni) 0.15 µg/l 17. Hiilitetrakloridi 2 µg/l 18. Kloroformi (trikloorimetaani) 100 µg/l 19. Klooribentseeni 3 µg/l 20. 1,2-diklooribentseeni 0.3 µg/l 21. 1,4-diklooribentseeni 0.1 µg/l 22. Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni) 2.5 µg/l 23. Pentaklooribentseeni 1.2 µg/l 24. Heksaklooribentseeni 0.024 µg/l 25. Monokloorifenolit 0.05 µg/l 26. Dikloorifenolit 2.7 µg/l 27. ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli 5 µg/l 28. MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) 7.5 µg/l 29. TAME (tert-amyylimetyylieetteri) 60 µg/l 30. Öljyjakeet (C10-40) 50 µg/l 31. Elohopea 0.06 µg/l 32. Kadmium 0.4 µg/l 33. Koboltti 2 µg/l 34. Kromi 10 µg/l 35. Kupari 20 µg/l 36. Lyijy 5 µg/l 37. Nikkeli 10 µg/l 38. Sinkki 60 µg/l 39. Antimoni 2.5 µg/l 40. Arseeni 5 µg/l 41. Ammonium NH4+ 0.25 (NH4+) mg/l tai Ammoniumtyppi NH4N 0.20 (NH4N) mg/l 42. Kloridi 25 mg/l 43. Sulfaatti 150 mg/l 1 Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa. 2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. B) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan luokittelussa käytettävät muut tekijät ja niiden vaikutusarviointi 1) Tämän liitteen kohdassa A luetellun pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei ilmaise haittatekijöiden pääsyä pohjaveteen. Pilaavan aineen osalta arvioidaan aineen vaikutusta pohjavesimuodostumassa; 2) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta pohjavesimuodostuman yhteydessä olevan pintavesimuodostuman: 2a) ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä; 2b) ekologisen tai kemiallisen laadun olennaista huonontumista; lisäksi arvioidaan kulkeutuvan pilaavan aineen määrä, pitoisuus ja todennäköinen vaikutus; 3) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta olennaista haittaa maaekosysteemille. Maaekosysteemiin kulkeutuvan pilaavan aineen määrä ja pitoisuus sekä todennäköinen vaikutus, jos on mahdollista, että ainetta voi päästä pohjavesimuodostumasta maaekosysteemiin; 4) suolaantuminen tai haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan, jos pääsy pohjavesimuodostumaan on mahdollista; 5) arvio siitä, vaarantaako pohjavesimuodostumassa mahdollisesti oleva pilaava aine muodostumasta otettavan juomaveden laadun. A) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1 1 Aine Pohjaveden ympäristönlaatunormi Yksikkö 1. Nitraatit 50 mg/l 2. Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet 0,1 µg/l 0,5 yhteensä 2 2 2 µg/l 3. Bentseeni 0.5 µg/l 4. Tolueeni 12 µg/l 5. Etyylibentseeni 1 µg/l 6. Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) 10 µg/l 7. Antraseeni 60 µg/l 8. Naftaleeni 1.3 µg/l 9. Bentso(a)pyreeni 0.005 µg/l 10. ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni 0.05 µg/l 11. PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) 0.015 µg/l 12. ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni 5 µg/l 13. 1,2-dikloorieteeni 25 µg/l 14. 1,2-dikloorietaani 1.5 µg/l 15. Dikloorimetaani (metyleenikloridi) 10 µg/l 16. Vinyylikloridi (kloorieteeni) 0.15 µg/l 17. Hiilitetrakloridi 2 µg/l 18. Kloroformi (trikloorimetaani) 100 µg/l 19. Klooribentseeni 3 µg/l 20. 1,2-diklooribentseeni 0.3 µg/l 21. 1,4-diklooribentseeni 0.1 µg/l 22. Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni) 2.5 µg/l 23. Pentaklooribentseeni 1.2 µg/l 24. Heksaklooribentseeni 0.024 µg/l 25. Monokloorifenolit 0.05 µg/l 26. Dikloorifenolit 2.7 µg/l 27. ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli 5 µg/l 28. MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) 7.5 µg/l 29. TAME (tert-amyylimetyylieetteri) 60 µg/l 30. Öljyjakeet (C10-40) 50 µg/l 31. Elohopea 0.06 µg/l 32. Kadmium 0.4 µg/l 33. Koboltti 2 µg/l 34. Kromi 10 µg/l 35. Kupari 20 µg/l 36. Lyijy 5 µg/l 37. Nikkeli 10 µg/l 38. Sinkki 60 µg/l 39. Antimoni 2.5 µg/l 40. Arseeni 5 µg/l 41. Ammonium NH4+ 0.25 (NH4+) mg/l tai Ammoniumtyppi NH4N 0.20 (NH4N) mg/l 42. Kloridi 25 mg/l 43. Sulfaatti 150 mg/l 1 Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa. 1 2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. 2 B) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan luokittelussa käytettävät muut tekijät ja niiden vaikutusarviointi 1) Tämän liitteen kohdassa A luetellun pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei ilmaise haittatekijöiden pääsyä pohjaveteen. Pilaavan aineen osalta arvioidaan aineen vaikutusta pohjavesimuodostumassa; 2) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta pohjavesimuodostuman yhteydessä olevan pintavesimuodostuman: 2a) ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä; 2b) ekologisen tai kemiallisen laadun olennaista huonontumista; lisäksi arvioidaan kulkeutuvan pilaavan aineen määrä, pitoisuus ja todennäköinen vaikutus; 3) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta olennaista haittaa maaekosysteemille. Maaekosysteemiin kulkeutuvan pilaavan aineen määrä ja pitoisuus sekä todennäköinen vaikutus, jos on mahdollista, että ainetta voi päästä pohjavesimuodostumasta maaekosysteemiin; 4) suolaantuminen tai haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan, jos pääsy pohjavesimuodostumaan on mahdollista; 5) arvio siitä, vaarantaako pohjavesimuodostumassa mahdollisesti oleva pilaava aine muodostumasta otettavan juomaveden laadun. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 20.5.2009/341: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 5.11.2009/842: Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1-73 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1-73 7.10.2010/869: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73, Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73, Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38 6.11.2014/926: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. 18.12.2014/1280: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Europpan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Europpan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 5.11.2015/1309: Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1 25.8.2016/752: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016. Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016. Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52 10.11.2016/929: Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1

28 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Edellä 15 §:ssä tarkoitetut ensimmäiset seurantaohjelmat on laadittava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2006. Edellä 15 §:ssä tarkoitetut ensimmäiset seurantaohjelmat on laadittava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2006. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73 Liite 1 Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Kasviplankton (järvi ja rannikkovesi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteistöihin. Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaista näkösyvyyttä. Biomassassa esiintyy vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin. Järvessä biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa tekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin järvessä vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa, rannikkovedessä vesieliöstössä tai veden laadussa. Rannikkovedessä levien biomassa ylittää selvästi tyypille ominaiset rajat ja voi vaikuttaa muihin biologisiin tekijöihin. Kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa voi ilmetä vähäistä lisääntymistä verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen. Kohtalaista lisäystä voi ilmetä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina. Makrofyytit ja päällyslevät (joki ja järvi) Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista päällyslevien tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Makrofyyttien ja päällyslevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Päällyslevien joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja. Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat päällysleviä tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen. Pohjaeläimistö (joki ja järvi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet sekä muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde vastaavat täysin tai lähes täysin tyypille ominaisia häiriintymättömiä olosuhteita. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet, muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuus osoittavat vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin häiriintymättömiin oloihin. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin. Tärkeitä tyypille ominaisia taksonomisia ryhmiä puuttuu. Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Pohjaeläimistö (rannikkovesi) Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy. Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy. Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy. Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu. Kalasto (joki ja järvi) Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy. Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan. Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä. Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä. Makrolevät ja koppisiemeniset kasvit (rannikkovesi) Kaikkia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Useimpia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Kohtalaisen monta muutosherkkää tyypille ominaista makrolevien ja koppisiemenisten taksonia puuttuu. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Makrolevien peittävyydessä ja koppisiemenisten runsaussuhteissa on vähäisiä muutoksia. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet. Tästä voi aiheutua ei-toivottuja muutoksia vesieliöstössä Biologiset tekijät (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesityypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet. Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa havaitut arvot. 2. Hydrologis-morfologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Hydrologis-morfologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Hydrologinen järjestelmä (joki ja järvi) Virtauksen määrä ja dynamiikka, järvessä lisäksi pinnan taso ja viipymä, sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Esteettömyys (joki) Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Morfologiset tekijät (joki, järvi ja rannikkovesi) Joen vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Järven syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä ja pohjan rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Rannikkoveden syvyyden vaihtelu sekä pohjan rakenne ja laatu vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Hydrologis-morfologinen tekijä (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien lisääntymisalueiden kannalta. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. 3. Fysikaalis-kemialliset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Fysikaalis-kemiallinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Veden yleiset olosuhteet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu ja pintavesi) Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Ravinnepitoisuudet eivät ylitä niitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Joessa, järvessä ja rannikkovedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, ja keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila ja pH eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Keinotekoisessa ja voimakkaasti muutetussa pintavedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila, happiolot ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista. Veden yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Veden yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutetun pintavesi) Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa jotka tavallisesti liitetään lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. (1) Keinotekoiselle ja voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle määritetään vastaavasti paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja tyydyttävä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Kasviplankton (järvi ja rannikkovesi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteistöihin. Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaista näkösyvyyttä. Biomassassa esiintyy vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin. Järvessä biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa tekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin järvessä vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa, rannikkovedessä vesieliöstössä tai veden laadussa. Rannikkovedessä levien biomassa ylittää selvästi tyypille ominaiset rajat ja voi vaikuttaa muihin biologisiin tekijöihin. Kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa voi ilmetä vähäistä lisääntymistä verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen. Kohtalaista lisäystä voi ilmetä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina. Makrofyytit ja päällyslevät (joki ja järvi) Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista päällyslevien tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Makrofyyttien ja päällyslevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Päällyslevien joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja. Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat päällysleviä tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen. Pohjaeläimistö (joki ja järvi) Taksonikoostumus ja runsaussuhteet sekä muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde vastaavat täysin tai lähes täysin tyypille ominaisia häiriintymättömiä olosuhteita. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet, muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuus osoittavat vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin häiriintymättömiin oloihin. Taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin. Tärkeitä tyypille ominaisia taksonomisia ryhmiä puuttuu. Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Pohjaeläimistö (rannikkovesi) Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy. Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy. Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy. Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu. Kalasto (joki ja järvi) Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy. Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan. Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä. Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä. Makrolevät ja koppisiemeniset kasvit (rannikkovesi) Kaikkia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Useimpia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy. Kohtalaisen monta muutosherkkää tyypille ominaista makrolevien ja koppisiemenisten taksonia puuttuu. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Makrolevien peittävyydessä ja koppisiemenisten runsaussuhteissa on vähäisiä muutoksia. Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet. Tästä voi aiheutua ei-toivottuja muutoksia vesieliöstössä Biologiset tekijät (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesityypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet. Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin. Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa havaitut arvot. 2. Hydrologis-morfologiset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Hydrologis-morfologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Hydrologinen järjestelmä (joki ja järvi) Virtauksen määrä ja dynamiikka, järvessä lisäksi pinnan taso ja viipymä, sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Esteettömyys (joki) Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Morfologiset tekijät (joki, järvi ja rannikkovesi) Joen vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Järven syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä ja pohjan rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Rannikkoveden syvyyden vaihtelu sekä pohjan rakenne ja laatu vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Hydrologis-morfologinen tekijä (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien lisääntymisalueiden kannalta. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. 3. Fysikaalis-kemialliset tekijät Erinomainen tila (1) (1) Hyvä tila (1) (1) Tyydyttävä tila (1) (1) Fysikaalis-kemiallinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä Veden yleiset olosuhteet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu ja pintavesi) Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Ravinnepitoisuudet eivät ylitä niitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Joessa, järvessä ja rannikkovedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, ja keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila ja pH eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen. Keinotekoisessa ja voimakkaasti muutetussa pintavedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila, happiolot ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista. Veden yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi) Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Veden yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutetun pintavesi) Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista. Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa jotka tavallisesti liitetään lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin. (1) Keinotekoiselle ja voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle määritetään vastaavasti paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja tyydyttävä saavutettavissa oleva ekologinen tila. (1) Liite 2 Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät Pintavesityyppi Jaottelussa käytettävä tekijä Joki 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. vesialan osuus valuma-alueesta 5. maantieteellinen sijainti Järvi 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. keskimääräinen vedensyvyys 5. viipymä 6. maantieteellinen sijainti Rannikkovesi 1. suolaisuus 2. aallokon vaikutus 3. maantieteellinen sijainti 4. jääpeitteinen aika Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät Pintavesityyppi Jaottelussa käytettävä tekijä Joki 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. vesialan osuus valuma-alueesta 5. maantieteellinen sijainti Järvi 1. koko 2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen 3. korkeus merenpinnasta 4. keskimääräinen vedensyvyys 5. viipymä 6. maantieteellinen sijainti Rannikkovesi 1. suolaisuus 2. aallokon vaikutus 3. maantieteellinen sijainti 4. jääpeitteinen aika Liite 2 a (20.5.2009/341) Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2. pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus; 3. maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytysominaisuudet; 4. pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesimuodostumassa; 5. pohjavesimuodostumaan dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi; 6. pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvän maaekosysteemin ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot; 7. riittävä tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi; 8. pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmisen toiminnan vaikutusten määrittely. Lisäselvitys ihmisen toiminnan vaikutuksista niissä pohjavesimuodostumissa, joissa hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta Seuraavat selvitykset laaditaan soveltuvilta osin, jos pohjavesimuodostuma ulottuu kahden tai useamman jäsenvaltion alueelle tai jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta: 1. Pohjavedenottamoiden sijainti; 2. keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavedenottamoista; 3. pohjavesimuodostumasta otettavan ja otetun veden kemiallinen koostumus; 4. niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vettä ja päästetyn veden määrä; 5. pohjavesiin päästettävän veden kemiallinen koostumus; 6. maankäyttö pohjaveden muodostuma-alueella mukaan lukien pilaantuminen ja pohjavesimuodostumille ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus. Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2. pohjavesimuodostuman hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan lukien hydraulinen johtavuus, huokoisuus ja paineellisuus; 3. maaperän ominaispiirteet pohjaveden muodostumisalueella, mukaan lukien kerrostumien ja maaperän paksuus, huokoisuus, hydraulinen johtavuus ja imeytysominaisuudet; 4. pohjaveden kerrostuneisuuspiirteet pohjavesimuodostumassa; 5. pohjavesimuodostumaan dynaamisesti yhteydessä olevien maaekosysteemien ja pintavesien luettelointi; 6. pohjavesimuodostuman ja siihen liittyvän maaekosysteemin ja pintavesien välisen veden vaihdon suuntaa ja määrää koskevat arviot; 7. riittävä tiedot pitkän ajan keskimääräisen vuotuisen muodostumismäärän laskemiseksi; 8. pohjavesien kemiallisen koostumuksen ominaispiirteiden tarkastelu, mukaan lukien ihmisen toiminnan vaikutusten määrittely. Lisäselvitys ihmisen toiminnan vaikutuksista niissä pohjavesimuodostumissa, joissa hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta Seuraavat selvitykset laaditaan soveltuvilta osin, jos pohjavesimuodostuma ulottuu kahden tai useamman jäsenvaltion alueelle tai jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei mahdollisesti saavuteta: 1. Pohjavedenottamoiden sijainti; 2. keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavedenottamoista; 3. pohjavesimuodostumasta otettavan ja otetun veden kemiallinen koostumus; 4. niiden paikkojen sijainti, joissa pohjavesimuodostumaan päästetään suoraan vettä ja päästetyn veden määrä; 5. pohjavesiin päästettävän veden kemiallinen koostumus; 6. maankäyttö pohjaveden muodostuma-alueella mukaan lukien pilaantuminen ja pohjavesimuodostumille ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten sade- ja valumavesien johtaminen muualle vettä läpäisemättömin rakentein, imeyttäminen maaperään, patoaminen tai kuivatus. Liite 3 Seurantapaikat ja -alueet pintavesissä A) Pintaveden seurantapaikat tai -alueet pintavesien tilan arvioimiseksi kokonaisuudessaan: 1. Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta. 2. Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta. 3. Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. 4. Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY. 5. Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. B) Pintaveden seurantapaikat, jos on mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta: 1. Pintavesiin, joissa pistekuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Usean pistekuormittajan vaikuttaessa pintaveteen, seurantapaikat valitaan siten, että voidaan tarkastella näiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena. 2. Pintavesiin, joissa hajakuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen suhteellista osuutta ja sen aiheuttamaa pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen riskiä. 3. Pintavesiin, joihin voi kohdistua merkittäviä pintavettä muuttavia toimia, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta muutosten laajuus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat tai alueet on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten muutosten kokonaisvaikutusta pintaveteen. Seurantapaikat ja -alueet pintavesissä A) Pintaveden seurantapaikat tai -alueet pintavesien tilan arvioimiseksi kokonaisuudessaan: 1. Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta. 2 2. Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta. 3. Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan. 4. Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY. 5. Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa. B) Pintaveden seurantapaikat, jos on mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta: 1. Pintavesiin, joissa pistekuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Usean pistekuormittajan vaikuttaessa pintaveteen, seurantapaikat valitaan siten, että voidaan tarkastella näiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena. 2. Pintavesiin, joissa hajakuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen suhteellista osuutta ja sen aiheuttamaa pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen riskiä. 3. Pintavesiin, joihin voi kohdistua merkittäviä pintavettä muuttavia toimia, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta muutosten laajuus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat tai alueet on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten muutosten kokonaisvaikutusta pintaveteen. Liite 4 A) (20.5.2009/341) Pintaveden seurantatiheys Tekijä Joet Järvet Rannikkovedet Biologiset Kasviplankton 2 kertaa /v 2 kertaa/v 2 kertaa/v Muu vesikasvillisuus 3 v 3 v 3 v Pohjaeläimistö 3 v 3 v 3 v Kalasto 3 v 3 v Hydrologis-morfologiset Esteettömyys 6 v Hydrologia jatkuva 1 kk Morfologia 6 v 6 v 6 v Fysikaalis-kemialliset Lämpöolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happiolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Suolaisuus 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Ravinneolot 4 kertaa/ 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happamoitumistilanne 4 kertaa/v 4 kertaa/v Kansallisesti valittu vesiympäristölle haitallinen aine 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Yhteisön tasolla valittu vesiympäristölle vaarallinen ja haitallinen aine 12 kertaa/v 12 kertaa/v 12 kertaa/v B) (20.5.2009/341) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan perusseurannan tekijät 1. Happipitoisuus; 2. pH-luku; 3. sähkönjohtavuus; 4. nitraatti; 5. ammonium; 6. ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaava muu muuttuja. Erityisesti otetaan huomioon liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet. C) (20.5.2009/341) Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seuranta Pohjavesimuodostumassa, joka ulottuu Suomen valtion rajan ulkopuolelle, on Suomen valtion alueella: 1) järjestettävä riittävästi määrällisen ja kemiallisen tilan seurantapaikkoja ja perusseurantaa. Lisäksi on oltava riittävästi seurantapaikkoja virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi; ja 2) seurattava sellaisia määrällisen ja kemiallisen tilan tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen pohjavesimuodostuman käytön turvaamisen kannalta. A) (20.5.2009/341) Pintaveden seurantatiheys Tekijä Joet Järvet Rannikkovedet Biologiset Kasviplankton 2 kertaa /v 2 kertaa/v 2 kertaa/v Muu vesikasvillisuus 3 v 3 v 3 v Pohjaeläimistö 3 v 3 v 3 v Kalasto 3 v 3 v Hydrologis-morfologiset Esteettömyys 6 v Hydrologia jatkuva 1 kk Morfologia 6 v 6 v 6 v Fysikaalis-kemialliset Lämpöolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happiolot 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Suolaisuus 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Ravinneolot 4 kertaa/ 4 kertaa/v 4 kertaa/v Happamoitumistilanne 4 kertaa/v 4 kertaa/v Kansallisesti valittu vesiympäristölle haitallinen aine 4 kertaa/v 4 kertaa/v 4 kertaa/v Yhteisön tasolla valittu vesiympäristölle vaarallinen ja haitallinen aine 12 kertaa/v 12 kertaa/v 12 kertaa/v B) (20.5.2009/341) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan perusseurannan tekijät 1. Happipitoisuus; 2. pH-luku; 3. sähkönjohtavuus; 4. nitraatti; 5. ammonium; 6. ihmisen toiminnasta pohjavesimuodostumalle aiheutuvaa riskiä kuvaava muu muuttuja. Erityisesti otetaan huomioon liitteessä 7 A tarkoitetut pohjavettä pilaavat aineet. C) (20.5.2009/341) Suomen valtion rajan ulkopuolelle ulottuvan pohjavesimuodostuman seuranta Pohjavesimuodostumassa, joka ulottuu Suomen valtion rajan ulkopuolelle, on Suomen valtion alueella: 1) järjestettävä riittävästi määrällisen ja kemiallisen tilan seurantapaikkoja ja perusseurantaa. Lisäksi on oltava riittävästi seurantapaikkoja virtaavan pohjaveden suunnan ja määrän arvioimiseksi; ja 2) seurattava sellaisia määrällisen ja kemiallisen tilan tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen pohjavesimuodostuman käytön turvaamisen kannalta. Liite 5 Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot: 1. Yhteenveto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvityksistä. (24.3.2022/188) 1 a) Pintavesien vertailuolojen määrittely ja perustelut biologisen tekijän pois jättämiselle pintavesityypin ekologisen tilan arvioinnissa, kun kyseiselle biologiselle laatutekijälle ei ole mahdollista määritellä luotettavia tyypille ominaisia vertailuoloja ja tämä johtuu laatutekijän suuresta luonnollisesta vaihtelusta, joka ei ole vain vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamaa. (24.3.2022/188) 2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä yhteenveto 14 e §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksien vuosittaisista tarkasteluista mukaan lukien poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnissa käytetyt kriteerit. (7.10.2010/869) 2. a) Pohjaveden ympäristönlaatunormit: a) yhteenveto pohjavesien ympäristölaatunormien asettamismenettelystä b) tiedot aineisiin liittyvistä erityisistä ominaisuuksista sekä luonnossa esiintyvien aineiden taustapitoisuuksista c) keskeiset tiedot pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin menettelystä d) tiedot, jotka edellytetään pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY liitteen II muuttamisesta annetun komission direktiiviin 2014/80/EU liitteen 2 osassa C ja muut mahdolliset seikat. (25.8.2016/752) 2 b) Tiedot siitä, miten vesienhoitoalueen yksittäisissä seurantapaikoissa todetut pohjaveden ympäristönlaatunormin ylitykset on otettu huomioon pohjaveden laadun lopullisessa arvioinnissa. (20.5.2009/341) 2 c) Selvitykset vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä, huuhtoutumisesta ja esiintymisestä vesienhoitoalueella. (7.10.2010/869) 2 d) Nimetyt riskipohjavesialueet ja niitä koskevat tiedot siten kuin 2 a kohdan d alakohdassa mainitun direktiivin C-osassa säädetään. (25.8.2016/752) 3. Kartta 4 §:ssä tarkoitetuista erityisistä alueista sekä selvitys lainsäädännöstä, jonka perusteella alueet on määritelty. 4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt, sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 a §:n mukaisesta pitkäaikaisten muutossuuntien seurannan tuloksista. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta. (7.10.2010/869) 4 a) Tiedot yksittäisessä seurantapaikassa havaitusta pilaavan aineen merkityksellisestä ja pysyvästä nousevasta muutossuunnasta. Lisäksi esitetään tiedot pilaavan aineen pitoisuustasosta, jossa on ryhdytty toimenpiteisiin pitoisuustason laskemiseksi sekä tiedot pitoisuuden kääntymisestä laskevaksi. (20.5.2009/341) 4 b) Yhteenveto toimista, joihin on ryhdytty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 a §:ssä tarkoitetun valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksien johdosta. (7.10.2010/869) 4 c) Kuvaus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, jos vesienhoitoalueella on asetuksen 6 b §:n mukaisesti määritelty yksi tai useampia sekoittumisvyöhykkeitä. (7.10.2010/869) 5. Luettelo asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, perustelut mahdollisesta vesienhoitolain 22–25 §:n soveltamisesta sekä muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot. 6. Yhteenveto vedenkäytön sekä vesipalvelujen taloudellisesta selvityksestä. 7. Yhteenveto toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan, yhteenveto toimenpiteistä poikkeuksellisten tilanteiden varalle ja teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi sekä selvitys vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden valinnasta. (18.12.2014/1280) 8. Luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai pintavesityyppiä koskevista vesienhoitoalueen ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä. 9. Yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. 10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista seuraavin tiedoin: i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite, ii) vesienhoitoalueen maantieteellinen alue, iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema, iv) selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesienhoitoalueessa, v) jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, luettelo kyseisistä viranomaisista sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä ja vi) jos vesienhoitoalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä. 11. Tieto siitä, mistä ja miten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa kuulutetut tausta-asiakirjat ja -tiedot, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien tarkkailutiedot sekä seurantaohjelmien mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat ovat saatavilla. (18.12.2014/1280) 12. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (200/2005) mukaista ympäristöselostusta vastaavat tiedot. Vesienhoitolain 19 §:n mukaisesti tarkistetussa vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot: 13. Yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasauksista, joita on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22–25 §:n mukaisesti tehtävistä tarkastuksista. 14. Arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu. 15. Yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. 16. Yhteenveto väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen. 17. Yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu. 18. Muutokset pohjaveden ympäristönlaatunormeihin. (20.5.2009/341) 19. Taulukko, jossa esitetään sovellettujen analyysimenetelmien määritysrajat, ja tiedot näiden menetelmien suorituskyvystä suhteessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 3 säädettyihin vähimmäisvaatimuksiin sekä perustelu edellä mainitun asetuksen 9 §:n 5 momentin mukaisesti sovellettavalle seurantatiheydelle, jos seurantavälit ovat pidempiä kuin yksi vuosi. (5.11.2015/1309) 20. Tarkistettu vesienhoitosuunnitelma voi sisältää lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään niistä tiedoista, jotka koskevat muita vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 yksilöityjä aineita: a) aineet, joiden numerot ovat 5, 21, 28, 30, 35, 37, 43 ja 44, b) aineet, joiden numerot ovat 34–45, c) aineet, joiden numerot ovat 2, 5, 15, 20, 22, 23 ja 28. Alakohdissa a–c tarkoitettujen numeroitujen aineiden osalta voidaan esittää, missä määrin ympäristölaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan vesienhoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laadittaessa on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesienhoitoalueen ja Euroopan unionin tasolla. (5.11.2015/1309) Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot: 1. Yhteenveto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvityksistä. (24.3.2022/188) 1 a) Pintavesien vertailuolojen määrittely ja perustelut biologisen tekijän pois jättämiselle pintavesityypin ekologisen tilan arvioinnissa, kun kyseiselle biologiselle laatutekijälle ei ole mahdollista määritellä luotettavia tyypille ominaisia vertailuoloja ja tämä johtuu laatutekijän suuresta luonnollisesta vaihtelusta, joka ei ole vain vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamaa. (24.3.2022/188) 2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä yhteenveto 14 e §:ssä tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksien vuosittaisista tarkasteluista mukaan lukien poikkeuksellisten olosuhteiden arvioinnissa käytetyt kriteerit. (7.10.2010/869) 2. a) Pohjaveden ympäristönlaatunormit: a) yhteenveto pohjavesien ympäristölaatunormien asettamismenettelystä b) tiedot aineisiin liittyvistä erityisistä ominaisuuksista sekä luonnossa esiintyvien aineiden taustapitoisuuksista c) keskeiset tiedot pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin menettelystä d) tiedot, jotka edellytetään pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY liitteen II muuttamisesta annetun komission direktiiviin 2014/80/EU liitteen 2 osassa C ja muut mahdolliset seikat. (25.8.2016/752) 2 b) Tiedot siitä, miten vesienhoitoalueen yksittäisissä seurantapaikoissa todetut pohjaveden ympäristönlaatunormin ylitykset on otettu huomioon pohjaveden laadun lopullisessa arvioinnissa. (20.5.2009/341) 2 c) Selvitykset vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöistä, huuhtoutumisesta ja esiintymisestä vesienhoitoalueella. (7.10.2010/869) 2 d) Nimetyt riskipohjavesialueet ja niitä koskevat tiedot siten kuin 2 a kohdan d alakohdassa mainitun direktiivin C-osassa säädetään. (25.8.2016/752) 3. Kartta 4 §:ssä tarkoitetuista erityisistä alueista sekä selvitys lainsäädännöstä, jonka perusteella alueet on määritelty. 4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa ja, jos tarpeen ja mahdollista, kartan muodossa tiedot seurantapaikoista, joissa ympäristönlaatunormi on ylittynyt, sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 a §:n mukaisesta pitkäaikaisten muutossuuntien seurannan tuloksista. Arvio seurannan tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta. (7.10.2010/869) 4 a) Tiedot yksittäisessä seurantapaikassa havaitusta pilaavan aineen merkityksellisestä ja pysyvästä nousevasta muutossuunnasta. Lisäksi esitetään tiedot pilaavan aineen pitoisuustasosta, jossa on ryhdytty toimenpiteisiin pitoisuustason laskemiseksi sekä tiedot pitoisuuden kääntymisestä laskevaksi. (20.5.2009/341) 4 b) Yhteenveto toimista, joihin on ryhdytty vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 a §:ssä tarkoitetun valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksien johdosta. (7.10.2010/869) 4 c) Kuvaus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettujen sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseen sovelletuista lähestymistavoista ja menetelmistä sekä sekoittumisvyöhykkeen laajuuden rajoittamiseksi toteutetuista toimista, jos vesienhoitoalueella on asetuksen 6 b §:n mukaisesti määritelty yksi tai useampia sekoittumisvyöhykkeitä. (7.10.2010/869) 5. Luettelo asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, perustelut mahdollisesta vesienhoitolain 22–25 §:n soveltamisesta sekä muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot. 6. Yhteenveto vedenkäytön sekä vesipalvelujen taloudellisesta selvityksestä. 7. Yhteenveto toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan, yhteenveto toimenpiteistä poikkeuksellisten tilanteiden varalle ja teknisistä laitteista aiheutuvien pilaavien aineiden merkityksellisten häviöiden estämiseksi sekä selvitys vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden valinnasta. (18.12.2014/1280) 8. Luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai pintavesityyppiä koskevista vesienhoitoalueen ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä. 9. Yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. 10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista seuraavin tiedoin: i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite, ii) vesienhoitoalueen maantieteellinen alue, iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema, iv) selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesienhoitoalueessa, v) jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, luettelo kyseisistä viranomaisista sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä ja vi) jos vesienhoitoalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä. 11. Tieto siitä, mistä ja miten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa kuulutetut tausta-asiakirjat ja -tiedot, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien tarkkailutiedot sekä seurantaohjelmien mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat ovat saatavilla. (18.12.2014/1280) 12. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (200/2005) mukaista ympäristöselostusta vastaavat tiedot. Vesienhoitolain 19 §:n mukaisesti tarkistetussa vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot: 13. Yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasauksista, joita on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22–25 §:n mukaisesti tehtävistä tarkastuksista. 14. Arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu. 15. Yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä. 16. Yhteenveto väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen. 17. Yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu. 18. Muutokset pohjaveden ympäristönlaatunormeihin. (20.5.2009/341) 19. Taulukko, jossa esitetään sovellettujen analyysimenetelmien määritysrajat, ja tiedot näiden menetelmien suorituskyvystä suhteessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun asetuksen liitteessä 3 säädettyihin vähimmäisvaatimuksiin sekä perustelu edellä mainitun asetuksen 9 §:n 5 momentin mukaisesti sovellettavalle seurantatiheydelle, jos seurantavälit ovat pidempiä kuin yksi vuosi. (5.11.2015/1309) 20. Tarkistettu vesienhoitosuunnitelma voi sisältää lisäkarttoja, joissa esitetään yhden tai useamman jäljempänä mainitun aineen kemiallista tilaa koskevat tiedot erillään niistä tiedoista, jotka koskevat muita vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 kohdassa C2 yksilöityjä aineita: a) aineet, joiden numerot ovat 5, 21, 28, 30, 35, 37, 43 ja 44, b) aineet, joiden numerot ovat 34–45, c) aineet, joiden numerot ovat 2, 5, 15, 20, 22, 23 ja 28. Alakohdissa a–c tarkoitettujen numeroitujen aineiden osalta voidaan esittää, missä määrin ympäristölaatunormin arvosta mahdollisesti poiketaan vesienhoitosuunnitelmissa. Tällaisia lisäkarttoja laadittaessa on pyrittävä varmistamaan niiden keskinäinen vertailukelpoisuus vesienhoitoalueen ja Euroopan unionin tasolla. (5.11.2015/1309) Liite 6 (5.11.2020/753) a) Vesienhoidon perustoimenpiteet Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin: i) sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) ii) luonnonsuojelulaki (1096/1996) iii) metsälaki (1093/1996) iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) v) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) vi) valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) vii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) viii) valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) ix) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) x) laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) xi) valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) xii) ympäristönsuojelulaki (527/2014) xii) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) xiv) vesilaki (587/2011) xv) vesihuoltolaki (119/2001) xvi) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) xvii) terveydensuojelulaki (763/1994) xviii) merensuojelulaki (1415/1994). b) Vesienhoidon täydentävät toimenpiteet Vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä voivat olla: i) lainsäädännölliset keinot ii) hallinnolliset keinot iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot iv) ympäristösopimukset v) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet vi) kosteikkojen palauttaminen ja ennallistaminen vii) rakennushankkeet viii) ympäristön kunnostushankkeet ix) koulutushankkeet x) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet ja xi) muut asiaan kuuluvat toimenpiteet. a) Vesienhoidon perustoimenpiteet Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin: i) sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) ii) luonnonsuojelulaki (1096/1996) iii) metsälaki (1093/1996) iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) v) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) vi) valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) vii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) viii) valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) ix) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) x) laki kasvinsuojeluaineista (1563/2011) xi) valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) xii) ympäristönsuojelulaki (527/2014) xii) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) xiv) vesilaki (587/2011) xv) vesihuoltolaki (119/2001) xvi) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) xvii) terveydensuojelulaki (763/1994) xviii) merensuojelulaki (1415/1994). b) Vesienhoidon täydentävät toimenpiteet Vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä voivat olla: i) lainsäädännölliset keinot ii) hallinnolliset keinot iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot iv) ympäristösopimukset v) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet vi) kosteikkojen palauttaminen ja ennallistaminen vii) rakennushankkeet viii) ympäristön kunnostushankkeet ix) koulutushankkeet x) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet ja xi) muut asiaan kuuluvat toimenpiteet. Liite 7 (20.5.2009/341) A) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1 Aine Pohjaveden ympäristönlaatunormi Yksikkö 1. Nitraatit 50 mg/l 2. Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet 0,1 µg/l 0,5 yhteensä 2 2 µg/l 3. Bentseeni 0.5 µg/l 4. Tolueeni 12 µg/l 5. Etyylibentseeni 1 µg/l 6. Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) 10 µg/l 7. Antraseeni 60 µg/l 8. Naftaleeni 1.3 µg/l 9. Bentso(a)pyreeni 0.005 µg/l 10. ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni 0.05 µg/l 11. PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) 0.015 µg/l 12. ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni 5 µg/l 13. 1,2-dikloorieteeni 25 µg/l 14. 1,2-dikloorietaani 1.5 µg/l 15. Dikloorimetaani (metyleenikloridi) 10 µg/l 16. Vinyylikloridi (kloorieteeni) 0.15 µg/l 17. Hiilitetrakloridi 2 µg/l 18. Kloroformi (trikloorimetaani) 100 µg/l 19. Klooribentseeni 3 µg/l 20. 1,2-diklooribentseeni 0.3 µg/l 21. 1,4-diklooribentseeni 0.1 µg/l 22. Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni) 2.5 µg/l 23. Pentaklooribentseeni 1.2 µg/l 24. Heksaklooribentseeni 0.024 µg/l 25. Monokloorifenolit 0.05 µg/l 26. Dikloorifenolit 2.7 µg/l 27. ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli 5 µg/l 28. MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) 7.5 µg/l 29. TAME (tert-amyylimetyylieetteri) 60 µg/l 30. Öljyjakeet (C10-40) 50 µg/l 31. Elohopea 0.06 µg/l 32. Kadmium 0.4 µg/l 33. Koboltti 2 µg/l 34. Kromi 10 µg/l 35. Kupari 20 µg/l 36. Lyijy 5 µg/l 37. Nikkeli 10 µg/l 38. Sinkki 60 µg/l 39. Antimoni 2.5 µg/l 40. Arseeni 5 µg/l 41. Ammonium NH4+ 0.25 (NH4+) mg/l tai Ammoniumtyppi NH4N 0.20 (NH4N) mg/l 42. Kloridi 25 mg/l 43. Sulfaatti 150 mg/l 44. TNT (2, 4, 6-trinitrotolueeni) 6 µg/l (24.3.2022/188) 45. RDX (Heksogeeni) 16 µg/l (24.3.2022/188) 46. HMX (Oktogeeni) 440 µg/l (24.3.2022/188) 1 Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa. 2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. B) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan luokittelussa käytettävät muut tekijät ja niiden vaikutusarviointi 1) Tämän liitteen kohdassa A luetellun pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei ilmaise haittatekijöiden pääsyä pohjaveteen. Pilaavan aineen osalta arvioidaan aineen vaikutusta pohjavesimuodostumassa; 2) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta pohjavesimuodostuman yhteydessä olevan pintavesimuodostuman: 2a) ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä; 2b) ekologisen tai kemiallisen laadun olennaista huonontumista; lisäksi arvioidaan kulkeutuvan pilaavan aineen määrä, pitoisuus ja todennäköinen vaikutus; 3) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta olennaista haittaa maaekosysteemille. Maaekosysteemiin kulkeutuvan pilaavan aineen määrä ja pitoisuus sekä todennäköinen vaikutus, jos on mahdollista, että ainetta voi päästä pohjavesimuodostumasta maaekosysteemiin; 4) suolaantuminen tai haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan, jos pääsy pohjavesimuodostumaan on mahdollista; 5) arvio siitä, vaarantaako pohjavesimuodostumassa mahdollisesti oleva pilaava aine muodostumasta otettavan juomaveden laadun. A) Pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit 1 1 Aine Pohjaveden ympäristönlaatunormi Yksikkö 1. Nitraatit 50 mg/l 2. Torjunta-aineiden vaikuttavat aineet ja niiden (merkitykselliset) aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet 0,1 µg/l 0,5 yhteensä 2 2 2 µg/l 3. Bentseeni 0.5 µg/l 4. Tolueeni 12 µg/l 5. Etyylibentseeni 1 µg/l 6. Ksyleenit (Σorto-, meta- ja paraksyleeni) 10 µg/l 7. Antraseeni 60 µg/l 8. Naftaleeni 1.3 µg/l 9. Bentso(a)pyreeni 0.005 µg/l 10. ΣBentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni 0.05 µg/l 11. PCB-yhdisteet (Σ kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180) 0.015 µg/l 12. ΣTrikloorieteeni ja tetrakloorieteeni 5 µg/l 13. 1,2-dikloorieteeni 25 µg/l 14. 1,2-dikloorietaani 1.5 µg/l 15. Dikloorimetaani (metyleenikloridi) 10 µg/l 16. Vinyylikloridi (kloorieteeni) 0.15 µg/l 17. Hiilitetrakloridi 2 µg/l 18. Kloroformi (trikloorimetaani) 100 µg/l 19. Klooribentseeni 3 µg/l 20. 1,2-diklooribentseeni 0.3 µg/l 21. 1,4-diklooribentseeni 0.1 µg/l 22. Triklooribentseeni (Σ1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni) 2.5 µg/l 23. Pentaklooribentseeni 1.2 µg/l 24. Heksaklooribentseeni 0.024 µg/l 25. Monokloorifenolit 0.05 µg/l 26. Dikloorifenolit 2.7 µg/l 27. ΣTri-, tetra- ja pentakloorifenoli 5 µg/l 28. MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri) 7.5 µg/l 29. TAME (tert-amyylimetyylieetteri) 60 µg/l 30. Öljyjakeet (C10-40) 50 µg/l 31. Elohopea 0.06 µg/l 32. Kadmium 0.4 µg/l 33. Koboltti 2 µg/l 34. Kromi 10 µg/l 35. Kupari 20 µg/l 36. Lyijy 5 µg/l 37. Nikkeli 10 µg/l 38. Sinkki 60 µg/l 39. Antimoni 2.5 µg/l 40. Arseeni 5 µg/l 41. Ammonium NH4+ 0.25 (NH4+) mg/l tai Ammoniumtyppi NH4N 0.20 (NH4N) mg/l 42. Kloridi 25 mg/l 43. Sulfaatti 150 mg/l 44. TNT (2, 4, 6-trinitrotolueeni) 6 µg/l (24.3.2022/188) 45. RDX (Heksogeeni) 16 µg/l (24.3.2022/188) 46. HMX (Oktogeeni) 440 µg/l (24.3.2022/188) 1 Pohjaveden ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan tässä asetuksessa sekä yhteisön tasolla vahvistettua pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä ilmaistuna laatunormina, jota ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saa ylittää sekä kansallisesti vahvistettua direktiivin 2006/118/EY artiklassa 2 kohdassa 2 tarkoitettua raja-arvoa. 1 2 Yhteensä tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet. 2 B) Pohjavesimuodostuman kemiallisen tilan luokittelussa käytettävät muut tekijät ja niiden vaikutusarviointi 1) Tämän liitteen kohdassa A luetellun pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei ilmaise haittatekijöiden pääsyä pohjaveteen. Pilaavan aineen osalta arvioidaan aineen vaikutusta pohjavesimuodostumassa; 2) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta pohjavesimuodostuman yhteydessä olevan pintavesimuodostuman: 2a) ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämistä; 2b) ekologisen tai kemiallisen laadun olennaista huonontumista; lisäksi arvioidaan kulkeutuvan pilaavan aineen määrä, pitoisuus ja todennäköinen vaikutus; 3) pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta olennaista haittaa maaekosysteemille. Maaekosysteemiin kulkeutuvan pilaavan aineen määrä ja pitoisuus sekä todennäköinen vaikutus, jos on mahdollista, että ainetta voi päästä pohjavesimuodostumasta maaekosysteemiin; 4) suolaantuminen tai haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan, jos pääsy pohjavesimuodostumaan on mahdollista; 5) arvio siitä, vaarantaako pohjavesimuodostumassa mahdollisesti oleva pilaava aine muodostumasta otettavan juomaveden laadun. Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 20.5.2009/341: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 5.11.2009/842: Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1-73 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1-73 7.10.2010/869: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73, Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73, Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38 6.11.2014/926: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. 18.12.2014/1280: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Europpan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Europpan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 5.11.2015/1309: Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1 25.8.2016/752: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016. Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016. Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52 10.11.2016/929: Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä marraskuuta 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1 5.11.2020/753: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EUVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EUVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19 24.3.2022/188: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2022. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19, Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2022. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19, Komission direktiivi 2014/80/EU (32014L0080); EUVL L 182, 21.6.2014, s. 52