Statsrådets förordning om delegationen för etniska relationer

1 § Neuvottelukunnan tarkoitus Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii etnisten suhteiden neuvottelukunta. Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii etnisten suhteiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välisen vuoropuhelun kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Neuvottelukunnan tarkoituksena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välisen vuoropuhelun kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Neuvottelukunta avustaa eri viranomaistahoja maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisessä. Neuvottelukunta avustaa eri viranomaistahoja maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.

2 § Neuvottelukunnan tehtävät Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on: Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhdenvertaisuutta sekä eri toimijoiden monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla; edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhdenvertaisuutta sekä eri toimijoiden monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla; 2) toimia asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä; toimia asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä; 3) osallistua maahanmuuttajien järjestötoiminnan edistämiseen; osallistua maahanmuuttajien järjestötoiminnan edistämiseen; 4) tiedottaa maahanmuuttopolitiikasta, etnisen yhdenvertaisuuden tavoitteesta ja etnisestä monimuotoisuudesta yhteiskunnan voimavarana sekä tehdä niitä tunnetuiksi. tiedottaa maahanmuuttopolitiikasta, etnisen yhdenvertaisuuden tavoitteesta ja etnisestä monimuotoisuudesta yhteiskunnan voimavarana sekä tehdä niitä tunnetuiksi. Tavoitteiden edistämiseksi neuvottelukunta voi järjestää tilaisuuksia, antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita, esityksiä ja suosituksia. Tavoitteiden edistämiseksi neuvottelukunta voi järjestää tilaisuuksia, antaa lausuntoja sekä tehdä aloitteita, esityksiä ja suosituksia. Neuvottelukunta järjestää yhteistyössä alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien kanssa vähintään kerran vuodessa Etnisten suhteiden foorumin. Neuvottelukunta järjestää yhteistyössä alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien kanssa vähintään kerran vuodessa Etnisten suhteiden foorumin.

3 § Neuvottelukunnan kokoonpano Valtioneuvosto asettaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi enintään 30 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi sisäasiainministeriö voi nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Valtioneuvosto asettaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi enintään 30 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi sisäasiainministeriö voi nimittää neuvottelukuntaan pysyviä asiantuntijoita. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö ja maahanmuuttajien edustaja. Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, eduskuntaryhmiä, Suomen Kuntaliittoa, keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä tai rekisteröityjä yhteisöjä sekä alueellisia neuvottelukuntia. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö ja maahanmuuttajien edustaja. Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, eduskuntaryhmiä, Suomen Kuntaliittoa, keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä tai rekisteröityjä yhteisöjä sekä alueellisia neuvottelukuntia. Neuvottelukunnan jäsenistä toisen varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kymmenen tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Neuvottelukunnan jäsenistä toisen varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kymmenen tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4 § Neuvottelukunnan työskentely Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on yhteensovittava, valmisteleva ja lausuntojen ja asiakirjojen laatimisesta vastaava työjaosto. Työjaoston puheenjohtajana on sisäasiainministeriön virkamiesedustaja ja varapuheenjohtajana maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja. Neuvottelukunta asettaa työjaoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä siten, että jaoston edustus noudattaa neuvottelukunnan kokoonpanoa. Työjaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kahdeksan jäsentä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on yhteensovittava, valmisteleva ja lausuntojen ja asiakirjojen laatimisesta vastaava työjaosto. Työjaoston puheenjohtajana on sisäasiainministeriön virkamiesedustaja ja varapuheenjohtajana maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja. Neuvottelukunta asettaa työjaoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä siten, että jaoston edustus noudattaa neuvottelukunnan kokoonpanoa. Työjaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kahdeksan jäsentä. Neuvottelukunta voi tarvittaessa asettaa asioiden valmistelua ja selvityksiä varten määräaikaisia työryhmiä tai jaostoja, joihin voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi tarvittaessa asettaa asioiden valmistelua ja selvityksiä varten määräaikaisia työryhmiä tai jaostoja, joihin voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla myös sivutoimisia sihteereitä. Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla myös sivutoimisia sihteereitä. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

5 § Etnisten suhteiden alueelliset neuvottelukunnat Etnisten suhteiden neuvottelukunnan apuna toimii vähintään neljä etnisten suhteiden alueellista neuvottelukuntaa. Työvoima- ja elinkeinokeskus asettaa alueen muita työvoima- ja elinkeinokeskuksia sekä lääninhallitusta kuultuaan etnisten suhteiden alueellisen neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Läänin päätoimipaikassa sijaitseva työvoima- ja elinkeinokeskus toimii neuvottelukunnan asettajatahona, ellei alueellisista syistä päädytä muuhun ratkaisuun. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan apuna toimii vähintään neljä etnisten suhteiden alueellista neuvottelukuntaa. Työvoima- ja elinkeinokeskus asettaa alueen muita työvoima- ja elinkeinokeskuksia sekä lääninhallitusta kuultuaan etnisten suhteiden alueellisen neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Läänin päätoimipaikassa sijaitseva työvoima- ja elinkeinokeskus toimii neuvottelukunnan asettajatahona, ellei alueellisista syistä päädytä muuhun ratkaisuun. Alueellisten neuvottelukuntien jäsenet edustavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia, lääninhallituksia sekä keskeisiä kuntia, kansalaisjärjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Kaikkien jäsenten nimeämisessä otetaan huomioon alueellinen kattavuus sekä alueellisen neuvottelukunnan tehtävien kannalta oleellinen asiantuntemus. Alueellisten neuvottelukuntien jäsenet edustavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia, lääninhallituksia sekä keskeisiä kuntia, kansalaisjärjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Kaikkien jäsenten nimeämisessä otetaan huomioon alueellinen kattavuus sekä alueellisen neuvottelukunnan tehtävien kannalta oleellinen asiantuntemus. Alueellisessa neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään 14 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustajia tulee olla vähintään puolet jäsenistä tai varajäsenistä. Alueellisessa neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään 14 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustajia tulee olla vähintään puolet jäsenistä tai varajäsenistä. Alueellisten neuvottelukuntien tehtävänä on toimia eri tahoja yhdistävänä aloitteellisena asiantuntija-, yhteistyö- ja vuoropuheluelimenä alue- ja paikallistasolla maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla, edistää hyviä etnisiä suhteita sekä lisätä hyvien etnisten suhteiden ja monimuotoisuuden tunnettavuutta. Lisäksi alueelliset neuvottelukunnat voivat hoitaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan erikseen määrittämiä tehtäviä. Alueellisten neuvottelukuntien tehtävänä on toimia eri tahoja yhdistävänä aloitteellisena asiantuntija-, yhteistyö- ja vuoropuheluelimenä alue- ja paikallistasolla maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla, edistää hyviä etnisiä suhteita sekä lisätä hyvien etnisten suhteiden ja monimuotoisuuden tunnettavuutta. Lisäksi alueelliset neuvottelukunnat voivat hoitaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan erikseen määrittämiä tehtäviä. Alueellisella neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri ja sivutoimisia sihteereitä. Alueellisella neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri ja sivutoimisia sihteereitä. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työvoima- ja elinkeinokeskus nimeää alueelliseen neuvottelukuntaan hänen tilalleen tarvittaessa jäsenen tai varajäsenen. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työvoima- ja elinkeinokeskus nimeää alueelliseen neuvottelukuntaan hänen tilalleen tarvittaessa jäsenen tai varajäsenen.

6 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Tällä asetuksella kumotaan etnisten suhteiden neuvottelukunnasta 10 päivänä helmikuuta 2005 annettu valtioneuvoston asetus (96/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä asetuksella kumotaan etnisten suhteiden neuvottelukunnasta 10 päivänä helmikuuta 2005 annettu valtioneuvoston asetus (96/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola