Statsrådets förordning om social- och hälsovårdsministeriet

1 § Ministeriön tehtävät Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviä ovat: 1) terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen; terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen; 2) sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy; sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy; 3) sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset; sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset; 4) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen; lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen; 5) maatalousyrittäjien lomituspalvelut; maatalousyrittäjien lomituspalvelut; 6) alkoholi- ja huumausaineasiat; alkoholi- ja huumausaineasiat; 7) lääkehuolto; lääkehuolto; 8) työterveyshuolto; työterveyshuolto; 9) terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta; terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta; 10) toimeentuloturva; toimeentuloturva; 11) vakuutustoiminnan sääntely ja valvonta; vakuutustoiminnan sääntely ja valvonta; 12) työsuojelu ja metsäpalkkaus; työsuojelu ja metsäpalkkaus; 13) naisten ja miesten välinen tasa-arvo; naisten ja miesten välinen tasa-arvo; 14) Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen; Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen; 15) Kansaneläkelaitosta koskevat asiat. Kansaneläkelaitosta koskevat asiat.

2 § Ministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisöt Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: 1) Kansanterveyslaitos; Kansanterveyslaitos; 2) Lääkelaitos; Lääkelaitos; 3) Lääkehoidon kehittämiskeskus; Lääkehoidon kehittämiskeskus; 4) terveydenhuollon oikeusturvakeskus; terveydenhuollon oikeusturvakeskus; 5) Säteilyturvakeskus; Säteilyturvakeskus; 6) sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus; 7) sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus; sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus; 8) Vakuutusvalvontavirasto; Vakuutusvalvontavirasto; 9) sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta; sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta; 10) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta; työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta; 11) työterveyslaitos; työterveyslaitos; 12) työsuojelun piirihallinto; työsuojelun piirihallinto; 13) tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto; tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto; 14) lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasiavaltuutetun toimisto; lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasiavaltuutetun toimisto; 15) Raha-automaattiyhdistys; Raha-automaattiyhdistys; 16) Alko Oy; Alko Oy; 17) työsuojelurahasto; työsuojelurahasto; 18) Koulutusrahasto; Koulutusrahasto; 19) työttömyysvakuutusrahasto; työttömyysvakuutusrahasto; 20) työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

3 § Ministeriön organisaatio Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot: Sosiaali- ja terveysministeriössä on seuraavat osastot: 1) hallinto-osasto; hallinto-osasto; 2) vakuutusosasto; vakuutusosasto; 3) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto; hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto; 4) sosiaali- ja terveyspalveluosasto; sosiaali- ja terveyspalveluosasto; 5) talous- ja suunnitteluosasto; talous- ja suunnitteluosasto; 6) työsuojeluosasto. työsuojeluosasto. Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asioiden yksikkö, viestintäyksikkö, esikuntayksikkö ja valmiusyksikkö. Osastojen ulkopuolella ovat erillisinä tulosryhminä kansainvälisten asioiden yksikkö, viestintäyksikkö, esikuntayksikkö ja valmiusyksikkö. Osastojen ja erillisten tulosryhmien välisestä työnjaosta säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Osastojen ja erillisten tulosryhmien välisestä työnjaosta säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa. Osastot voivat jakautua tulosryhmiin. Osaston ja erillisen tulosryhmän sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen tulosryhmän päällikkö vahvistaa. Sisäinen tarkastus toimii kansliapäällikön alaisena. Sisäinen tarkastus toimii kansliapäällikön alaisena.

4 § Ratkaisuvallan käyttö Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri toimialansa osalta. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. Ministeri voi pidättää ratkaisuvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Työsuojeluosasto on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Ministeriön yhteydessä toimivat tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu ovat riippumattomia hoitaessaan niille säädettyjä tehtäviä. Ministeriön yhteydessä toimivat tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu ovat riippumattomia hoitaessaan niille säädettyjä tehtäviä.

5 § Ministeriön työjärjestys Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään tarkemmin ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, kansliapäällikön sijaisista, asioiden valmistelusta ministeriössä, päätösvallan siirtämisestä ministeriön esittelijöinä toimiville virkamiehille sekä hallinnonalan ohjauksesta. Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Ministeriön työjärjestyksen antaa sosiaali- ja terveysministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.

6 § Johtavat virkamiehet Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi, ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, talous- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston sekä sosiaali- ja terveyspalveluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi. Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvonimi, ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneella apulaisosastopäälliköllä on lääkintöneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on vakuutusneuvoksen arvonimi, talous- ja suunnitteluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on finanssineuvoksen arvonimi ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston sekä sosiaali- ja terveyspalveluosaston muulla apulaisosastopäälliköllä on sosiaalineuvoksen arvonimi.

7 § Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; apulaisosastopäälliköllä ja muulla tulosryhmän päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; muulla kuin tulosryhmän päällikkönä toimivalla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 5) hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

8 § Virkamiesten nimittämistoimivalta Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen. Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston muun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta säädetään erikseen. Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö. Muun virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

9 § Valmistelusta määrääminen Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä. Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa osastopäälliköllä ja tulosryhmän päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

10 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008. Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 21 päivänä elokuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (759/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 21 päivänä elokuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (759/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Kansliapäällikkö Kari Välimäki Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Kansliapäällikkö Kari Välimäki