Lag om statsandel för kommunal basservice
Chapter heading: General provisions.
- Jurisdiction
- Finland
- Instrument
- Act or statute
- Citation
- 1704
- Version
- Undated source snapshot
- Language
- fi
- Official source
- View official record ↗
VAT compensation VAT reimbursement administrative decisions administrative enforcement administrative procedures annual adjustment annual funding adjustment annual price setting appeal/review procedure appeals appeals and reconsideration application scope archipelago municipalities basic education benefit calculations benefit cost allocation benefit recovery beräkning av koefficient beräkning av kommunala kostnader budget conditions budget preparation budgeting calculation calculation formula +175 more
Statute overview
About this statute
Chapter heading: General provisions. Chapter 1: General provisions. Chapter 1: General provisions. This section says when the law applies, including to certain state grants and to a municipality’s home-municipality compensation payment for a student educated by another provider. This section says the law applies to state grants for municipal operating costs for the listed municipal tasks, to certain home-municipality compensation paid by a pupil’s home municipality, and it does not apply in Åland.
Available versions
Undated version · current
fi
Undated version · current
sv
Search within this statute
Search all stored provisions in this version.
Legal text
Provisions of Lag om statsandel för kommunal basservice
Showing 175 of 175
Part preamble
Preamble
- preamble
- preamble Verify source ↗
Preamble
This is a chapter heading for the general provisions section.
1 luku Yleiset säännökset - preamble
- 1 Verify source ↗
1 §
This section says when the law applies: to state subsidies for operating costs for listed municipal tasks, to home-municipality compensation in certain education situations, and not in the Åland Islands.
1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: (30.12.2013/1294) Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: (30.12.2013/1294) 1) perusopetuslaissa (628/1998); perusopetuslaissa (628/1998); 2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973); lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973); 3) perhehoitajalaissa (312/1992); perhehoitajalaissa (312/1992); 4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); 5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); 7) kansanterveyslaissa (66/1972); kansanterveyslaissa (66/1972); 8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); 9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010); terveydenhuoltolaissa (1326/2010); 10) sosiaalihuoltolaissa (710/1982); sosiaalihuoltolaissa (710/1982); 11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); 12) elatustukilaissa (580/2008); elatustukilaissa (580/2008); 13) lastensuojelulaissa (417/2007); lastensuojelulaissa (417/2007); 14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); 15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); 16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); 17) mielenterveyslaissa (1116/1990); mielenterveyslaissa (1116/1990); 18) päihdehuoltolaissa (41/1986); päihdehuoltolaissa (41/1986); 19) tartuntatautilaissa (1227/2016); tartuntatautilaissa (1227/2016); 20) terveydensuojelulaissa (763/1994); terveydensuojelulaissa (763/1994); 21) elintarvikelaissa (23/2006); elintarvikelaissa (23/2006); 22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); 23) kemikaalilaissa (744/1989); kemikaalilaissa (744/1989); 24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa; lääkelain (395/1987) 8 luvussa; 25 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 25 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 26) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); 27) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); 28) tupakkalaissa (549/2016); tupakkalaissa (549/2016); 29) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); 30) kirjastolaissa (904/1998); kirjastolaissa (904/1998); 31) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); 32) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); 33) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. - 1 Verify source ↗
1 §
This section says the law applies to certain state grants for municipal duties and to home-municipality compensation in specified school-education situations, but not in Åland.
1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: 1) perusopetuslaissa (628/1998); perusopetuslaissa (628/1998); 2) varhaiskasvatuslaissa (540/2018); varhaiskasvatuslaissa (540/2018); 3) perhehoitolaissa (263/2015); perhehoitolaissa (263/2015); 4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); 5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); 7) kansanterveyslaissa (66/1972); kansanterveyslaissa (66/1972); 8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); 9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010); terveydenhuoltolaissa (1326/2010); 10) sosiaalihuoltolaissa (1301/2014); sosiaalihuoltolaissa (1301/2014); 11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); 12) elatustukilaissa (580/2008); elatustukilaissa (580/2008); 13) lastensuojelulaissa (417/2007); lastensuojelulaissa (417/2007); 14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); 15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); 16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); 17) mielenterveyslaissa (1116/1990); mielenterveyslaissa (1116/1990); 18) päihdehuoltolaissa (41/1986); päihdehuoltolaissa (41/1986); 19) tartuntatautilaissa (1227/2016); tartuntatautilaissa (1227/2016); 20) terveydensuojelulaissa (763/1994); terveydensuojelulaissa (763/1994); 21) elintarvikelaissa (23/2006); elintarvikelaissa (23/2006); 22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); 23) kemikaalilaissa (599/2013); kemikaalilaissa (599/2013); 24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa; lääkelain (395/1987) 8 luvussa; 25) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); 26) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); 27) tupakkalaissa (549/2016); tupakkalaissa (549/2016); 28) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); 29) yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016); yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016); 30) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019); kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019); 31) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); 32) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. - 1 Verify source ↗
1 §
This section says the law applies to certain municipal-task state subsidies and to municipality-of-home compensation for pre-primary and basic education, and it does not apply in Åland.
1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään: 1) perusopetuslaissa (628/1998); perusopetuslaissa (628/1998); 2) varhaiskasvatuslaissa (540/2018); varhaiskasvatuslaissa (540/2018); 3) perhehoitolaissa (263/2015); perhehoitolaissa (263/2015); 4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); 5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); 7) kansanterveyslaissa (66/1972); kansanterveyslaissa (66/1972); 8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); 9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010); terveydenhuoltolaissa (1326/2010); 10) sosiaalihuoltolaissa (1301/2014); sosiaalihuoltolaissa (1301/2014); 11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); 12) elatustukilaissa (580/2008); elatustukilaissa (580/2008); 13) lastensuojelulaissa (417/2007); lastensuojelulaissa (417/2007); 14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); 15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); 16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); 17) mielenterveyslaissa (1116/1990); mielenterveyslaissa (1116/1990); 18) päihdehuoltolaissa (41/1986); päihdehuoltolaissa (41/1986); 19) tartuntatautilaissa (1227/2016); tartuntatautilaissa (1227/2016); 20) terveydensuojelulaissa (763/1994); terveydensuojelulaissa (763/1994); 21) elintarvikelaissa (23/2006); elintarvikelaissa (23/2006); 22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); 23) kemikaalilaissa (599/2013); kemikaalilaissa (599/2013); 24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa; lääkelain (395/1987) 8 luvussa; 25) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); 26) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015); 27) tupakkalaissa (549/2016); tupakkalaissa (549/2016); 28) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); 29) yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016); yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016); 30) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019); kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019); 31) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998); 32) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013); oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013); 33) oppivelvollisuuslaissa (1214/2020). oppivelvollisuuslaissa (1214/2020). Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia sovelletaan oppilaan kotikunnan maksamaan korvaukseen (kotikuntakorvaus) toiselle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämisluvan saaneelle rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja yliopistolle sekä valtiolle (opetuksen järjestäjä), jos muu kuin oppilaan kotikunta järjestää oppilaalle esi- ja perusopetusta. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. - 2 Verify source ↗
2 §
This section lists activities and situations for which state grant funding for operating costs is not provided, and says the law does not apply when pre-primary and basic education are arranged abroad.
2 § Poikkeukset soveltamisalasta Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 3) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta; perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta; 4) perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta; perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta; 5) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; 6) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; 7) kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; 8) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 9) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 10) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 11) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja 12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59–61 §:n perusteella valtion korvausta. terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59–61 §:n perusteella valtion korvausta. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. L:lla 1508/2016 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: L:lla 1508/2016 muutettu 4 momentti tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: Edellä 1 momentin 3–5 ja 7 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Edellä 1 momentin 3–5 ja 7 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 2 Verify source ↗
2 §
This section lists activities and situations for which state grant is not paid for operating costs, and says the law does not apply to education organized abroad.
2 § Poikkeukset soveltamisalasta Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 3) perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta; perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksesta; 4) perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta; perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta; 5) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; 6) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; 7) kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; 8) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 9) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 10) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 10 a) työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 11) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; 12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a, 60, 60 a ja 61 §:n perusteella valtion korvausta; terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a, 60, 60 a ja 61 §:n perusteella valtion korvausta; 13) lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimisesta siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain 68 a §:n perusteella valtion korvausta. lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimisesta siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain 68 a §:n perusteella valtion korvausta. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 2 Verify source ↗
2 §
This provision excludes state subsidy for operating costs arising from several listed education, welfare, library, and health-related activities.
2 § Poikkeukset soveltamisalasta Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: Tämän lain perusteella ei myönnetä valtionosuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 2) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, jonka rahoituksesta säädetään mainitun lain 11 §:n 3 momentissa, sekä perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 3 kohta on kumottu L:lla 16.12.2021/1115. 3 kohta on kumottu L:lla 16.12.2021/1115. 4) perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta aikuisten perusopetuksesta; perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetusta aikuisten perusopetuksesta; 5) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti; 6) taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetustuntien määrään perustuvasta opetuksesta; 7) kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; kirjastolain 4 §:ssä tarkoitetusta maakunta- ja keskuskirjastotoiminnasta; 8) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 9) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 10) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 10 a) työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 11) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; 12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a, 60, 60 a ja 61 §:n perusteella valtion korvausta; terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a, 60, 60 a ja 61 §:n perusteella valtion korvausta; 13) lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimisesta siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain 68 a §:n perusteella valtion korvausta. lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen laatimisesta siltä osin kuin siitä maksetaan terveydenhuoltolain 68 a §:n perusteella valtion korvausta. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Tätä lakia ei sovelleta, jos esi- ja perusopetusta järjestetään ulkomailla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen sekä sisäoppilaitosmuodossa ja koulukodissa järjestettävän opetuksen käyttökustannuksiin ikäluokkaan perustuvan valtionosuuden lisäksi myönnettävästä rahoituksesta. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Edellä 1 momentin 3, 5 ja 7 kohdassa, 3 momentissa ja perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien perusteella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla myönnettävä rahoitus otetaan huomioon 55 §:ssä tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 3 Verify source ↗
3 §
This section says the law applies to certain state grants and funding under the cited education laws, as separately provided in this law.
3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. - 3 Verify source ↗
3 §
This provision says the act applies to state subsidies and financing under the cited education funding laws, as separately provided in this act.
3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. - 3 Verify source ↗
3 §
This section says the law applies to state subsidies and funding under the named education and liberal adult education acts, except as otherwise provided in this law.
3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisiin valtionosuuksiin ja rahoitukseen siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. - 4 Verify source ↗
4 §
Section 4 defines several terms used in the Act, including financial year, base price, population density, bilingual municipality, Sámi home area municipality, archipelago municipality, archipelago sub-municipality, employment self-sufficiency, foreign-language person, Sámi-speaking person, compulsory education pupil, and educational background.
4 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: 1) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; 2) perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; 3) asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; 4) kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; 5) saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; 6) saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; 6 a) saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; 7) työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; 8) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; 9) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; 10) oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä 11) koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietolain 18 §:n mukaisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietolain 18 §:n mukaisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tilanteen mukaan. 2 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuus - 4 Verify source ↗
4 §
This section defines the terms used in the law.
4 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: 1) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; 2) perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; 3) asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; 4) kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; 5) saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; 6) saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; 6 a) saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; 7) työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; 8) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; 9) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; 10) oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä oppivelvollisella perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitettua oppivelvollista; sekä 11) koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan. 2 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuus - 4 Verify source ↗
4 §
This section defines key terms used in the Act, such as financial year, base price, population density, bilingual municipality, Sami homeland municipality, archipelago municipality, workplace self-sufficiency, foreign-language person, Sami-language person, compulsory education pupil, and educational background.
4 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: Tässä laissa tarkoitetaan jäljempänä: 1) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtionosuus myönnetään; 2) perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; perushinnalla kunnan valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa; 3) asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; asukastiheydellä kunnan asukasmäärää maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; 4) kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; kaksikielisellä kunnalla kielilain (423/2003) 5 §:ssä tarkoitettua kaksikielistä kuntaa; 5) saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; saamelaisten kotiseutualueen kunnalla saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvaa kuntaa; 6) saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; saaristokunnalla saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitettua kuntaa; 6 a) saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; saaristo-osakunnalla kuntaa, jonka saaristo-osaan sovelletaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 §:n mukaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä; 7) työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; työpaikkaomavaraisuudella kunnassa työssäkäyvien määrän ja kunnan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta; 8) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen; 9) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen; 10) oppivelvollisella oppilasta, joka suorittaa oppivelvollisuuttaan siten kuin oppivelvollisuuslain 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään; oppivelvollisella oppilasta, joka suorittaa oppivelvollisuuttaan siten kuin oppivelvollisuuslain 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään; 11) koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. koulutustaustalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden osuutta vastaavasta ikäluokasta. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Tässä laissa kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kotikunta kyseinen kunta on kotikuntalain (201/1994) mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan. Kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät, jollei tässä laissa toisin säädetä, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan. 2 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuus - 5 Verify source ↗
5 §
The municipality’s state grant is calculated from the law’s specified cost bases, minus the municipality’s self-financing share, and then increased by certain supplementary parts.
5 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: 1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. 3 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset - 5 Verify source ↗
5 §
The municipality’s basic services state subsidy is calculated from specified estimated costs, minus the municipality’s self-financing share, and then increased by certain supplements.
5 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: 1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. 3 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset - 5 Verify source ↗
5 §
The municipality’s state grant is calculated using specified cost bases, then reduced by the municipality’s own financing share and increased by certain extra parts.
5 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: 1) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisia kustannuksia; 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 6–13 §:n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 §:ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26–28 §:ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. Verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta sekä valtionosuuteen tehtävistä lisäyksistä ja vähennyksistä säädetään 7 luvussa. 3 luku Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset - 6 Verify source ↗
6 §
The provision sets how a municipality’s calculated costs for basic public services are computed, using age-group base prices and extra cost factors.
6 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: 1) 0–5-vuotiaat; 0–5-vuotiaat; 2) 6-vuotiaat; 6-vuotiaat; 3) 7–12-vuotiaat: 7–12-vuotiaat: 4) 13–15-vuotiaat: 13–15-vuotiaat: 5) 16–18-vuotiaat; 16–18-vuotiaat; 6) 19–64-vuotiaat: 19–64-vuotiaat: 7) 65–74-vuotiaat; 65–74-vuotiaat; 8) 75–84-vuotiaat; 75–84-vuotiaat; 9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. - 6 Verify source ↗
6 §
The section sets out how the municipality’s calculated costs for central government basic services are computed.
6 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: 1) 0–5-vuotiaat; 0–5-vuotiaat; 2) 6-vuotiaat; 6-vuotiaat; 3) 7–12-vuotiaat: 7–12-vuotiaat: 4) 13–15-vuotiaat: 13–15-vuotiaat: 5) 16–18-vuotiaat; 16–18-vuotiaat; 6) 19–64-vuotiaat: 19–64-vuotiaat: 7) 65–74-vuotiaat; 65–74-vuotiaat; 8) 75–84-vuotiaat; 75–84-vuotiaat; 9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. - 6 Verify source ↗
6 §
The provision sets how the calculated costs for a municipality’s basic services state grant are calculated.
6 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisten kustannusten perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille: 1) 0–5-vuotiaat; 0–5-vuotiaat; 2) 6-vuotiaat; 6-vuotiaat; 3) 7–12-vuotiaat: 7–12-vuotiaat: 4) 13–15-vuotiaat: 13–15-vuotiaat: 5) 16–18-vuotiaat; 16–18-vuotiaat; 6) 19–64-vuotiaat: 19–64-vuotiaat: 7) 65–74-vuotiaat; 65–74-vuotiaat; 8) 75–84-vuotiaat; 75–84-vuotiaat; 9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat. - 7 Verify source ↗
7 §
Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella, ja painoista säädetään viiden vuoden välein.
7 § Sairastavuuskerroin Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 59,67 Vanhustenhuolto 27,44 Sosiaalihuolto 12,89 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,56 Epilepsia 0,98 Psykoosit 6,63 Reuma 0,84 Keuhkoastma 0,47 Verenpainetaudit 0,38 Sepelvaltimotauti 0,72 Crohnin tauti 0,79 Dementia 0,71 Syövät 2,89 Neurologiset taudit 1,10 Sydämen rytmihäiriöt 1,12 Työkyvytön, alle 55-vuotias 3,59 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,25 Epilepsia 1,24 Psykoosit 2,50 Dementia 4,49 Neurologiset taudit 1,62 Sydämen rytmihäiriöt 0,46 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 12,03 Terveydenhuolto 59,67 Vanhustenhuolto 27,44 Sosiaalihuolto 12,89 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,56 Epilepsia 0,98 Psykoosit 6,63 Reuma 0,84 Keuhkoastma 0,47 Verenpainetaudit 0,38 Sepelvaltimotauti 0,72 Crohnin tauti 0,79 Dementia 0,71 Syövät 2,89 Neurologiset taudit 1,10 Sydämen rytmihäiriöt 1,12 Työkyvytön, alle 55-vuotias 3,59 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,25 Epilepsia 1,24 Psykoosit 2,50 Dementia 4,49 Neurologiset taudit 1,62 Sydämen rytmihäiriöt 0,46 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 12,03 Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. - 7 Verify source ↗
7 §
The sickness coefficient is calculated from health care, elder care, and social care factors using set weights and cost factors.
7 § Sairastavuuskerroin Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 54,84 Vanhustenhuolto 28,00 Sosiaalihuolto 17,16 Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 54,84 Vanhustenhuolto 28,00 Sosiaalihuolto 17,16 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,60 Epilepsia 0,95 Psykoosit 2,62 Reuma 0,90 Keuhkoastma 0,48 Verenpainetaudit 0,39 Sepelvaltimotauti 0,75 Crohnin tauti 0,83 Dementia 0,75 Syövät 3,40 Neurologiset taudit 1,30 Sydämen rytmihäiriöt 1,37 Työkyvytön, alle 55-vuotias 2,30 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,60 Epilepsia 0,95 Psykoosit 2,62 Reuma 0,90 Keuhkoastma 0,48 Verenpainetaudit 0,39 Sepelvaltimotauti 0,75 Crohnin tauti 0,83 Dementia 0,75 Syövät 3,40 Neurologiset taudit 1,30 Sydämen rytmihäiriöt 1,37 Työkyvytön, alle 55-vuotias 2,30 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,17 Epilepsia 1,69 Psykoosit 2,13 Dementia 5,40 Neurologiset taudit 1,71 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,17 Epilepsia 1,69 Psykoosit 2,13 Dementia 5,40 Neurologiset taudit 1,71 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 15,86 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 15,86 Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. - 7 Verify source ↗
7 §
The section sets the sickness coefficient using specified weights for health care, elderly care, and social care, and lists detailed cost factors and coefficients.
7 § Sairastavuuskerroin Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 54,84 Vanhustenhuolto 28,00 Sosiaalihuolto 17,16 Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 54,84 Vanhustenhuolto 28,00 Sosiaalihuolto 17,16 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,60 Epilepsia 0,95 Psykoosit 2,62 Reuma 0,90 Keuhkoastma 0,48 Verenpainetaudit 0,39 Sepelvaltimotauti 0,75 Crohnin tauti 0,83 Dementia 0,75 Syövät 3,40 Neurologiset taudit 1,30 Sydämen rytmihäiriöt 1,37 Työkyvytön, alle 55-vuotias 2,30 Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,60 Epilepsia 0,95 Psykoosit 2,62 Reuma 0,90 Keuhkoastma 0,48 Verenpainetaudit 0,39 Sepelvaltimotauti 0,75 Crohnin tauti 0,83 Dementia 0,75 Syövät 3,40 Neurologiset taudit 1,30 Sydämen rytmihäiriöt 1,37 Työkyvytön, alle 55-vuotias 2,30 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,17 Epilepsia 1,69 Psykoosit 2,13 Dementia 5,40 Neurologiset taudit 1,71 Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,17 Epilepsia 1,69 Psykoosit 2,13 Dementia 5,40 Neurologiset taudit 1,71 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 15,86 Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 15,86 Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Tilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. - 8 Verify source ↗
8 §
The section defines how a municipality’s unemployment coefficient is calculated and how unemployment-based municipal estimated costs are computed.
8 § Työttömyyskerroin Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. - 8 Verify source ↗
8 §
Kunnan työttömyyskerroin lasketaan kunnan työttömien osuuden ja koko maan vastaavan osuuden suhteena, käyttäen tietona TEM:n työnvälitystilaston aiemman vuoden työttömyysosuutta.
8 § Työttömyyskerroin Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. - 8 Verify source ↗
8 §
This section sets the formula for a municipality’s unemployment coefficient and for calculating unemployment-based estimated municipal costs.
8 § Työttömyyskerroin Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Kunnan työttömyyskerroin lasketaan jakamalla kunnan työttömien osuus kunnan työvoimasta koko maan vastaavalla osuudella. Kerrointa laskettaessa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietoa varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden työttömien osuudesta työvoimasta. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. Työttömyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työttömyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työttömyyskertoimella. - 9 Verify source ↗
9 §
The municipality’s foreign-language coefficient is calculated from the share of foreign-language residents in the municipality, reduced by the corresponding share in the municipality with the lowest share nationwide.
9 § Vieraskielisyyskerroin Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. - 9 Verify source ↗
9 §
The municipality’s foreign-language coefficient is calculated from the share of foreign-language residents in the municipality, minus the corresponding share in the municipality with the lowest such share nationwide.
9 § Vieraskielisyyskerroin Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. - 9 Verify source ↗
9 §
The municipal foreign-language coefficient is calculated from the share of foreign-language residents in the municipality, minus the corresponding share in the municipality with the lowest such share nationwide.
9 § Vieraskielisyyskerroin Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan vieraskielisyyskerroin saadaan laskemalla vieraskielisten asukkaiden osuus kunnan asukasmäärästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa vieraskielisten osuus kunnan asukasmäärästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty vieraskielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja vieraskielisyyskertoimella. - 10 Verify source ↗
10 §
For bilingual municipalities, the provision sets the formula for calculating bilingualism-based municipal costs.
10 § Kaksikielisyys Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. - 10 Verify source ↗
10 §
For a bilingual municipality, the provision sets a formula for calculating the municipality’s estimated costs based on bilingualism.
10 § Kaksikielisyys Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. - 10 Verify source ↗
10 §
For bilingual municipalities, the provision sets out how to calculate the municipality’s estimated costs using the basic bilingualism price, population, and two fixed multipliers.
10 § Kaksikielisyys Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä. - 11 Verify source ↗
11 §
The provision sets formulas for calculating a municipality’s estimated islandness-based costs, with a higher multiplier for certain island municipalities and a separate formula for island sub-municipalities.
11 § Saaristoisuus Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. 4 luku Otsikko on kumottu L:lla 22.8.2014/676. (22.8.2014/676) - 11 Verify source ↗
11 §
The section sets formulas for calculating a municipality’s computed costs based on per-capita archipelago base prices, population, and, for certain municipalities, the share of residents living in the archipelago or without a fixed road connection to the mainland.
11 § Saaristoisuus Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. 4 luku Otsikko on kumottu L:lla. (22.8.2014/676) - 11 Verify source ↗
11 §
The provision sets formulas for calculating a municipality’s estimated archipelago-related costs, with special treatment for archipelago municipalities and archipelago sub-municipalities.
11 § Saaristoisuus Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla näin saatu tulo luvulla 3. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. Saaristo-osakunnalle saaristoisuuden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristo-osakunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja saaristossa asuvien osuudella kunnan asukasmäärästä. 4 luku Otsikko on kumottu L:lla. (22.8.2014/676) - 12 Verify source ↗
12 §
The municipal population density coefficient is calculated using the national average density, the municipality’s density, and specified population and land-area data. The coefficient cannot exceed 20.
12 § Asukastiheyskerroin Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. - 12 Verify source ↗
12 §
The municipal population density coefficient is calculated using national average population density and the municipality’s population density, and it cannot exceed 20.
12 § Asukastiheyskerroin Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. - 12 Verify source ↗
12 §
The municipal population density coefficient is calculated by dividing the national average population density by the municipality’s population density, and it cannot exceed 20.
12 § Asukastiheyskerroin Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Kunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys kunnan asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään väestötietojärjestelmän tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen kunnittaisia tietoja maapinta-alasta. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. Asukastiheyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty asukastiheyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja asukastiheyskertoimella. Kerroin on enintään 20. - 13 Verify source ↗
13 §
This section explains how a municipality’s education background coefficient is calculated and how that coefficient is used to calculate municipal notional costs.
13 § Koulutustaustakerroin Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. 14 § 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 13 Verify source ↗
13 §
The municipality’s education background coefficient is calculated from the share of residents aged 30–54 without a post-basic-degree qualification, using Statistics Finland data from the year before the year before the financial year.
13 § Koulutustaustakerroin Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. 14 § 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 13 Verify source ↗
13 §
This section defines how a municipality’s education background coefficient is calculated and how related notional municipal costs are computed.
13 § Koulutustaustakerroin Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Kunnan koulutustaustakerroin saadaan laskemalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus kunnan vastaavasta ikäryhmästä ja vähentämällä tästä sen kunnan vastaava osuus, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 30–54-vuotiaiden asukkaiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on koko maan pienin. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen koulutustilaston tietoja ilman tutkintoa olevien lukumäärästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. Koulutustaustakertoimen perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty koulutustaustakertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja koulutustaustakertoimella. 14 § 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 14 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 15 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 16 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 17 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 18 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 19 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 20 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 21 Verify source ↗
21 §
If the data needed to calculate the coefficients and determining factors for sections 6–13 are unavailable for the relevant time, use the latest available data from before that time.
21 § Kertoimien ja määräytymistekijöiden laskenta eräissä tapauksissa Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. 5 luku 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 6 luku Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat - 21 Verify source ↗
21 §
If the time-specific data needed to calculate the coefficients and determining factors in sections 6–13 is unavailable, the calculation must use the most recent data before that time.
21 § Kertoimien ja määräytymistekijöiden laskenta eräissä tapauksissa Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. 5 luku 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 6 luku Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat - 21 Verify source ↗
21 §
Jos 6–13 §:n mukaisten kertoimien ja määräytymistekijöiden laskentaan ei ole saatavilla oikean ajankohdan tietoja, käytetään viimeisimpiä sitä ajankohtaa edeltäviä tietoja.
21 § Kertoimien ja määräytymistekijöiden laskenta eräissä tapauksissa Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. Jos 6–13 §:ssä tarkoitettuja kertoimia ja määräytymistekijöitä laskettaessa ei ole käytettävissä mainituissa pykälissä tarkoitetun ajankohdan mukaisia tietoja, käytetään kertoimien laskennassa viimeisimpiä asianomaisessa pykälässä tarkoitettua ajankohtaa edeltäviä tietoja. 5 luku 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 5 luku on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 6 luku Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat - 26 Verify source ↗
26 §
A municipality is entitled to a remoteness-based extra amount, calculated from a per-capita base price, population, and remoteness index; the amount is tripled at 1.5 or above and is 1.5 times at 1.0 to under 1.5.
26 § Syrjäisyyden lisäosa Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 26 Verify source ↗
26 §
Kunta saa syrjäisyyden perusteella laskettavan lisäosan, jonka määrä voi olla kolminkertainen tai 1,5-kertainen syrjäisyysluvun perusteella.
26 § Syrjäisyyden lisäosa Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 26 Verify source ↗
26 §
Kunnalle lasketaan syrjäisyyteen perustuva euromääräinen lisäosa; jos syrjäisyysluku on vähintään 1,5, lisäosa on kolminkertainen, ja jos se on vähintään 1,0 mutta alle 1,5, lisäosa on 1,5-kertainen.
26 § Syrjäisyyden lisäosa Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Kunnalle myönnetään syrjäisyyden perusteella määräytyvänä lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty syrjäisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja syrjäisyysluvulla. Jos kunnan syrjäisyysluku on vähintään 1,5 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on kolminkertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Jos kunnan syrjäisyysluku on pienempi kuin 1,5 ilman pyöristystä, mutta vähintään 1,0 ilman pyöristystä, kunnan lisäosa on 1,5-kertainen. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Syrjäisyysluvun määräytymisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 27 Verify source ↗
27 §
This section sets out how to calculate a municipality’s additional amount based on employment self-sufficiency.
27 § Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. - 27 Verify source ↗
27 §
The municipal additional part based on employment self-sufficiency is calculated by multiplying the per-capita base price by the municipality’s population and the employment self-sufficiency coefficient.
27 § Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. - 27 Verify source ↗
27 §
The municipal supplement based on employment self-sufficiency is calculated using the per-capita base price, the municipality’s population, and an employment self-sufficiency coefficient.
27 § Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuden perusteella määräytyvä kunnan lisäosa lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty työpaikkaomavaraisuuden perushinta kunnan asukasmäärällä ja työpaikkaomavaraisuuskertoimella. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuuskerroin saadaan vähentämällä kunnan työpaikkaomavaraisuutta osoittavasta luvusta sen kunnan vastaava luku, jossa työpaikkaomavaraisuus on pienin. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. Työpaikkaomavaraisuutta osoittavana kuntakohtaisena lukuna käytetään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saatavia varainhoitovuotta 3 vuotta edeltäneen vuoden tietoja. - 28 Verify source ↗
28 §
The municipality in the Sámi homeland area is granted an additional euro amount based on language-related criteria.
28 § Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. 7 luku Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset - 28 Verify source ↗
28 §
Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosa, joka lasketaan kunnan asukasmäärän, perushinnan ja saamenkielisten osuuden perusteella.
28 § Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. 7 luku Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset - 28 Verify source ↗
28 §
Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosa euroina.
28 § Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. Saamelaisten kotiseutualueen kunnalle myönnetään saamenkielisyyden perusteella lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saamelaisten kotiseutualueen kunnan perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan saamenkielisten osuudella. 7 luku Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset - 29 Verify source ↗
29 §
This section sets the municipal tax-revenue equalization formula for state transfers: municipalities below the equalization threshold receive an equalization supplement, municipalities above it face an equalization reduction, and any overall difference is balanced across municipalities per inhabitant.
29 § Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 29 Verify source ↗
29 §
Kunta can receive a state grant supplement if its calculated per-capita tax revenue is below the equalization threshold; the supplement is 80% of the gap. The Government Decree may set more detailed rules on the taxes included in the calculation.
29 § Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 29 Verify source ↗
29 §
The municipality’s state transfer is adjusted based on its calculated tax revenue per resident: it gets an equalization supplement below the threshold and a deduction above it.
29 § Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Edellä 3 momentissa kuntien valtionosuuksiin lisättävää tai vähennettävää määrää laskettaessa ei oteta huomioon varainhoitovuoden alussa toteutettavia kuntien yhdistymisiä. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisövero). Näiden lisäksi laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon 50 prosenttia ydinvoimalaitosten kiinteistöverolain (654/1992) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta laskennallisesta kiinteistöverosta. Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon otettavista verotuloista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. - 30 Verify source ↗
30 §
Kunta voi hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jos sillä on poikkeuksellisia tai tilapäisiä talousvaikeuksia ja se tarvitsee lisätukea.
30 § Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. 31 § 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 30 Verify source ↗
30 §
A municipality may apply for a discretionary increase in its state subsidy if it has exceptional or temporary financial difficulties and needs additional support.
30 § Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. 31 § 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 30 Verify source ↗
30 §
A municipality may apply for a discretionary increase in state aid, but the application must include a plan to balance its finances, and the increase can be reduced or refused later if the plan or other conditions are not followed.
30 § Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionosuuden korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kunnille maksettavista valtionosuuksista. Vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. 31 § 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 31 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 32 Verify source ↗
32 §
Funding for a private basic education provider’s start-up activity reduces the state transfers paid to all municipalities.
32 § Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. - 32 Verify source ↗
32 §
Rahoitus, joka myönnetään yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen, vähentää kaikkien kuntien valtionosuuksia samalla euromäärällä asukasta kohden.
32 § Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. - 32 Verify source ↗
32 §
Jos yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle myönnetään rahoitusta toiminnan aloittamiseen, sama euromäärä vähentää kaikkien kuntien valtionosuuksia, ja vähennys on asukasta kohden yhtä suuri kaikissa kunnissa.
32 § Perusopetuksen aloittamisen johdosta maksettavan rahoituksen vähentäminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:n 2 momentin perusteella yksityisen perusopetuksen järjestäjälle toiminnan aloittamiseen myönnettävä rahoitus vähentää kaikille kunnille maksettavia valtionosuuksia rahoituksen yhteismäärää vastaavalla euromäärällä. Valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. - 33 Verify source ↗
33 §
The provision sets how municipal state-transfer changes are equalised and, for 2015–2019, how transition equalisation is capped per resident.
33 § Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. 33 a § Siirtymätasaus vuosina 2015–2019 Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. - 33 Verify source ↗
33 §
Kuntien valtionosuuksien muutokset tasataan kuntien kesken, ja siirtymätasaus rajaa per asukas lasketun muutoksen vuosina 2015–2019 määrättyihin euromääriin.
33 § Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. 33 a § Siirtymätasaus vuosina 2015–2019 Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. - 33 Verify source ↗
33 §
Kuntien valtionosuuksiin tehdään tasaus, ja siirtymätasauksen enimmäismäärä asukasta kohti on porrastettu vuosille 2015–2019.
33 § Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan kuntien kesken siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Tasauksessa kunnan valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään vuosittain euromäärä, joka saadaan vertaamalla kunnalle vuonna 2010 maksettavia valtionosuuksia ja kunnan maksamia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1 ja 2 momentissa, 14 ja 15 §:ssä sekä 44 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahoitusta niihin vastaavien tehtävien valtionosuuksiin, joita kunta olisi saanut mainittuna vuonna, jos valtionosuudet olisi laskettu vuoden 2009 loppuun voimassa olleen kuntien valtionosuuslain (1147/1996), sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vertailulaskelmassa otetaan huomioon myös kuntien valtionosuuslain 12 c §:ssä tarkoitettu vuonna 2009 toteutettujen veronkevennysten vaikutus kunnan valtionosuuksiin. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 26–28 §:ssä tarkoitettuja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosia eikä kunnille maksettavaa 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Vertailulaskelmassa ei myöskään oteta huomioon joustavan perusopetukseen järjestämiseen myönnettävää rahoitusta. L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 13–15 § on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 1486/2016. L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 13–15 § on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 1486/2016. 33 a § Siirtymätasaus vuosina 2015–2019 Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionapuviranomainen vahvistaa siirtymätasauksen niille kunnille, joiden 2 momentin mukainen valtionosuuden muutos ylittää kullekin vuodelle 3 momentissa säädetyn euromäärän asukasta kohden. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Valtionosuusmuutos lasketaan vähentämällä vuodelle 2014 myönnettävä kunnan valtionosuus niistä valtionosuuksista, jotka kunnalle olisi myönnetty, jos tämän lain mukaiset määräytymisperusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2014. Vertailulaskelmassa ei oteta huomioon 30 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eikä 37–39 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvausta. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Kunnan valtionosuuden 2 momentin mukaisesti laskettu muutos asukasta kohti rajataan valtionosuuteen lisättävällä tai siitä vähennettävällä siirtymätasauksella enintään 50 euroon vuonna 2015, 100 euroon vuonna 2016, 180 euroon vuonna 2017, 260 euroon vuonna 2018 ja 380 euroon vuonna 2019. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. Siirtymätasaus toteutetaan kustannusneutraalisti kuntien ja valtion välillä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymätasausta vastaavasti kunnittain asukasta kohden tasasuuruisesti. - 34 Verify source ↗
34 §
The municipality’s state contribution is increased or reduced using specified calculations tied to labor market subsidy and basic income support costs.
34 § Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. 34 a § Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. 34 b § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. - 34 Verify source ↗
34 §
The municipality’s state grant is increased or reduced based on specified labour market support and basic income support costs, and Kela must send annual information to the Ministry of Finance by the end of April.
34 § Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. 34 a § Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. 34 b § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. 35 § 35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376. 35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376. 35 a § 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. - 34 Verify source ↗
34 §
Kela must give the Ministry of Finance yearly information by the end of April for reducing the municipal basic income support state transfer.
34 § Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Kunnan valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien vastuulla olevien työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenojen perusteella 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla lasketulla euromäärällä. Tässä pykälässä tarkoitettujen laskelmien perusteena ovat vuoden 2003 tiedot vuoden 2005 kustannustasossa. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuuden lisäystä tai vähennystä laskettaessa työmarkkinatukiin, jotka on maksettu kunnassa asuville vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille, lisätään kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneet menot ja tämä euromäärä jaetaan kahdella. Näin saadusta euromäärästä vähennetään se osuus perustoimeentulotuen laskennallisesta kustannuksesta, jota siihen myönnetty valtionosuus ei ole laskennallisesti kattanut, sekä ne kunnan valtionosuuden lisäykset, jotka vuodesta 2006 ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin noususta 0,56 prosenttiyksiköllä ja tasausrajan nostamisesta 90 prosentista yhdellä prosenttiyksiköllä. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. Kunnalle perustoimeentulotuesta aiheutuneena menona pidetään menoa, joka vastaa 90 prosenttia kunnalle toimeentulotuesta aiheutuneesta kokonaismenosta vuonna 2003. 34 a § Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirrosta aiheutuvien kustannusten kasvun tasaus Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään työmarkkinatuen kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti. Laskelmien perusteena ovat vuoden 2013 tiedot työmarkkinatuen määrästä sekä vuoden 2014 tiedot kuntien yhteisöverotulojen jako-osuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasaus lasketaan siten, että sen vaikutukset kuntiin ovat asukaskohtaisesti tasasuuruiset. Tasauksen laskennassa otetaan huomioon työmarkkinatuen kustannusten ja yhteisöveron kasvu kuntakohtaisesti. 34 b § Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähentäminen kuntaan maksetun perustoimeentulotuen määrällä Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotuesta annetun lain 5 b §:ssä tarkoitettu kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen menoista toteutetaan vähentämällä kunnan valtionosuutta määrällä, joka vastaa kunnan osuutta kuntaan kohdistuvasta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettujen tietojen mukaisesta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. Perustoimeentulotuen valtionosuuden vähentämiseksi Kansaneläkelaitos toimittaa vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tiedon edellisen vuoden aikana kuhunkin kuntaan kohdistuneesta perustoimeentulotuesta vähennettynä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 19, 46 ja 51 §:ssä tarkoitetulla kyseistä ajanjaksoa koskevalla perustoimeentulotuella. 35 § 35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376. 35 § on kumottu L:lla 19.12.2019/1376. 35 a § 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. - 35 Verify source ↗
35 §
Kuntien valtionosuutta lisätään 72,37 eurolla asukasta kohden veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti.
35 § Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 72,37 euroa asukasta kohden. Vuoden 2017 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulovähennyksiä vastaavasti lisätään kuntien valtionosuutta 72,37 euroa asukasta kohden. Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 72,37 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 72,37 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2015 verotustietoja ja vuoden 2016 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa. Jos 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 72,37 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 72,37 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 72,37 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2015 verotustietoja ja vuoden 2016 veroprosenttia sekä asukaslukua vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa. 35 a § 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. 35 a § on kumottu L:lla 30.12.2014/1406. - 36 Verify source ↗
36 §
Kunnille tehdään vuonna 2020 useita valtionosuuden vähennyksiä ja maksetaan verotulomenetysten korvauksia sekä myöhempi vähennys vuonna 2021.
36 § Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 42,56 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 42,56 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,12 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,12 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 7,29 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen. Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 7,29 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen. 7 a luku Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen 36 a § Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä. Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä. Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa. Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. 36 b § Verotulojen viivästymisestä johtuva määräaikainen korvaus Vuonna 2020 toteutetuista verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista johtuvaa kuntien arvioitua verotulojen viivästymistä vastaava euromäärä maksetaan kunnille vuonna 2020. Vastaava euromäärä lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021. Vuonna 2020 toteutetuista verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista johtuvaa kuntien arvioitua verotulojen viivästymistä vastaava euromäärä maksetaan kunnille vuonna 2020. Vastaava euromäärä lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021. Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 422 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 45 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuonna 2021 tehdään vastaavin perustein. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 20 miljoonaa euroa, yhteisöveron osalta 2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osalta 3 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 422 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 45 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuonna 2021 tehdään vastaavin perustein. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 20 miljoonaa euroa, yhteisöveron osalta 2 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osalta 3 miljoonaa euroa. Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja hallinnointiin sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja hallinnointiin sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. 8 luku Kotikuntakorvaus - 36 Verify source ↗
36 §
The section adjusts municipal state transfers in 2022 and sets compensation amounts for tax revenue losses and delays paid to municipalities.
36 § Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,27 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,27 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 0,36 euroa asukasta kohden liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 0,36 euroa asukasta kohden liittyen kuntien velvollisuuteen osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. 7 a luku Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen 36 a § Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä. Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä. Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa. Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. 36 b § Verotulojen viivästymisestä johtuva määräaikainen korvaus Vuonna 2020 toteutetuista verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista johtuvaa kuntien arvioitua verotulojen viivästymistä vastaava euromäärä maksetaan kunnille vuonna 2020. Vastaava euromäärä lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuosina 2021 ja 2022. Vuonna 2020 toteutetuista verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista johtuvaa kuntien arvioitua verotulojen viivästymistä vastaava euromäärä maksetaan kunnille vuonna 2020. Vastaava euromäärä lisättynä maksujärjestelyjen muutoksien johdosta kunnille tilitettävän viivästyskoron arvioidulla määrällä vähennetään veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta vuosina 2021 ja 2022. Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 98 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 7 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 9 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuosina 2021 ja 2022 tehdään vastaavin perustein siten, että kunnallisveron osalta vähennys on yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 23 miljoonaa euroa vuonna 2022, yhteisöveron osalta yhteensä 4 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022 sekä kiinteistöveron osalta yhteensä 7 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022. Kunnallisverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 98 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Yhteisöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 7 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille yhteisöveron vuoden 2020 jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistöverotulojen viivästymisen perusteella kunnille korvataan yhteensä 9 miljoonaa euroa, joka maksetaan kunnille vuodelta 2019 toimitetun kiinteistöverotuksen kuntakohtaisten osuuksien suhteessa. Vähennykset vuosina 2021 ja 2022 tehdään vastaavin perustein siten, että kunnallisveron osalta vähennys on yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 23 miljoonaa euroa vuonna 2022, yhteisöveron osalta yhteensä 4 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022 sekä kiinteistöveron osalta yhteensä 7 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 2 miljoonaa euroa vuonna 2022. Maksujärjestelyjen muutoksista aiheutuvan viivästyskoron arvioitu määrä on kunnallisveron osalta 2 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 miljoona euroa vuonna 2022. Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja hallinnointiin sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. Tässä pykälässä tarkoitettujen korvausten maksamiseen ja hallinnointiin sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50–53 ja 61–63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. 8 luku Kotikuntakorvaus - 36 Verify source ↗
36 §
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tehdään määräaikaisia vuosittaisia vähennyksiä vuosina 2016–2019, ja vuonna 2017 vähennykset sisältävät useita euromääräisiä eriä asukasta kohden.
36 § Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset Vuosina 2016–2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden. Vuosina 2016–2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2016 indeksikorotusta vastaava määrä on 6,32 euroa asukasta kohden. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 63,99 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 63,99 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 2,77 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 2,77 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,31 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,07 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,11 euroa asukasta kohden kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi. Vuonna 2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,11 euroa asukasta kohden kiinteistöverotuksen kehittämisen rahoittamiseksi. 8 luku Kotikuntakorvaus - 37 Verify source ↗
37 §
Oppilaan kotikunta must pay kotikuntakorvaus to the relevant municipality or education provider, unless the child is under 6 in extended compulsory education or the provider does not teach that year.
37 § Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus Jos esi- ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Jos esi- ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. - 37 Verify source ↗
37 §
A pupil’s home municipality must pay home municipality compensation to the relevant municipality or education provider when the pupil is taught by someone else on the specified date, with listed exceptions.
37 § Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus Jos esiopetusta ja perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä muu kuin oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle tämän lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Jos esiopetusta ja perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä muu kuin oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle tämän lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. - 37 Verify source ↗
37 §
The pupil’s home municipality must pay home-municipality compensation to the relevant municipality or education provider in the situations described here, with listed exceptions.
37 § Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus Jos esi- ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Jos esi- ja perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa muu kuin 6–15-vuotiaan tai muun oppivelvollisuuttaan suorittavan oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 38–41 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Siltä osin kuin opetuksen järjestäjä ei järjestä opetusta varainhoitovuonna, oppilaan kotikunnalla ei ole velvollisuutta suorittaa kotikuntakorvausta. Kotikuntakorvausvelvollisuus lakkaa opetuksen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Jos opetuksen järjestäjän toiminta siirtyy varainhoitovuonna toiselle opetuksen järjestäjälle, kotikuntakorvausoikeus siirtyy tälle toiselle opetuksen järjestäjälle. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Oppilaan kotikuntana pidetään kuntaa, joka on merkitty oppilaan kotikuntalain mukaiseksi kotikunnaksi väestötietojärjestelmään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. - 38 Verify source ↗
38 §
The section sets how the municipal home-residence compensation is calculated for pre-primary and basic education, by age group and cost basis, and lets municipalities agree otherwise.
38 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. - 38 Verify source ↗
38 §
The section sets how the home-municipality compensation for pre-primary and basic education is calculated, including age-based coefficients and a 94% payment for non-municipal education providers.
38 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Kotikuntakorvaus määräytyy 16-vuotiaalle perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta suorittavalle oppivelvolliselle 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Kotikuntakorvaus määräytyy 16-vuotiaalle perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta suorittavalle oppivelvolliselle 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. - 38 Verify source ↗
38 §
The section sets how municipal home-residence compensation is calculated for pre-primary and basic education, gives the Ministry of Finance power to set the base euro amount, and allows municipalities to agree on compensation with each other or another education provider.
38 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuotiaille. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Toteutuneet kustannukset määräytyvät 59 §:n mukaisesti vähennettynä kuitenkin kustannuksilla, jotka aiheutuvat erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan perusopetuslain 4 a §:ssä tarkoitetun opetuksen tuesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksesta siltä osin kuin ne ylittävät toteutuneen kotikuntakorvauksen tason. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla 1 momentissa tarkoitetut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien yhteenlasketut esi- ja perusopetuksen toteutuneet kustannukset kuntien painotetulla 6–15-vuotiaiden määrällä. Kuntien painotettu 6–15-vuotiaiden määrä saadaan kertomalla kuntien 6-vuotiaiden määrä luvulla 0,61, 7–12-vuotiaiden määrä luvulla 1 ja 13–15-vuotiaiden määrä luvulla 1,60 ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa seuraavasti: Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Ikä Kerroin 6-vuotias 0,61 7–12-vuotias 1,00 13–15-vuotias 1,60 Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen perusteella. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia 1–4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää kotikuntakorvauksen perusosan euromäärästä varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikuntakorvauksesta. - 39 Verify source ↗
39 §
If a pupil without a home municipality in Finland is covered by the rule, the state must pay a home-municipality compensation to the education provider.
39 § Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. - 39 Verify source ↗
39 §
The state must pay a residence-based compensation to an education provider when a qualifying pupil in Finland has no municipality of residence there.
39 § Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. - 39 Verify source ↗
39 §
Valtio maksaa kotikuntakorvauksen opetuksen järjestäjälle, kun oppilaalla ei ole kotikuntaa Suomessa.
39 § Kotikuntaa vailla olevan kotikuntakorvaus Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvaukseen sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. Valtio maksaa yksityiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on määrätty erityiseksi koulutustehtäväksi järjestää perusopetusta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kotikuntakorvauksena niiden oppilaiden osalta, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, 57 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta kotikuntakorvauksesta. - 40 Verify source ↗
40 §
The state must pay a home-municipality compensation to the relevant municipality or education provider when the student’s home municipality is in Åland.
40 § Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ahvenanmaan maakunnassa Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. - 40 Verify source ↗
40 §
Valtio must pay kotikuntakorvaus the relevant municipality or education provider when the pupil’s home municipality is in Åland.
40 § Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ahvenanmaan maakunnassa Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. - 40 Verify source ↗
40 §
If a qualifying pupil has a home municipality in the Åland Islands, the state must pay home-municipality compensation to the municipality or education provider.
40 § Kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnan ollessa Ahvenanmaan maakunnassa Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6–15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa kunnassa, valtio on velvollinen maksamaan asianomaiselle kunnalle tai opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. Kotikuntakorvauksen peruste määräytyy sen kunnan mukaan, jossa opetuksen järjestäjän opetus pääasiassa järjestetään. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. Jos yksityinen opetuksen järjestäjä järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitetulle oppilaalle, valtion velvollisuuteen suorittaa kotikuntakorvaus sovelletaan lisäksi, mitä säädetään 38 §:n 4 momentissa yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksesta. - 41 Verify source ↗
41 §
Kunnan on maksettava useissa tilanteissa korvaus oppilaan opetuksesta tai tukipalveluista aiheutuvista kustannuksista, ja kunnat voivat sopia korvauksesta toisin.
41 § Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: 1) 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; 3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. 41 a § Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). - 41 Verify source ↗
41 §
Municipalities must pay specified compensation costs for certain pupils' teaching, support, and school-home education arrangements, and the responsible municipality may invoice student welfare psychology and counsellor service costs in some cases.
41 § Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: 1) 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 2) oppilaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; oppilaan tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; 3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. 41 a § Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). - 41 Verify source ↗
41 §
Municipalities must reimburse certain education and student welfare costs to the municipality or education provider involved, and municipalities may agree on a different compensation arrangement.
41 § Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle osana lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia korvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Kunta, joka on lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan osuus opetuksen järjestäjälle maksettavasta seuraavasta rahoituksesta: 1) 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetusta varainhoitovuoden lopun tilanteen mukaan oppilaasta varainhoitovuodelle päätetystä kuntakohtaisesta oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta; 2) oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta rahoituksesta; 3) pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetuksesta varainhoitovuodelle maksettavasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta korotuksesta; ja 4) koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. koulukotiopetuksesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitetusta koulukotikorotuksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Mikäli 1 momentissa tarkoitetun oppilaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetuksen järjestäjä on muu kuin oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta, tulee mainitun opetuksen järjestäjän maksaa 1 momentissa mainittua korvausta vastaava korvaus oppilaan kotikuntalain mukaiselle kotikunnalle. Korvattava määrä on enintään varainhoitovuodessa tässä momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle maksettava osuus tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetusta rahoituksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. Sen estämättä, mitä edellä säädetään korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia korvauksesta. 41 a § Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos perusopetuslaissa tarkoitetun oppilaan tai lukiolaissa (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetun opiskelijan kotikunta on muu kuin koulun tai oppilaitoksen sijaintikunta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n perusteella opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista järjestämisvastuussa oleva kunta voi laskuttaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen käyttämisestä aiheutuneet oppilas- tai opiskelijakohtaiset henkilöstökustannukset oppilaan tai opiskelijan kotikunnalta. Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. - 42 Verify source ↗
42 §
The State must pay private education providers and a university a per-student amount linked to VAT in municipal compensation payments.
42 § Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksissa Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. - 42 Verify source ↗
42 §
Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilaskohtaisen euromäärän, joka perustuu arvonlisäverojen osuuteen.
42 § Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksissa Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. - 42 Verify source ↗
42 §
Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle oppilaskohtaisen euromäärän kotikuntakorvausten yhteydessä.
42 § Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettavissa kotikuntakorvauksissa Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. Valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille ja yliopistolle kotikuntakorvausten yhteydessä oppilasta kohden euromäärän, joka vastaa yksityisten perusopetuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista arvonlisäverottomista kotikuntakorvauksista. - 43 Verify source ↗
43 §
Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle tietyt oppilasmäärätiedot kotikuntakorvausten keskitettyä maksamista varten.
43 § Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. - 43 Verify source ↗
43 §
Kunta and other education providers must send the Ministry of Finance pupil-count data for centralized home-municipality compensation payments.
43 § Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. - 43 Verify source ↗
43 §
Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle oppilasmäärätiedot kotikuntakorvausten keskitettyä maksamista varten.
43 § Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tietojen toimittamisesta. - 44 Verify source ↗
44 §
Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä oppilaiden nimet ja henkilötunnukset kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi.
44 § Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. - 44 Verify source ↗
44 §
Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus pyynnöstä saada kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä tietyt oppilastiedot kotikuntakorvauksen tarkistamiseksi.
44 § Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. - 44 Verify source ↗
44 §
Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus pyynnöstä saada kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä tietyt oppilastiedot kotikuntakorvauksen tarkistamista varten.
44 § Kotikuntakorvausta koskeva tiedonsaantioikeus Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. Valtiovarainministeriöllä ja oppilaan kotikunnalla on oikeus saada pyynnöstä kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä kotikuntakorvauksen luotettavuuden tarkistamiseksi niiden oppilaiden nimet ja henkilötunnukset, joista oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen. - 45 Verify source ↗
45 §
Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat eri mieltä kotikuntakorvauksesta tai 41 §:n mukaisesta korvauksesta, riita käsitellään hallinto-oikeudessa hallintoriitana.
45 § Kotikuntakorvausta koskeva riita Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 9 luku Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen - 45 Verify source ↗
45 §
If municipalities or a municipality and another education provider disagree about whether a party is entitled to receive, or must pay, a residence-based compensation or the compensation referred to in section 41, the dispute is handled as an administrative dispute in the administrative court.
45 § Kotikuntakorvausta koskeva riita Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 9 luku Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen - 45 Verify source ↗
45 §
If municipalities or a home municipality and another education provider disagree about kotikuntakorvaus or the compensation in section 41, the dispute is handled by the administrative court as an administrative dispute.
45 § Kotikuntakorvausta koskeva riita Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 9 luku Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen - 46 Verify source ↗
46 §
The Ministry of Finance must prepare the effects of changes in state grant tasks on grant bases and the calculation of grant bases, together with the Ministry of Social Affairs and Health and the Ministry of Education and Culture.
46 § Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. - 46 Verify source ↗
46 §
Valtiovarainministeriön on valmisteltava valtionosuustehtävien muutosten vaikutukset yhdessä kahden muun ministeriön kanssa.
46 § Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. - 46 Verify source ↗
46 §
The Ministry of Finance must prepare, together with two other ministries, the effects of changes in state subsidy tasks for state subsidy bases and budget preparation.
46 § Valtionosuuden hallinnointi ja maksaminen Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tässä laissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien muutoksien vaikutukset valtionosuusperusteisiin ja valtionosuuden perusteiden laskennan valtion talousarvion valmistelua varten. - 47 Verify source ↗
47 §
The Ministry of Finance must negotiate with the named ministries and the Finnish Association of Local and Regional Authorities on cost-sharing revisions and on how changes to state grant duties affect costs and funding calculations.
47 § Valtionosuutta koskeva neuvottelu Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. - 47 Verify source ↗
47 §
Valtiovarainministeriön on neuvoteltava tiettyjen ministeriöiden ja Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksista sekä valtionosuustehtävien muutosten vaikutuksista.
47 § Valtionosuutta koskeva neuvottelu Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. - 47 Verify source ↗
47 §
Valtiovarainministeriön on neuvoteltava tiettyjen ministeriöiden ja Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa valtionosuuksiin ja kuntien kustannustenjakoon liittyvistä muutoksista.
47 § Valtionosuutta koskeva neuvottelu Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koskevista tarkistuksista Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Valtiovarainministeriön on neuvoteltava osana kuntalain (365/1995) 8 a §:ssä tarkoitettua peruspalveluohjelmamenettelyä sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa siitä, miten valtionosuustehtävien muutoksista aiheutuvat kustannukset kehittyvät, miten valtionosuustehtävien muutokset vaikuttavat valtionosuuksien ja -avustusten määräytymisperusteisiin ja kustannuksiin sekä myönnettäviin valtionosuuksiin ja -avustuksiin. - 48 Verify source ↗
48 §
The Ministry of Finance must grant a municipality state aid and compensation for tax revenue losses from tax base changes by the end of the previous financial year. The Government may decide, on application, on a discretionary increase in state aid.
48 § Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta (19.12.2019/1376) Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. - 48 Verify source ↗
48 §
The Ministry of Finance must grant a municipality the state grant and compensation for tax revenue losses by the end of the year before the financial year; the Government decides on discretionary increases on application, which must be filed by the deadline set by the Ministry.
48 § Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta (19.12.2019/1376) Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. Riippumatta siitä, mitä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään sähköisestä tiedoksiannosta, tässä pykälässä tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti ilman asianomaisen suostumusta. Riippumatta siitä, mitä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään sähköisestä tiedoksiannosta, tässä pykälässä tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti ilman asianomaisen suostumusta. - 48 Verify source ↗
48 §
Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden ja päättää verotuloihin perustuvasta tasauksesta; tämä on tehtävä ilman hakemusta viimeistään edellisen varainhoitovuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto voi päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta.
48 § Valtionosuuden myöntäminen sekä päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä päättää verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Valtiovarainministeriön on myönnettävä kunnalle valtionosuus sekä päätettävä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä päättää verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Valtiovarainministeriön on myönnettävä kunnalle valtionosuus sekä päätettävä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. Valtioneuvosto päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä. - 49 Verify source ↗
49 §
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kuukausittain, ja valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat maksamiseen tarvittavat tiedot.
49 § Valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksaminen (19.12.2019/1376) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: 1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista; 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista; 2) 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 3) 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 4) yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; 5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; 6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. - 49 Verify source ↗
49 §
The State Treasury and Personnel Administration Service Centre must pay certain public funding amounts monthly, and the Ministry of Finance decides when a discretionary increase is paid.
49 § Valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksaminen (19.12.2019/1376) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: 1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista; 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista; 2) 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 3) 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 4) yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; 5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; 6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. - 49 Verify source ↗
49 §
The State Treasury service center must pay the specified state subsidies and related funding monthly in equal instalments, no later than the 11th day of the month. The ministries must provide the payment information needed for those payments, and the Ministry of Finance decides when any discretionary increase is paid.
49 § Valtionosuuksien ja kotikuntakorvauksien maksaminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: 1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta; 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset verotuloihin perustuvasta tasauksesta; 2) 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 7 luvussa tarkoitetut muut tiedot valtionosuuksiin tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä; 3) 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 43 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella tiedot kultakin kunnalta kuntien valtionosuuden maksamisen yhteydessä vähennettävistä 37 §:ssä ja 38 §:n 1–5 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista sekä kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle maksettavista 37 §:ssä, 38 §:n 1–5 momentissa sekä 39 ja 40 §:ssä tarkoitetuista kotikuntakorvauksista; 4) yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavista 42 §:ssä tarkoitetuista arvonlisävero-osuuksista; 5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22, 29 ja 32 e §:ssä sekä 32 i §:n 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; L:lla 547/2017 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: L:lla 547/2017 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22 ja 29 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 7, 10, 11, 19–22 ja 29 §:ssä tarkoitetut valtionosuudet ja rahoitukset; 6) vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. vapaasta sivistystyöstä annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä pykälässä tarkoitetut euromäärät kunnille ja muille valtionosuuden tai rahoituksen saajille varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Jos 2 momentissa tarkoitettujen päätöksien mukaan kunta on velvoitettu suorittamaan enemmän kuin, mitä kunnalle maksetaan, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus perii erotuksen kunnalta siten kuin 3 momentissa säädetään maksamisesta. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Siltä osin kuin valtionosuuksia, rahoitusta tai valtionavustuksia tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n 2 momentin nojalla, tarkistukset otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja muun rahoituksen maksamisen yhteydessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. Valtiovarainministeriö päättää harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen maksamisen ajankohdasta. - 50 Verify source ↗
50 §
The Ministry of Finance may correct a clerical error in decisions and information covered by this Act, either on its own initiative or on application.
50 § Laskuvirheen oikaisu Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. - 50 Verify source ↗
50 §
Valtiovarainministeriö voi oikaista tässä laissa tarkoitettuja päätöksiä ja tietoja koskevan laskuvirheen.
50 § Laskuvirheen oikaisu Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. - 50 Verify source ↗
50 §
Valtiovarainministeriö voi oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen.
50 § Laskuvirheen oikaisu Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. Valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella oikaista tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja tiedoissa olevan laskuvirheen. - 51 Verify source ↗
51 §
Jos kunta on menettänyt valtionosuuden myöhemmin ilmenneiden tietojen vuoksi, saamatta jäänyt määrä on maksettava kunnalle korkoineen, ellei kyse ole vähäisestä ja suhteettoman kalliista etuudesta.
51 § Saamatta jääneen etuuden suorittaminen Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 51 Verify source ↗
51 §
If a municipality later discovers information that was not previously known and has missed a state subsidy it was legally owed, the missed amount must be paid with annual interest; small, disproportionate cases need not be paid, and the Ministry of Finance may defer payment to a later subsidy.
51 § Saamatta jääneen etuuden suorittaminen Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 51 Verify source ↗
51 §
If a municipality later discovers information that was not previously known and, for that reason, missed state grant money that should have been paid to it, the unpaid amount must be paid to the municipality, with annual interest from the start of the month when the grant should have been paid. The Ministry of Finance may instead decide to pay it later together with the next state grant.
51 § Saamatta jääneen etuuden suorittaminen Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 64 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja kunnalta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtionosuutta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava kunnalle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus olisi tullut maksaa. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Jos saamatta jääneen etuuden merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei etuutta kuitenkaan suoriteta. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt etuus maksetaan myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 52 Verify source ↗
52 §
If a municipality has received state aid without grounds, the Ministry of Finance must order the excess amount repaid. Interest is charged on the repayable amount, and in some cases repayment or interest may be waived or the amount deducted from a later state subsidy.
52 § Perusteettoman edun palauttaminen Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 52 Verify source ↗
52 §
If a municipality has received state aid without basis, the Ministry of Finance must order the excess amount repaid and charge annual interest from the start of the month the aid or home-municipality compensation was paid.
52 § Perusteettoman edun palauttaminen Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 52 Verify source ↗
52 §
Jos kunta on saanut perusteettomasti valtionosuutta, valtiovarainministeriön on määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi.
52 § Perusteettoman edun palauttaminen Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos kunta on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus tai kotikuntakorvaus on maksettu. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Jos palautettava etuus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan etuus jättää määräämättä palautettavaksi. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava etuus vähennetään myöhemmin seuraavan valtionosuuden yhteydessä. - 53 Verify source ↗
53 §
The duty to pay an unpaid benefit or repay a benefit received without basis expires after five years from the end of the fiscal year in which the benefit should have been paid or was paid.
53 § Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. 10 luku Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjako - 53 Verify source ↗
53 §
An obligation to pay an unpaid benefit or return a benefit received without basis expires after five years.
53 § Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. 10 luku Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjako - 53 Verify source ↗
53 §
An obligation to pay an unpaid benefit or return a wrongly received benefit expires after five years.
53 § Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu. 10 luku Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjako - 54 Verify source ↗
54 §
The Government Decree sets the base prices every year for the next financial year.
54 § Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnoista säätäminen (22.8.2014/676) Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: 1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; 2) kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 4) ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. - 54 Verify source ↗
54 §
The Government Decree must set the base prices for the sections listed in the provision every year for the next fiscal year.
54 § Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnoista säätäminen (22.8.2014/676) Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: 1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; 2) kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 4) ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. - 54 Verify source ↗
54 §
The Government issues annual decrees setting the basic prices for the next fiscal year for the sections listed in the provision, and must take specified factors into account when doing so.
54 § Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perushinnoista säätäminen (22.8.2014/676) Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten 6–13 sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut perushinnat. Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: Perushintaa säädettäessä otetaan huomioon: 1) valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla; 2) kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; kustannustason arvioidut muutokset 57 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla; 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 3 kohta on kumottu L:lla 30.12.2015/1701. 4) ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. ne tarkistukset, jotka 58 §:n mukaisesti tehdään vuosittain valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseksi. - 55 Verify source ↗
55 §
The provision sets fixed percentages for municipal state funding and municipal self-financing, including special percentages for new and expanding state-funded duties.
55 § Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,46 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,54 prosenttia. Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,46 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,54 prosenttia. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 55 Verify source ↗
55 §
Municipalities’ calculated costs under sections 6–13 are split between state funding and self-financing, with special percentage rules for new or expanding tasks.
55 § Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 23,59 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 76,41 prosenttia. Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 23,59 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 76,41 prosenttia. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 55 Verify source ↗
55 §
The provision sets municipal state grant shares and self-financing shares at fixed percentages, and provides special percentages for new or expanding grant tasks.
55 § Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,23 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia. Kunnan 6–13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,23 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,77 prosenttia. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista ellei valtionosuustehtäviin tehdä vastaavan suuruisia vähennyksiä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mukaisten uusien ja laajenevien tehtävien valtionosuusprosentti on 54,3 niiden laskennallisista kustannuksista, joka otetaan huomioon 1 momentissa tarkoitetussa valtionosuusprosentissa. - 56 Verify source ↗
56 §
This section sets how a municipality’s self-financing share per inhabitant is calculated.
56 § Kunnan omarahoitusosuus Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. - 56 Verify source ↗
56 §
The municipality self-financing share is the same per inhabitant in all municipalities, and the municipal total is calculated by multiplying the per-inhabitant amount by the municipality’s population.
56 § Kunnan omarahoitusosuus Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. - 56 Verify source ↗
56 §
The municipal self-financing share must be calculated so that it is the same per resident in every municipality.
56 § Kunnan omarahoitusosuus Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kunnan omarahoitusosuus asukasta kohden saadaan vähentämällä kaikkien kuntien 6–13 §:n mukaisten laskennallisten kustannusten yhteismäärästä siitä 55 §:ssä säädetyn valtionosuusprosentin mukaisesti laskettu osuus ja jakamalla näin saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. Kunnan omarahoitusosuus lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty omarahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. - 57 Verify source ↗
57 §
Valtionosuustehtävien muutokset otetaan huomioon tietyissä laissa, asetuksessa, viranomaismääräyksessä tai talousarviossa tarkoitetuissa tilanteissa, ja kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaan.
57 § Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. - 57 Verify source ↗
57 §
Changes in the scope or nature of state subsidy tasks are taken into account when they result from the relevant law, regulation, an authority order based on law or regulation, or the state budget. Cost-level changes are determined according to the basic services price index.
57 § Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. - 57 Verify source ↗
57 §
The change in the scope or quality of state subsidy tasks is taken into account if it results from the relevant law, regulation, government authority order, or the state budget. The cost level change is determined according to the basic services price index.
57 § Valtionosuustehtävän ja kustannustentason muutos Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtionosuustehtävien laajuuden tai laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Hintaindeksin laskennasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. - 58 Verify source ↗
58 §
Cost-sharing adjustments between the state and municipalities are recalculated using actual costs, and the adjustment is done annually.
58 § Kustannustenjaon tarkistaminen Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: 1) rahoitus lisäopetukseen; rahoitus lisäopetukseen; 2) rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; 3) rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perusopetukseen; rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perusopetukseen; 4) rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja 5) sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. - 58 Verify source ↗
58 §
This section says state–municipality cost-sharing is reviewed yearly and adjusted to match actual costs, prices, funding and the state share percentage.
58 § Kustannustenjaon tarkistaminen Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: 1) rahoitus lisäopetukseen; rahoitus lisäopetukseen; 2) rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; 3) rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikuisten perusopetukseen; rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikuisten perusopetukseen; 4) rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja 5) sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. Kustannustenjaon tarkistus perustuu 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Kustannustenjaon tarkistus perustuu 60 §:n 2 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Valtio osallistuu 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Valtio osallistuu 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 4 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 4 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. - 58 Verify source ↗
58 §
Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistetaan vuosittain, ja tarkistuksessa sovitetaan perushinnat, rahoitus sekä valtionosuusprosentti toteutuneisiin kustannuksiin.
58 § Kustannustenjaon tarkistaminen Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa tarkistetaan 2 momentissa tarkoitetut laskennalliset kustannukset, perushinnat ja rahoitus toteutuneiden kustannusten mukaisiksi sekä 55 §:ssä tarkoitettu valtionosuusprosentti noudattaen, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 59 ja 60 §:ssä säädetään. Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: Kustannustenjaon tarkistuksessa valtion ja kuntien välillä tarkistetaan valtakunnallisesti yhtenä kokonaisuutena 6–13 §:ssä tarkoitettujen laskennallisten kustannusten perusteena olevat perushinnat. Lisäksi tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n mukainen: 1) rahoitus lisäopetukseen; rahoitus lisäopetukseen; 2) rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; rahoitus perusopetuslain 26 a §:ssä tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna täyttävien oppilaiden esiopetukseen; 3) rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perusopetukseen; rahoitus perusopetuslain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettuun perusopetukseen; L:lla 1508/2016 muutettu 3 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: L:lla 1508/2016 muutettu 3 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 3) rahoitus perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuun perusopetukseen; rahoitus perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitettuun perusopetukseen; 4) rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja rahoitus pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille; ja 5) sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. sisäoppilaitoslisä sekä koulukotikorotus. Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Valtio osallistuu edellä 2 momentissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin 55 §:ssä säädetyllä prosenttiosuudella. Valtionosuusprosentissa otetaan huomioon edellä 2 momentissa tarkoitettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. Edellä 1 momentissa tarkoitetut perushinnat ja rahoitus määrätään sekä 3 momentissa tarkoitettu valtionosuusprosentti säädetään varainhoitovuosittain. Kustannustenjaon tarkistus suoritetaan vuosittain. - 59 Verify source ↗
59 §
The cost adjustment includes certain education-related operating costs, but excludes several listed cost types.
59 § Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; 2) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508. 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508. 4) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta, lukuun ottamatta 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; perusopetuslain 46 §:n mukaisesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta, lukuun ottamatta 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; 2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 3) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 5) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 7) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 7 a) työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 8) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja 9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; 2) maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; 3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; 4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; 5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; 6) kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; 7) esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä 8) kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. - 59 Verify source ↗
59 §
Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioidaan tietyt opetuksen ja rahoituksen käyttökustannukset, mutta useita kustannuslajeja jätetään pois.
59 § Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; 2) oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508. 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508. 4) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta aikuisten perusopetuksesta, lukuun ottamatta mainitun lain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; perusopetuslain 46 §:n mukaisesta aikuisten perusopetuksesta, lukuun ottamatta mainitun lain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; 2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 2 kohta on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 3) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 5) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 7) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 7 a) työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta kuntien rahoitusosuudesta; 8) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja 9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; 2) maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; 3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; 4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; 5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; 6) kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; 7) esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä 8) kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. - 59 Verify source ↗
59 §
Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon tietyt opetuksen ja rahoitettujen tehtävien käyttökustannukset, mutta useita lueteltuja kustannuksia ei oteta huomioon.
59 § Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa otetaan huomioon kuntien, kuntayhtymien sekä muiden opetuksen järjestäjien 1 §:ssä tarkoitettujen valtionosuuden perusteena olevien valtionosuustehtävien käyttökustannukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella rahoitettavien tehtävien järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; perusopetuslain 1 §:ssä tarkoitetusta lisäopetuksen järjestämisestä; 2) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; ja L:lla 1508/2016 muutettu 2 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: L:lla 1508/2016 muutettu 2 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 2) perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä; 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508, joka tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 3 kohta on kumottu L:lla 29.12.2016/1508, joka tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 3) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta muille kuin oppivelvolliselle järjestettävästä perusopetuksesta; ja perusopetuslain 46 §:n mukaisesta muille kuin oppivelvolliselle järjestettävästä perusopetuksesta; ja 4) perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. perusopetuksen järjestämisestä sisäoppilaitosmuotoisesti ja koulukodissa. Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huomioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat: 1) perusopetuslain 46 §:n mukaisesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta, lukuun ottamatta 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; perusopetuslain 46 §:n mukaisesta oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksesta, lukuun ottamatta 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta; L:lla 1508/2016 lisätty 1 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: L:lla 1508/2016 lisätty 1 kohta tulee voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: 1–2 kohdat on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 1–2 kohdat on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 3) perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitetusta aamu- ja iltapäivätoiminnasta; 4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 § 2 momentin 11 kohdan mukaisen esiopetukseen tai perusopetuslain 9 §:ssä tarkoitetusta maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta; 5) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa tarkoitetussa sosiaalisen luototuksen luottopääomasta ja luottotappiosta; 6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetusta kunnallisesta lisästä; 7) toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; toimeentulotuesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta perustoimeentulotuesta; 8) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n perusteella maksettavasta valtion korvausta vastaavasta osuudesta; ja 9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä siltä osin kuin tästä maksetaan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59–61 §:n perusteella. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: Edellä 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvina käyttökustannuksina ei pidetä kustannustenjaon tarkistuksessa seuraavia kustannuksia: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 20 §:ssä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetusta perustamishankkeelle säädetyn vähimmäiseuromäärän ylittävästä perustamishankkeesta aiheutuvia kustannuksia; 2) maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; 3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta yksityisen opetuksen järjestäjän ja yliopiston tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa; 4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja; 5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin tai valtion talousarvioon perustuvaa valtion rahoitusta, jos rahoituksen myöntämisessä edellytetään kunnan rahoitusosuutta; 6) kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; kunnan maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; 7) esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen hallintokustannuksia siltä osin kuin hallintokustannukset ylittävät näiden toimintamenojen suhteen opetus- ja kulttuuritoimen toimintamenoista; eikä 8) kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. kustannuksia, jotka merkitsivät käyttökustannuksien huomioon ottamista tai valtion rahoituksen kohdistumista toimintaan kahteen kertaan. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. - 60 Verify source ↗
60 §
This section says cost-allocation review uses cost data from Statistics Finland and data collected by the Ministry of Education and Culture on pre-primary and basic education.
60 § Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tietopohja Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. 11 luku Erinäisiä säännöksiä - 60 Verify source ↗
60 §
The cost-allocation review uses specified cost data from Statistics Finland and the Ministry of Education and Culture, including data from the third year before the fiscal year.
60 § Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tietopohja Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. 11 luku Erinäisiä säännöksiä - 60 Verify source ↗
60 §
Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään tiettyjä Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kustannustietoja sekä varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden toteutuneita kustannuksia.
60 § Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tietopohja Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään 59 §:n 1 momentissa tarkoitettujen käyttökustannusten perusteena Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoista saatavia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esi- ja perusopetuksesta keräämiä kustannuksia. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltäneen kolmannen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. 11 luku Erinäisiä säännöksiä - 61 Verify source ↗
61 §
When municipalities merge, the new municipality’s state grants and tax-based equalisation are calculated using the merger-year basis. Population is taken as the combined populations of the merging municipalities at the end of the year before the year preceding the merger-year, and certain coefficients and additions are combined from the municipalities’ respective bases.
61 § Valtionosuuden määräytyminen kuntien yhdistyessä Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. - 61 Verify source ↗
61 §
When municipalities merge, the new municipality’s state transfers and related equalization are calculated using merger-year basis data, and population is treated as the combined population of the merged municipalities.
61 § Valtionosuuden määräytyminen kuntien yhdistyessä Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. - 61 Verify source ↗
61 §
When municipalities merge, the new municipality’s state grants and tax-revenue equalization are calculated using the merger-year basis data.
61 § Valtionosuuden määräytyminen kuntien yhdistyessä Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kuntien yhdistyessä uuden kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Kunnan asukasmääränä pidetään kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien yhteenlaskettuja kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmääriä. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. Edellä 6 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset, 7–13 §:ssä tarkoitetut kertoimet ja 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosat saadaan yhdistämällä asianomaisten kuntien laskennallisten kustannusten, kertoimien ja lisäosien perusteet. - 62 Verify source ↗
62 §
When part of a municipality is transferred to another municipality, state grants and the tax-revenue-based equalization are calculated and shared using the rules in this section.
62 § Valtionosuuden määräytyminen siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. - 62 Verify source ↗
62 §
When a municipal area is transferred to another municipality, state grant calculations are made using the enlarged area’s data, and the grants/fiscal equalisation for the municipality losing the area are split according to population shares. Special education and culture grants go to municipalities that take over the services during the municipal boundary change.
62 § Valtionosuuden määräytyminen siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. - 62 Verify source ↗
62 §
When part of a municipality is transferred to another municipality, state subsidies and the tax-revenue equalization are recalculated and divided according to the rules in this section.
62 § Valtionosuuden määräytyminen siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, laajentuvan kunnan valtionosuudet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lasketaan kunnan laajentuvan alueen osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan kunnan valtionosuuden määräämisen perusteena. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sen kunnan osalta, josta siirretään osa toiseen kuntaan, jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna supistuvan ja laajentuvan kunnan tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa supistuvan kunnan asukasluku jakautuu niiden kesken. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimessa laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. - 63 Verify source ↗
63 §
The section sets how state subsidies are calculated and split when a municipality is merged into two or more municipalities, and gives the Regional State Administrative Agency power to issue a fine-backed compliance order for certain funding-task obligations.
63 § Valtionosuuden määräytyminen kunnan alueen jakamistapauksissa Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. 63 a § 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 b § Uhkasakko Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. 12 luku Muutoksenhaku - 63 Verify source ↗
63 §
When a municipality is merged into others, the dissolving municipality’s state grants and tax-based equalization are calculated using the data that would have been used for the merger year.
63 § Valtionosuuden määräytyminen kunnan alueen jakamistapauksissa Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. 63 a § 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 b § Uhkasakko Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. 12 luku Muutoksenhaku - 63 Verify source ↗
63 §
If a municipality, joint municipal authority, or education provider fails to follow a statutory duty in state-subsidy tasks, the regional state administrative agency may order compliance under threat of a fine.
63 § Valtionosuuden määräytyminen kunnan alueen jakamistapauksissa Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Jos kunta yhdistetään kahteen tai useampaan kuntaan, lakkaavan kunnan alueen osalta lasketaan uusien tai laajentuvien kuntien valtionosuudet ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus lakkaavan kunnan niiden tietojen perusteella, jotka olisivat kuntajaon muutoksen voimaantulovuoden valtionosuuden määräämisen perusteena. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Edellä 1 momentissa tarkoitetut valtionosuudet jaetaan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna uusien tai laajentuvien kuntien kesken siinä suhteessa, jossa lakkaavan kunnan asukasmäärä jakautuu muiden kuntajaon muutoksen kohteena olevien kuntien kesken. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin opiskelija-, opetustunti-, ohjaustunti-, opiskelijaviikko-, opiskelijatyövuosi- ja henkilötyövuosimääriin perustuva valtionosuus myönnetään niille kunnille, jotka kuntajakoa muutettaessa saavat hoidettavakseen kyseisten palveluiden järjestämisen. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Kunnan alueiden asukasmäärän perusteena pidetään kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun asukasmäärää. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan kaikkiin valtionosuuksiin kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sekä verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavana vuonna. 63 a § 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 a § on kumottu L:lla 10.4.2015/414. 63 b § Uhkasakko Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta. 12 luku Muutoksenhaku - 64 Verify source ↗
64 §
A dissatisfied municipality may ask the Ministry of Finance in writing to rectify certain decisions within three months of receiving notice of the decision.
64 § Oikaisumenettely Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. - 64 Verify source ↗
64 §
A municipality may request correction from the decision-making authority within three months of learning of certain funding-related decisions if it is dissatisfied with them.
64 § Oikaisumenettely Jos kunta on tyytymätön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Jos kunta on tyytymätön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). - 64 Verify source ↗
64 §
If a municipality is dissatisfied with certain Ministry of Finance decisions, it may request correction in writing within three months of being notified. The decision must include appeal instructions.
64 § Oikaisumenettely Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. - 65 Verify source ↗
65 §
Appeals may be taken by appeal from decisions made on an objection request, while other decisions under this law may not be appealed by appeal.
65 § Muutoksenhaku Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 13 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset - 65 Verify source ↗
65 §
This section says appeals from a decision made on a rectification request may be taken by appeal, and other decisions under this Act may not be appealed by appeal.
65 § Muutoksenhaku Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 13 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset - 65 Verify source ↗
65 §
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintolainkäyttölain mukaan. Muita tämän lain nojalla annettuja päätöksiä ei saa hakea muutosta valittamalla.
65 § Muutoksenhaku Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain nojalla annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 13 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset - 66 Verify source ↗
66 §
This section says the law enters into force on 1 January 2010, repeals the earlier municipal state aid law, and allows preparatory measures before commencement for 2010 payments.
66 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. 67 § 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 66 Verify source ↗
66 §
This section sets the law’s start date as 1 January 2010 and repeals the listed municipal state aid law. It also allows preparatory measures before commencement for 2010 aid and compensation payments.
66 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. 67 § 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 66 Verify source ↗
66 §
This section says the law enters into force on 1 January 2010, repeals the 1996 municipal state aid act as amended, and allows preparatory steps before commencement for granting and paying state aid and home municipality compensations for 2010.
66 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä lailla kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu kuntien valtionosuuslaki (1147/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2010. 67 § 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. 67 § on kumottu L:lla 22.8.2014/676. - 68 Verify source ↗
68 §
For 2010, the listed base prices are to be set by government decree, and the provision specifies how several categories of base price must be calculated and adjusted.
68 § Perushintojen määräytyminen vuonna 2010 Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. - 68 Verify source ↗
68 §
For 2010, the base prices referred to in several listed sections are to be set by a government decree.
68 § Perushintojen määräytyminen vuonna 2010 Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. - 68 Verify source ↗
68 §
Valtioneuvosto säätää useiden vuoden 2010 perushintojen määräytymisestä asetuksella ja ottaa huomioon tietyt kustannus- ja tehtävämuutokset.
68 § Perushintojen määräytyminen vuonna 2010 Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Edellä 6, 13 ja 14 §:ssä sekä 22–25 §:ssä tarkoitetut perushinnat vuodelle 2010 säädetään valtioneuvoston asetuksella siten kuin 2–5 momentissa säädetään. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Yleisen osan, sosiaalihuollon ikäluokkapohjaisiksi, työttömyyskertoimen, työttömien määrän, lastensuojelun, vammaisuuden, terveydenhuollon ikäluokkapohjaisiksi ja sairastavuuden perushinnoiksi säädetään vuodelle 2009 mainittuja valtionosuustehtäviä varten säädetyt tai määrätyt valtionosuuden perusteena käytetyt asukaskohtaiset laskennalliset kustannukset tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Kirjaston perushinnaksi säädetään vuodelle 2009 asukasta kohden määrätty valtionosuuden perusteena käytetty yksikköhinta sellaisessa kunnassa, jonka yksikköhintaan ei ole tehty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 24 §:n 2 momentissa tarkoitettuja porrastuksia. Näin laskettu perushinta tarkistetaan vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Esi- ja perusopetuksen perushinnaksi säädetään 6–15-vuotiasta kohden vuodelle 2009 laskettava perushinta tarkistettuna vuoden 2010 arvioituun kustannustasoon. Vuoden 2009 perushinta on se perushinta, joka olisi saatu, jos esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset vuodelle 2009 olisi laskettu 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja laskelmassa esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten yhteismäärä koko maassa olisi ollut yhtä suuri kuin mainittujen valtionosuustehtävien rahoituksen perusteena käytetyt valtakunnallisesti yhteenlasketut valtionosuuden laskennalliset perusteet lisättynä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla valtion oppilaitoksille laskettavilla euromäärillä esi- ja perusopetuksen osalta vuodelle 2009. Näin lasketusta euromäärästä vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 §:ssä, 13 §:n 1–3 momentissa sekä 14 ja 15 §:ssä säädettyyn toimintaan kohdennettua valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava euromäärä, 42 §:ssä tarkoitetut yksityisille opetuksen järjestäjille maksettavat arvonlisävero-osuudet sekä 44 §:n 2 momentissa tarkoitetut avustukset ja valtion kouluille talousarviossa tarkoitettu lisärahoitus, jonka tarkoituksena on korvata valtionosuusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat valtionosuuksien menetykset. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen perushinnat asukasta kohden vuodelle 2010 säädetään valtion talousarvion rajoissa. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. Edellä 2–4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset 54 §:ssä säädetyllä tavalla. - 69 Verify source ↗
69 §
The first cost-sharing adjustment under this law is made for financial year 2012 using 2009 cost data, despite section 58.
69 § Kustannustenjaon tarkistus Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. - 69 Verify source ↗
69 §
The first cost-allocation review under this Act must be done for financial year 2012 using 2009 cost data, despite section 58.
69 § Kustannustenjaon tarkistus Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. - 69 Verify source ↗
69 §
The first cost-sharing adjustment under this law is made for financial year 2012, based on 2009 cost data, despite section 58.
69 § Kustannustenjaon tarkistus Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2012 vuoden 2009 kustannustietojen perusteella. - 70 Verify source ↗
70 §
For 2010, kotikuntakorvaus is calculated using where the pupil receives pre-primary and basic education on 20 September 2009 and the pupil’s home municipality on 31 August 2009; the pupil’s age is based on their age at the end of 2009.
70 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen vuonna 2010 Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. - 70 Verify source ↗
70 §
For 2010, the home-municipality compensation is calculated using the pupil’s place of arranged pre-primary/basic education and home municipality on specified dates, and the pupil’s age at the end of 2009.
70 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen vuonna 2010 Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. - 70 Verify source ↗
70 §
For 2010, the municipal compensation amount is determined using where the child receives pre-primary and basic education on 20 September 2009 and the child’s home municipality on 31 August 2009.
70 § Kotikuntakorvauksen määräytyminen vuonna 2010 Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. Sen estämättä, mitä 37 §:ssä säädetään kotikuntakorvauksen määräytymisestä, vuonna 2010 kotikuntakorvaus määräytyy sen mukaan, missä oppilaalle järjestetään esi- ja perusopetusta 20 päivänä syyskuuta vuonna 2009 ja mikä on oppilaan kotikunta 31 päivänä elokuuta 2009. Oppilaan ikä määräytyy sen mukaan, minkä ikäinen oppilas on vuoden 2009 lopussa. - 71 Verify source ↗
71 §
In 2010, no reduction under section 32 is made to municipal basic services state transfers.
71 § Eräiden vähennysten tekeminen vuonna 2010 Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 30.12.2010/1347: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 30.12.2010/1405: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 29.12.2011/1510: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 28.12.2012/982: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 30.12.2013/1188: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 30.12.2013/1271: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 30.12.2013/1294: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 22.8.2014/676: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 30.12.2014/1406: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 10.4.2015/414: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 24.4.2015/525: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 26.6.2015/816: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 20.11.2015/1339: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 30.12.2015/1701: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 29.6.2016/506: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 29.6.2016/557: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 21.12.2016/1244: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 29.12.2016/1485: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 29.12.2016/1508: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 11.8.2017/547: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017 28.12.2017/1126: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 113/2017, HaVM 24/2017, EV 169/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 113/2017, HaVM 24/2017, EV 169/2017 19.12.2018/1236: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. HE 125/2018, HaVM 18/2018, EV 160/2018 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. HE 125/2018, HaVM 18/2018, EV 160/2018 8.11.2019/1059: Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 2019. HE 30/2019, HaVM 2/2019, EV 14/2019 Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 2019. HE 30/2019, HaVM 2/2019, EV 14/2019 29.11.2019/1177: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 10/2019, HaVM 3/2019, EV 20/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 10/2019, HaVM 3/2019, EV 20/2019 4.12.2019/1215: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 38/2019, StVM 5/2019, EV 29/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 38/2019, StVM 5/2019, EV 29/2019 19.12.2019/1376: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 31/2019, HaVM 11/2019, EV 58/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 31/2019, HaVM 11/2019, EV 58/2019 30.4.2020/293: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2020. HE 32/2020, HaVM 6/2020, EV 36/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2020. HE 32/2020, HaVM 6/2020, EV 36/2020 - 71 Verify source ↗
71 §
Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä.
71 § Eräiden vähennysten tekeminen vuonna 2010 Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 30.12.2010/1347: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 30.12.2010/1405: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 29.12.2011/1510: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 28.12.2012/982: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 30.12.2013/1188: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 30.12.2013/1271: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 30.12.2013/1294: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 22.8.2014/676: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 30.12.2014/1406: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 10.4.2015/414: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 24.4.2015/525: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 26.6.2015/816: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 20.11.2015/1339: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 30.12.2015/1701: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 29.6.2016/506: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 29.6.2016/557: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 21.12.2016/1244: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 29.12.2016/1485: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 29.12.2016/1508: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 11.8.2017/547: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017 28.12.2017/1126: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 113/2017, HaVM 24/2017, EV 169/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 113/2017, HaVM 24/2017, EV 169/2017 19.12.2018/1236: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. HE 125/2018, HaVM 18/2018, EV 160/2018 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. HE 125/2018, HaVM 18/2018, EV 160/2018 8.11.2019/1059: Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 2019. HE 30/2019, HaVM 2/2019, EV 14/2019 Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 2019. HE 30/2019, HaVM 2/2019, EV 14/2019 29.11.2019/1177: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 10/2019, HaVM 3/2019, EV 20/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 10/2019, HaVM 3/2019, EV 20/2019 4.12.2019/1215: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 38/2019, StVM 5/2019, EV 29/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 38/2019, StVM 5/2019, EV 29/2019 19.12.2019/1376: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 31/2019, HaVM 11/2019, EV 58/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 31/2019, HaVM 11/2019, EV 58/2019 30.4.2020/293: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2020. HE 32/2020, HaVM 6/2020, EV 36/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2020. HE 32/2020, HaVM 6/2020, EV 36/2020 9.7.2020/561: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. HE 90/2020, HaVM 13/2020, EV 91/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. HE 90/2020, HaVM 13/2020, EV 91/2020 2.10.2020/678: Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä lokakuuta 2020. HE 123/2020, HaVM 15/2020, EV 96/2020 Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä lokakuuta 2020. HE 123/2020, HaVM 15/2020, EV 96/2020 27.11.2020/884: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. HE 207/2020, HaVM 20/2020, EV 151/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. HE 207/2020, HaVM 20/2020, EV 151/2020 30.12.2020/1234: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2021. HE 173/2020, SiVM 15/2020, EV 218/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2021. HE 173/2020, SiVM 15/2020, EV 218/2020 30.12.2020/1253: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. HE 148/2020, HaVM 28/2020, Ev 219/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. HE 148/2020, HaVM 28/2020, Ev 219/2020 16.12.2021/1115: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022. HE 147/2021, SiVM 10/2021, EV 175/2021 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022. HE 147/2021, SiVM 10/2021, EV 175/2021 22.12.2021/1291: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022. HE 164/2021, HaVM 17/2021, EV 205/2021 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022. HE 164/2021, HaVM 17/2021, EV 205/2021 - 71 Verify source ↗
71 §
In 2010, no deduction under section 32 is made from the state share of municipal basic services.
71 § Eräiden vähennysten tekeminen vuonna 2010 Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä 32 §:ssä tarkoitettua vähennystä. HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 HE 174/2009 HaVM 19/2009 EV 223/2009 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 30.12.2010/1347: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 90/2010, StVM 40/2010, EV 244/2010 30.12.2010/1405: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 160/2010, HaVM 25/2010, EV 235/2010 29.12.2011/1510: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Vuosien 2010 ja 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 60/2011, HaVM 7/2011, EV 82/2011 28.12.2012/982: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Vuosina 2010–2012 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 96/2012, HaVM 22/2012, EV 155/2012 30.12.2013/1188: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 113/2013, HaVM 17/2013, EV 190/2013 30.12.2013/1271: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. HE 66/2013, SiVM 10/2013, EV 181/2013 30.12.2013/1294: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. HE 67/2013, SiVM 14/2013, EV 218/2013 22.8.2014/676: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen valtionosuuden myöntämiseksi sekä valtionosuuden ja kotikuntakorvausten maksamiseksi varainhoitovuodelle 2015. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ja 7–13 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteiden perushinnat sekä 26–28 §:ssä tarkoitetut lisäosien perushinnat vuodelle 2015 säädetään valtioneuvoston asetuksella noudattaen 4 ja 5 momenttia. Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ikäluokkien perushinnoiksi, 7–13 §:ssä tarkoitettujen sairastavuuskertoimen, työttömyyskertoimen, vieraskielisyyskertoimen, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyskertoimen ja koulutustaustakertoimen perushinnoiksi sekä 26–28 §:ssä tarkoitettujen syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien perushinnoiksi säädetään vuoden 2014 perusteiden mukaan lasketut ikäluokkien perushinnat sekä määräytymisperusteiden ja lisäosien perushinnat tarkistettuna vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2014 tasossa seuraavat: Ikäluokittaiset perushinnat, euroa/asukas 0–5-vuotiaat 8 483,08 6-vuotiaat 8 789,01 7–12-vuotiaat 7 198,70 13–15 vuotiaat 12 349,40 16–18 vuotiaat 3 904,34 19–64 vuotiaat 1 029,36 65–74 vuotiaat 2 103,65 75–84 vuotiaat 5 622,65 85-vuotiaat ja vanhemmat 18 841,70 Muut perushinnat euroa/asukas Sairastavuuskerroin 1 188,58 Työttömyyskerroin 86,92 Vieraskielisyyskerroin 1 882,50 Kaksikielisyys 268,00 Saaristoisuus 368,87 Asukastiheyskerroin 37,87 Koulutustaustakerroin 407,38 Syrjäisyyden lisäosa 205,88 Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 62,49 Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 2 615,00 Edellä 4 momentissa tarkoitettuja perushintoja määrättäessä otetaan huomioon valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset noudattaen 54 §:ää. Sen estämättä, mitä 58 §:ssä säädetään kustannustenjaon tarkistuksesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannustenjaon tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Sen estämättä, mitä 38 §:ssä säädetään kotikuntakorvausten määräytymisestä, vuoden 2015 kotikuntakorvausten kustannuspohjana käytetään vuoden 2014 esi- ja perusopetuksen laskennallisia kustannuksia korotettuna vuoden 2015 kunnan peruspalvelujen hintaindeksillä. Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksettavien kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään siirtymäjärjestelyä vastaavalla euromäärällä tasasuuruisesti kaikilta kunnilta vuosina 2015–2019. Siirtymäjärjestely koskee opetuksen järjestäjiä, joiden kotikuntakorvauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä. Määrässä otetaan huomioon yliopistojen ja yksityisten opetuksen järjestäjien 42 §:ssä tarkoitettu arvonlisävero. Opetuksen järjestäjälle vahvistettava siirtymäjärjestelyn määrä muuttuu portaittain siten, että vuonna 2015 vähennys on enintään kolme prosenttia, vuonna 2016 enintään kuusi prosenttia, vuonna 2017 enintään yhdeksän prosenttia, vuonna 2018 enintään 12 prosenttia ja vuonna 2019 enintään 15 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Valtiovarainministeriö suorittaa siirtymäjärjestelyn mukaiset maksut kotikuntakorvausten yhteydessä. HE 38/2014, HaVM 20/2014, EV 87/2014 30.12.2014/1406: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Valtion vuoden 2015 talousarvioon ja siihen liittyvien lakien mukaisiin tämän lain soveltamisalaan kuuluviin tehtäviin sekä vuosien 2010–2014 uusien ja laajentuneiden valtinosuustehtävien piiriin jo kuuluviin tehtäviin sovelletaan 55 §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvauksiin kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 133/2014, HaVM 34/2014, EV 234/2014 10.4.2015/414: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 268/2014, HaVM 55/2014, EV 348/2014 24.4.2015/525: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. HE 339/2014, StVM 53/2014, EV 365/2014 26.6.2015/816: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Kuntien valtionosuuden vähentämisen laskentaperusteena vuonna 2017 ja 2018 käytetään kuntien aluehallintovirastoille tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 5 b §:n 4 momentin perusteella toimittamaa tietoa ja sen perusteella tehtyä arviota kuntien maksamasta perustoimeentulotuesta vuonna 2016. Aluehallintovirastojen tulee toimittaa lokakuun 2016 loppuun mennessä valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle tieto kunnittain maksetusta perustoimeentulotuesta. Perustoimeentulotukea vastaavan kuntien valtionosuuden vähennyksen määrä vuosina 2017 ja 2018 tarkistetaan erikseen mainittuina vuosina maksettua perustoimeentulotukea vastaavasti. Kansaneläkelaitos toimittaa tarvittavat tiedot valtiovarainministeriölle vuosina 2018 ja 2019 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkistuserät otetaan huomioon vastaavasti vuosien 2019 ja 2020 valtionosuuspäätöksessä. HE 358/2014, StVM 54/2014, EV 374/2014 20.11.2015/1339: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toteuttaviin siirtymätasauksiin. HE 20/2015, HaVM 3/2015, EV 20/2015 30.12.2015/1701: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Kumottua 54 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin vuonna 2016 sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Vuosina 2010–2013 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuviin verotulomenetysten korvaukseen kunnille sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 37/2015, HaVM 14/2015, EV 97/2015 29.6.2016/506: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. HE 89/2016, StVM 11/2016, EV 92/2016 29.6.2016/557: Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016. HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016 21.12.2016/1244: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. HE 13/2016, StVM 24/2016, EV 168/2016 29.12.2016/1485: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. HE 140/2016, HaVM 28/2016, EV 246/2016 29.12.2016/1508: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 178/2016, SiVM 19/2016, EV 258/2016 11.8.2017/547: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. HE 39/2017, SiVM 7/2017, EV 86/2017
Provision text is displayed from LexChat’s stored statute record. Use the official source links to verify amendments, commencement, and current legal force.
Ask AI about this statute
Lag om statsandel för kommunal basservice
Sign in to ask AI about this statute
Sign in to start authenticated, citation-grounded statute research.
Sign inLexChat organizes source-backed legal information for research. Verify amendments, commencement, and current legal force with the official publisher before relying on it.