Statsrådets förordning om universiteten

1 § Yliopiston henkilöstöltä vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

2 § Yhteishaku Hakija voi valita enintään yhdeksän hakukohdetta yliopistolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yhteishaussa. Hakija voi valita enintään yhdeksän hakukohdetta yliopistolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yhteishaussa. Opetusministeriö vahvistaa yhteishaussa noudatettavat aikataulut. Opetusministeriö vahvistaa yhteishaussa noudatettavat aikataulut.

3 § Ylioppilaskunnan taloutta koskeva toimielin Ylioppilaskunnan taloutta koskevia asioita voidaan käsitellä edustajiston asettamassa toimielimessä. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen. Ylioppilaskunnan taloutta koskevia asioita voidaan käsitellä edustajiston asettamassa toimielimessä. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen.

4 § Ylioppilaskunnan hallintoelinten valinta Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen. Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen. Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä toisin määrätä. Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä toisin määrätä.

5 § Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Yliopistolain 49 §:n 3 momentin tarkoittamasta perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Yliopistolain 49 §:n 3 momentin tarkoittamasta perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutuksen osuus on 55 prosenttia ja tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen osuus on 45 prosenttia. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutus- ja tieteenalarakenteen osuus on 75 prosenttia ja strategisen kehittämisen osuus on 25 prosenttia. Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutuksen osuus on 55 prosenttia ja tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen osuus on 45 prosenttia. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutus- ja tieteenalarakenteen osuus on 75 prosenttia ja strategisen kehittämisen osuus on 25 prosenttia. Koulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 85 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 15 prosenttia rahoituksesta. Tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 75 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 25 prosenttia. Koulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 85 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 15 prosenttia rahoituksesta. Tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 75 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 25 prosenttia.

6 § Toiminnan laajuutta, laatua ja vaikuttavuutta koskevat rahoitusperusteet Koulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitus perustuu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kehittämisen linjauksiin. Rahoitusperusteiden laskentakriteereistä säädetään erikseen. Koulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitus perustuu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kehittämisen linjauksiin. Rahoitusperusteiden laskentakriteereistä säädetään erikseen.

7 § Muihin koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteisiin pohjautuvat rahoitusperusteet Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukainen muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella myönnettävä perusrahoitus perustuu koulutus- ja tieteenalarakenteeseen ja yliopistojen strategiseen kehittämiseen siltä osin kuin niitä ei huomioida 6 §:n mukaisissa rahoitusperusteissa. Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukainen muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella myönnettävä perusrahoitus perustuu koulutus- ja tieteenalarakenteeseen ja yliopistojen strategiseen kehittämiseen siltä osin kuin niitä ei huomioida 6 §:n mukaisissa rahoitusperusteissa. Koulutus- ja tieteenalarakenteeseen perustuvan rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon yliopistojen alarakenne, valtakunnalliset erityistehtävät, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut ja tutkijakoulut. Yliopistojen alarakenteet ja alojen väliset kustannuserot otetaan huomioon käyttämällä toteutuneita kustannustietoja. Alarakenteen osalta otetaan huomioon myös tutkimusinfrastruktuurit, yliopiston merkittävä laitepainotteisuus ja taidealojen erityispiirteet. Koulutus- ja tieteenalarakenteeseen perustuvan rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon yliopistojen alarakenne, valtakunnalliset erityistehtävät, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut ja tutkijakoulut. Yliopistojen alarakenteet ja alojen väliset kustannuserot otetaan huomioon käyttämällä toteutuneita kustannustietoja. Alarakenteen osalta otetaan huomioon myös tutkimusinfrastruktuurit, yliopiston merkittävä laitepainotteisuus ja taidealojen erityispiirteet. Opetusministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisista erityistehtävistä ja niihin osoitettavasta valtion rahoitusosuudesta. Erityistehtävillä on huomattavaa valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä. Osana erityistehtäviä yliopistokeskuksia koordinoiville yliopistoille osoitetaan rahoitusta yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Opetusministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisista erityistehtävistä ja niihin osoitettavasta valtion rahoitusosuudesta. Erityistehtävillä on huomattavaa valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä. Osana erityistehtäviä yliopistokeskuksia koordinoiville yliopistoille osoitetaan rahoitusta yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtion tutkijakouluihin kohdentama rahoitusosuus määräytyy Suomen Akatemian tekemien tutkijakoulupäätöksien perusteella. Valtion tutkijakouluihin kohdentama rahoitusosuus määräytyy Suomen Akatemian tekemien tutkijakoulupäätöksien perusteella. Strategista kehittämistä koskeva rahoitus perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin, profiloitumiseen, painopistealojen vahvistamiseen ja uudelleen suuntaamiseen sekä rakenteelliseen kehittämiseen, ja siitä sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välillä. Strategista kehittämistä koskeva rahoitus perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin, profiloitumiseen, painopistealojen vahvistamiseen ja uudelleen suuntaamiseen sekä rakenteelliseen kehittämiseen, ja siitä sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välillä.

8 § Yliopistoindeksi Yliopistolain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Yliopistolain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Yliopistoindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. Yliopistoindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

9 § Kustannustason muutos Mitoitettaessa yliopistojen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen yliopistoindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Mitoitettaessa yliopistojen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen yliopistoindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

10 § Kansalliskirjaston johtokunnan tehtävät Kansalliskirjaston johtokunta tekee esityksen kirjaston johtosäännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Johtokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Kansalliskirjaston johtokunta tekee esityksen kirjaston johtosäännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Johtokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat.

11 § Svenska social- och kommunalhögskolan Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Yksikön monijäseninen hallintoelin tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää yksikön talousarviosta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Yksikön rehtori ottaa yksikön henkilöstön ja opiskelijat. Yksikön monijäseninen hallintoelin tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää yksikön talousarviosta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Yksikön rehtori ottaa yksikön henkilöstön ja opiskelijat.

12 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Asetuksen 8 §:n mukainen kustannustason nousu otetaan ensimmäisen kerran huomioon määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011. Asetuksen 8 §:n mukainen kustannustason nousu otetaan ensimmäisen kerran huomioon määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen Opetusneuvos Jorma Karhu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen Opetusneuvos Jorma Karhu