Lag om Skatteförvaltningen

1 luku Tehtävät ja organisaatio

1 § Verohallinto Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen Verohallinto, jonka virka-alueena on koko maa. Verotusta varten on valtiovarainministeriön alainen Verohallinto, jonka virka-alueena on koko maa.

2 § Tehtävät Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään. Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin erikseen säädetään. Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä. Verohallinnon on edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä. Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään taikka määrätään. Verohallinnon tulee suorittaa ne selvitys-, kokeilu-, seuranta- ja suunnittelutehtävät sekä muut tehtävät, jotka valtiovarainministeriö sille antaa tai jotka sille erikseen säädetään taikka määrätään.

3 § Organisaation määräytyminen Verohallinnon organisaatio sekä yksiköiden ja toimielimien tehtävät voivat määräytyä toiminto- tai aluejaon taikka vero- tai maksuvelvollisten ryhmittelyn perusteella. Verohallinnon organisaatio sekä yksiköiden ja toimielimien tehtävät voivat määräytyä toiminto- tai aluejaon taikka vero- tai maksuvelvollisten ryhmittelyn perusteella. Yksiköiden ja toimielimien toimintaa järjestettäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Yksiköiden ja toimielimien toimintaa järjestettäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

4 § Yksiköt Verohallinnossa on yksiköitä, joiden lukumäärästä, nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnossa on yksiköitä, joiden lukumäärästä, nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä säädetään 24 §:ssä. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä säädetään 24 §:ssä. Verohallinnon yksikössä voi olla paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä. Verohallinnon yksikössä voi olla paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä. Verohallinnossa on myös Ahvenanmaan verotoimisto ja Konserniverokeskus. Verohallinnossa on myös Ahvenanmaan verotoimisto ja Konserniverokeskus.

5 § Toimielimet Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta ja oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta, joilla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta. Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta ja oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta, joilla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta.

6 § Verohallinnon ja sen yksikön työjärjestys Verohallinnon työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista. Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan lisäksi antaa määräyksiä yksiköiden sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimialueista. Verohallinnon työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Verohallinnon työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista. Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan lisäksi antaa määräyksiä yksiköiden sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimialueista. Verohallinnon työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Verohallinnon yksikön työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset yksikön sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimialueista. Verohallinnon yksikön työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset yksikön sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimialueista.

7 § Asiavastuussa olevasta yksiköstä ilmoittaminen Verohallinnon on verotusta koskevassa asiassa velvollisen pyynnöstä ilmoitettava se Verohallinnon yksikkö tai toimintayksikkö, joka on vastuussa asiassa. Verohallinnon on verotusta koskevassa asiassa velvollisen pyynnöstä ilmoitettava se Verohallinnon yksikkö tai toimintayksikkö, joka on vastuussa asiassa. 2 luku Johtaminen ja asioiden ratkaiseminen

8 § Pääjohtaja Verohallintoa johtaa pääjohtaja. Verohallintoa johtaa pääjohtaja. Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Pääjohtaja päättää Verohallinnon toimivaltaan kuuluvien määräysten antamisesta. Pääjohtaja päättää määräysten antamisesta asianomaisen virkamiehen esittelystä. Esityksen valmistelun tulee tapahtua erillään sen soveltamiseen liittyvien hallintopäätösten tekemisestä. Pääjohtaja päättää Verohallinnon toimivaltaan kuuluvien määräysten antamisesta. Pääjohtaja päättää määräysten antamisesta asianomaisen virkamiehen esittelystä. Esityksen valmistelun tulee tapahtua erillään sen soveltamiseen liittyvien hallintopäätösten tekemisestä. Pääjohtaja vahvistaa Verohallinnon työjärjestyksen. Pääjohtaja vahvistaa Verohallinnon työjärjestyksen. Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 9 §:n mukaan kuuluu Verohallinnon yksikön ratkaistavaksi. Pääjohtaja ei kuitenkaan voi ottaa ratkaistavakseen verotusta koskevaa yksittäistä asiaa eikä 24―29 §:ssä tarkoitettua veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvää asiaa. Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 9 §:n mukaan kuuluu Verohallinnon yksikön ratkaistavaksi. Pääjohtaja ei kuitenkaan voi ottaa ratkaistavakseen verotusta koskevaa yksittäistä asiaa eikä 24―29 §:ssä tarkoitettua veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvää asiaa.

9 § Yksikön päällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Yksikölle kuuluvat asiat ratkaisee yksikön päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin yksikön työjärjestyksessä määrätään. Yksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen. Yksikölle kuuluvat asiat ratkaisee yksikön päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin yksikön työjärjestyksessä määrätään. Yksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen.

10 § Tarkemmat säännökset ja määräykset Valtioneuvoston asetuksella annetaan yksityiskohtaisia säännöksiä henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä, kelpoisuusvaatimuksista sekä pääjohtajan, yksikön päällikön ja verotuksen oikaisulautakunnan johtavan puheenjohtajan sijaisen määräämisestä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan yksityiskohtaisia säännöksiä henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä, kelpoisuusvaatimuksista sekä pääjohtajan, yksikön päällikön ja verotuksen oikaisulautakunnan johtavan puheenjohtajan sijaisen määräämisestä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä Verohallinnon sisäisestä hallinnosta sekä pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä Verohallinnon sisäisestä hallinnosta sekä pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä. Verohallinnon ja sen yksikön työjärjestyksissä määrätään muista sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Verohallinnon ja sen yksikön työjärjestyksissä määrätään muista sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. 3 luku Keskusverolautakunta

11 § Keskusverolautakunnan kokoonpano Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä sekä jokaiselle heistä varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Keskusverolautakunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä sekä jokaiselle heistä varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä toimimaan varapuheenjohtajana. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä toimimaan varapuheenjohtajana. Keskusverolautakunnan puheenjohtajalta vaaditaan ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Keskusverolautakunnan kaikkien jäsenten tulee olla veroasioihin hyvin perehtyneitä ja heidän tulee edustaa verotuksen monipuolista tuntemusta. Keskusverolautakunnan puheenjohtajalta vaaditaan ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Keskusverolautakunnan kaikkien jäsenten tulee olla veroasioihin hyvin perehtyneitä ja heidän tulee edustaa verotuksen monipuolista tuntemusta. Lautakunnassa on oltava Verohallinnon, veronsaajien ja verovelvollisten edustus. Lautakunnassa on oltava Verohallinnon, veronsaajien ja verovelvollisten edustus.

12 § Päätöksenteko Keskusverolautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta jäsentä. Keskusverolautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta jäsentä. Lautakunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, joka on verovelvolliselle edullisempi, tai jos tätä periaatetta ei voida soveltaa, se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Lautakunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, joka on verovelvolliselle edullisempi, tai jos tätä periaatetta ei voida soveltaa, se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

13 § Esittely ja asiantuntijoiden kuuleminen Keskusverolautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelyn toimittavat lautakunnan ottamat sihteerit. Keskusverolautakunnassa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelyn toimittavat lautakunnan ottamat sihteerit. Lautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä pyytää näiltä lausuntoja. Lautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä pyytää näiltä lausuntoja. Asioiden käsittelyssä keskusverolautakunnassa noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Asioiden käsittelyssä keskusverolautakunnassa noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.

14 § Ennakkoratkaisu Jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada asia ratkaistuksi taikka jos siihen on muu erityisen painava syy, keskusverolautakunta voi hakemuksesta antaa verotusta koskevan ennakkoratkaisun. Jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada asia ratkaistuksi taikka jos siihen on muu erityisen painava syy, keskusverolautakunta voi hakemuksesta antaa verotusta koskevan ennakkoratkaisun. Ennakkoratkaisua ei anneta, jos asia on ratkaistu Verohallinnon yksikön päätöksellä tai sitä koskeva hakemus on vireillä Verohallinnon yksikössä. Ennakkoratkaisua ei anneta, jos asia on ratkaistu Verohallinnon yksikön päätöksellä tai sitä koskeva hakemus on vireillä Verohallinnon yksikössä. Tuloveroa ja arvonlisäveroa koskevaa lainvoimaista ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta noudatettava sitovana siinä verotuksessa, jota varten se on annettu. Veron perimiseen velvollisen on kuitenkin noudatettava korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) mukaista ratkaisua saatuaan päätöksestä tiedon tai, jos hakijana on verovelvollinen, tämän vaadittua päätöksen noudattamista. Tuloveroa ja arvonlisäveroa koskevaa lainvoimaista ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta noudatettava sitovana siinä verotuksessa, jota varten se on annettu. Veron perimiseen velvollisen on kuitenkin noudatettava korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) mukaista ratkaisua saatuaan päätöksestä tiedon tai, jos hakijana on verovelvollinen, tämän vaadittua päätöksen noudattamista.

15 § Hakemus Hakemus ennakkoratkaisun antamisesta on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkoratkaisua haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Hakemus ennakkoratkaisun antamisesta on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkoratkaisua haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

16 § Muutoksenhaku Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ennakkoratkaisusta on oikeus valittaa: Ennakkoratkaisusta on oikeus valittaa: 1) hakijalla; hakijalla; 2) Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä; Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä; 3) sillä kunnalla, jolla olisi oikeus valittaa siitä verotuksesta, jota ennakkoratkaisu koskee. sillä kunnalla, jolla olisi oikeus valittaa siitä verotuksesta, jota ennakkoratkaisu koskee. Keskusverolautakunnan päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Keskusverolautakunnan päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.

17 § Muutoksenhakumenettely ja muutoksenhaun vaikutus lähdeveroja koskevissa asioissa Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on kolmekymmentä päivää päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on kolmekymmentä päivää päätöksen tiedoksisaamisesta. Ennakkoratkaisua koskeva valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Ennakkoratkaisua koskeva valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Valituksesta huolimatta on korkotulon lähdeverosta annetun lain ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain mukaista ennakkoratkaisua noudatettava. Ennakkoratkaisusta tehdyn valituksen johdosta annettua päätöstä on veron perimiseen velvollisen noudatettava siitä lukien, kun tieto päätöksestä on saatu. Valituksesta huolimatta on korkotulon lähdeverosta annetun lain ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain mukaista ennakkoratkaisua noudatettava. Ennakkoratkaisusta tehdyn valituksen johdosta annettua päätöstä on veron perimiseen velvollisen noudatettava siitä lukien, kun tieto päätöksestä on saatu. 4 luku Verotuksen oikaisulautakunta

18 § Puheenjohtajat Verotuksen oikaisulautakunnassa on johtavan puheenjohtajan virka ja puheenjohtajien virkoja. Verotuksen oikaisulautakunnassa on johtavan puheenjohtajan virka ja puheenjohtajien virkoja. Puheenjohtajat toimivat jaostojen puheenjohtajina. Puheenjohtajat toimivat jaostojen puheenjohtajina. Johtava puheenjohtaja vastaa oikaisulautakunnan toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Johtava puheenjohtaja vahvistaa lautakunnan työjärjestyksen. Johtava puheenjohtaja vastaa oikaisulautakunnan toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Johtava puheenjohtaja vahvistaa lautakunnan työjärjestyksen. Puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys verotukseen. Lisäksi johtavan puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on käytännössä osoitettu johtamistaito. Puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys verotukseen. Lisäksi johtavan puheenjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on käytännössä osoitettu johtamistaito.

19 § Jäsenet Verotuksen oikaisulautakunnassa on Verohallinnon, kuntien sekä eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamia jäseniä. Verohallinto määrää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä viideksi kalenterivuodeksi. Verotuksen oikaisulautakunnassa on Verohallinnon, kuntien sekä eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamia jäseniä. Verohallinto määrää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä viideksi kalenterivuodeksi. Verohallinto pyytää kunnilta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä ja eri veronmaksajia edustavilta järjestöiltä ehdotukset verotuksen oikaisulautakunnan jäseniksi. Jäseniä koskevat ehdotukset on tehtävä Verohallinnolle hyvissä ajoin ennen jäsenten toimikauden alkua. Verohallinto pyytää kunnilta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä ja eri veronmaksajia edustavilta järjestöiltä ehdotukset verotuksen oikaisulautakunnan jäseniksi. Jäseniä koskevat ehdotukset on tehtävä Verohallinnolle hyvissä ajoin ennen jäsenten toimikauden alkua. Lautakunnan Ahvenanmaan jaoston jäsenten kotikunnan tulee olla Ahvenanmaalla. Verohallinnon on varattava Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen Ahvenanmaan jaoston jäsenten määräämistä. Lautakunnan Ahvenanmaan jaoston jäsenten kotikunnan tulee olla Ahvenanmaalla. Verohallinnon on varattava Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen Ahvenanmaan jaoston jäsenten määräämistä. Oikaisulautakunnan jäsenen tehtävän tultua toimikauden aikana avoimeksi Verohallinto ilmoittaa siitä ehdotuksen tehneelle, jotta tämä voi ehdottaa uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Oikaisulautakunnan jäsenen tehtävän tultua toimikauden aikana avoimeksi Verohallinto ilmoittaa siitä ehdotuksen tehneelle, jotta tämä voi ehdottaa uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Oikaisulautakunnan jäsenen on oltava perehtynyt verotukseen. Oikaisulautakunnan jäsenen on oltava perehtynyt verotukseen.

20 § Jaostot Verotuksen oikaisulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostojen lukumäärästä, pääasiallisista tehtävistä ja sijaintipaikoista määrätään Verohallinnon työjärjestyksessä. Oikaisulautakunnassa on myös Ahvenanmaan jaosto. Verotuksen oikaisulautakunta toimii jaostoihin jakautuneena. Jaostojen lukumäärästä, pääasiallisista tehtävistä ja sijaintipaikoista määrätään Verohallinnon työjärjestyksessä. Oikaisulautakunnassa on myös Ahvenanmaan jaosto. Jokaisessa jaostossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jäsenistä yksi on Verohallinnon, yksi kuntien sekä kaksi eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamaa. Jokaisessa jaostossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jäsenistä yksi on Verohallinnon, yksi kuntien sekä kaksi eri veronmaksajia edustavien järjestöjen ehdottamaa.

21 § Päätösvaltaisuus Jaosto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä. Jaosto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä. Jaosto voi kuitenkin kokoonpanossa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja yksi veronmaksajia edustava jäsen, ratkaista asian, jossa veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa, jos puheenjohtaja ja jäsen ovat ratkaisusta yksimielisiä. Jaosto voi kuitenkin kokoonpanossa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja yksi veronmaksajia edustava jäsen, ratkaista asian, jossa veron määrä voi oikaisuvaatimuksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa, jos puheenjohtaja ja jäsen ovat ratkaisusta yksimielisiä.

22 § Menettely Verohallinnon asianomainen yksikkö valmistelee oikaisulautakunnassa käsiteltävän asian ja tekee lautakunnalle ratkaisuehdotuksen. Verohallinnon asianomainen yksikkö valmistelee oikaisulautakunnassa käsiteltävän asian ja tekee lautakunnalle ratkaisuehdotuksen. Oikaisulautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä pyytää näiltä lausuntoja. Oikaisulautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä pyytää näiltä lausuntoja. Jos puheenjohtaja tai jäsen on ottanut osaa verotuspäätöksen tekemiseen, hän ei saa käsitellä samaa asiaa koskevaa oikaisuvaatimusta oikaisulautakunnassa. Jos puheenjohtaja tai jäsen on ottanut osaa verotuspäätöksen tekemiseen, hän ei saa käsitellä samaa asiaa koskevaa oikaisuvaatimusta oikaisulautakunnassa. Oikaisulautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään. Oikaisulautakunnassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolaissa ja verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään.

23 § Työjärjestys Oikaisulautakunnan työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset lautakunnan jaostojen tehtäväjaosta, puheenjohtajien tehtäväjaosta ja sijaisjärjestelyistä sekä muusta toiminnan järjestämisestä. Oikaisulautakunnan työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset lautakunnan jaostojen tehtäväjaosta, puheenjohtajien tehtäväjaosta ja sijaisjärjestelyistä sekä muusta toiminnan järjestämisestä. 5 luku Veronsaajien oikeudenvalvonta ja muu puhevallan käyttö

24 § Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja sen tehtävät Verohallinnossa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Yksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään. Verohallinnossa on Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Yksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena siten kuin tässä laissa ja muualla laissa säädetään. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävänä on valvoa valtion, kunnan, seurakunnan, Kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa sekä hallintolaissa tai hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tarkoitetussa muussa asiassa silloin, kun yksikkö katsoo, että: Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävänä on valvoa valtion, kunnan, seurakunnan, Kansaneläkelaitoksen, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkeskuksen oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa sekä hallintolaissa tai hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tarkoitetussa muussa asiassa silloin, kun yksikkö katsoo, että: 1) se on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa taikka verotus- tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tarpeen; se on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa taikka verotus- tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tarpeen; 2) asia on taloudellisesti merkittävä; tai asia on taloudellisesti merkittävä; tai 3) veronsaajien oikeudenvalvonta muutoin sitä edellyttää. veronsaajien oikeudenvalvonta muutoin sitä edellyttää. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeudenvalvontatehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeudenvalvontatehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta.

25 § Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuuleminen ennen asian ratkaisemista ja päätöksen tiedoksianto Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään veronsaajien kuulemisesta, verotusta tai ennakkotietoa tai -ratkaisua taikka oikaisuvaatimusta käsittelevä Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta voi ennen asian ratkaisemista varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden tulla kuulluksi. Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään veronsaajien kuulemisesta, verotusta tai ennakkotietoa tai -ratkaisua taikka oikaisuvaatimusta käsittelevä Verohallinnon yksikkö, keskusverolautakunta tai verotuksen oikaisulautakunta voi ennen asian ratkaisemista varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden tulla kuulluksi. Hallintotuomioistuin voi ennen asian ratkaisemista varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden vastineen tai lausunnon antamiseen sekä antaa päätöksen tiedoksi sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Yksikön on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta automaattisella kuittauksella tai muutoin. Yksikön katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi vastaanottokuittauksen ajankohtana. Hallintotuomioistuin voi ennen asian ratkaisemista varata Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuuden vastineen tai lausunnon antamiseen sekä antaa päätöksen tiedoksi sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen. Yksikön on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta automaattisella kuittauksella tai muutoin. Yksikön katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi vastaanottokuittauksen ajankohtana.

26 § Erityinen veronhuojennus Verohallinto voi vero- tai maksuvelvollisen hakemuksesta tai hakemuksetta myöntää valtiolle menevästä verosta tai maksusta, yhteisön tuloverosta sekä veronkorotuksesta ja viivästys- tai muusta seuraamuksesta osittaisen tai täydellisen vapautuksen, jos: Verohallinto voi vero- tai maksuvelvollisen hakemuksesta tai hakemuksetta myöntää valtiolle menevästä verosta tai maksusta, yhteisön tuloverosta sekä veronkorotuksesta ja viivästys- tai muusta seuraamuksesta osittaisen tai täydellisen vapautuksen, jos: 1) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta vero- tai maksuvelvollisen verotukseen tai muutoksenhakuelimen päätökseen tulkinnanvaraisessa asiassa, josta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä; Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on hakenut muutosta vero- tai maksuvelvollisen verotukseen tai muutoksenhakuelimen päätökseen tulkinnanvaraisessa asiassa, josta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä; 2) muutoksenhaun johdosta kyseiselle vero- tai maksuvelvolliselle on määrätty veroa tai maksua; muutoksenhaun johdosta kyseiselle vero- tai maksuvelvolliselle on määrätty veroa tai maksua; 3) kyseisessä asiassa on saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös; ja kyseisessä asiassa on saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös; ja 4) veronhuojennuksen myöntäminen on vero- tai maksuvelvollisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tärkeää. veronhuojennuksen myöntäminen on vero- tai maksuvelvollisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi tärkeää. Kunta voi, noudattaen mitä 1 momentissa säädetään, myöntää vapautuksen kunnallisveron sekä sen seuraamusten osalta. Jos kunta on myöntänyt vapautuksen kunnallisverosta, vastaava vapautus myönnetään myös kirkollisverosta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta. Kunta voi, noudattaen mitä 1 momentissa säädetään, myöntää vapautuksen kunnallisveron sekä sen seuraamusten osalta. Jos kunta on myöntänyt vapautuksen kunnallisverosta, vastaava vapautus myönnetään myös kirkollisverosta ja vakuutetun sairausvakuutusmaksusta.

27 § Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeuden käyttäminen Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeutta voivat mainittujen veronsaajien lisäksi käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä riippumattomasti ne yksikön veroasiamiehet, jotka tähän tehtävään on nimetty. Nämä veroasiamiehet avustavat kuntaa, seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta muutoinkin oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa. Kunnan, seurakunnan ja Kansaneläkelaitoksen muutoksenhakuoikeutta voivat mainittujen veronsaajien lisäksi käyttää Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköstä riippumattomasti ne yksikön veroasiamiehet, jotka tähän tehtävään on nimetty. Nämä veroasiamiehet avustavat kuntaa, seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta muutoinkin oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa. Suomen Kuntaliitto ry nimeää 1 momentissa tarkoitetut veroasiamiehet Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esityksestä. Nimeäminen voidaan erityisestä syystä peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se on tehtykin. Suomen Kuntaliitto ry nimeää 1 momentissa tarkoitetut veroasiamiehet Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esityksestä. Nimeäminen voidaan erityisestä syystä peruuttaa samassa järjestyksessä kuin se on tehtykin.

28 § Menettely rikosasiassa Verohallinnolla on oikeus kaikkien veronsaajien puolesta Verohallinnon kannettavaksi säädettyjen verojen ja maksujen osalta ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää puhevaltaa rikosasiassa sekä rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Verohallinnolla on oikeus kaikkien veronsaajien puolesta Verohallinnon kannettavaksi säädettyjen verojen ja maksujen osalta ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta koskeva asia esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten ja määräämänsä asiamiehen edustamana käyttää puhevaltaa rikosasiassa sekä rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa. Verohallinnolla on lisäksi oikeus ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia. Verohallinnolla on lisäksi oikeus ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten havaitsemansa kirjanpitorikosta koskeva asia.

29 § Muu puhevallan käyttö Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja veronkantolaissa (609/2005) säädetään puhevallan käytöstä, Verohallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta Verohallintoa koskevissa asioissa tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää valtion puhevaltaa Verohallintoa koskevissa sopimuksissa. Sen lisäksi, mitä tässä laissa ja veronkantolaissa (609/2005) säädetään puhevallan käytöstä, Verohallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo valtion etua ja oikeutta Verohallintoa koskevissa asioissa tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää valtion puhevaltaa Verohallintoa koskevissa sopimuksissa. 6 luku Verotuskustannukset

30 § Verotuskustannukset ja niiden jakautuminen Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tarkistetut Verohallinnon toimintamenot. Kustannusten määrää laskettaessa otetaan huomioon myös edellä mainittuihin Verohallinnon menoihin liittyvät arvonlisäveromenot. Verotuskustannusten suorittamisesta huolehtii valtio. Verotuskustannuksia ovat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tarkistetut Verohallinnon toimintamenot. Kustannusten määrää laskettaessa otetaan huomioon myös edellä mainittuihin Verohallinnon menoihin liittyvät arvonlisäveromenot. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä 30,8 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 4,7 prosenttia ja Kansaneläkelaitokselta 5,9 prosenttia. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista vuotuisista kustannuksista valtio perii kunnilta yhteensä 30,8 prosenttia, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta yhteensä 4,7 prosenttia ja Kansaneläkelaitokselta 5,9 prosenttia.

31 § Kunnan ja seurakunnan osuuden laskeminen Yksittäinen kunta vastaa kuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrällä, joka saadaan seuraavasti: Yksittäinen kunta vastaa kuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrällä, joka saadaan seuraavasti: 1) luvulla 0,3 kerrotaan verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitetun laskennallisen kunnallisveron ja kunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun verotuksen mukaan; luvulla 0,3 kerrotaan verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitetun laskennallisen kunnallisveron ja kunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun verotuksen mukaan; 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa lasketun kunnan asukasluvun suhteellinen osuus koko maan asukasluvusta; luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa lasketun kunnan asukasluvun suhteellinen osuus koko maan asukasluvusta; 3) 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan kuntien yhdessä suoritettava 30 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista. 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan kuntien yhdessä suoritettava 30 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista. Yksittäinen seurakunta vastaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrällä, joka saadaan seuraavasti: Yksittäinen seurakunta vastaa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien vuotuisista verotuskustannuksista määrällä, joka saadaan seuraavasti: 1) luvulla 0,3 kerrotaan laskennallisen kirkollisveron ja seurakunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun verotuksen mukaan; luvulla 0,3 kerrotaan laskennallisen kirkollisveron ja seurakunnan yhteisövero-osuuden summan suhteellinen osuus koko maan vastaavasta summasta laskettuna edellisenä vuotena toimitetun verotuksen mukaan; 2) luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa seurakunnan kirkonkirjoihin läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten lukumäärästä; luvulla 0,7 kerrotaan perimisvuotta edeltäneen vuoden alussa seurakunnan kirkonkirjoihin läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suhteellinen osuus evankelis-luterilaisen kirkon läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten lukumäärästä; 3) 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan seurakuntien yhdessä suoritettava 30 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista. 1 ja 2 kohdan mukaisesti laskettujen lukujen summalla kerrotaan seurakuntien yhdessä suoritettava 30 §:n 2 momentissa säädetty osuus verotuskustannuksista.

32 § Verotuskustannusten perintä ja oikaisu Verohallinto perii vuosittain maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun verontilitysten yhteydessä 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta veronsaajilta näiden osuudet Verohallinnon vahvistamista verotuskustannuksista. Kustannusten määrä ja yksittäisen veronsaajan osuus siitä on ilmoitettava perimistä koskevassa päätöksessä. Verohallinto perii vuosittain maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun verontilitysten yhteydessä 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta veronsaajilta näiden osuudet Verohallinnon vahvistamista verotuskustannuksista. Kustannusten määrä ja yksittäisen veronsaajan osuus siitä on ilmoitettava perimistä koskevassa päätöksessä. Jos veronsaaja ei tyydy päätökseen, sen on tehtävä oikaisuvaatimus Verohallinnolle perimistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Jos veronsaaja ei tyydy päätökseen, sen on tehtävä oikaisuvaatimus Verohallinnolle perimistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. 7 luku Erinäiset säännökset

33 § Hallintokantelun käsittely ja ratkaiseminen Verohallinnon tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua, jonka ratkaisee pääjohtaja. Verohallinnon tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua, jonka ratkaisee pääjohtaja. Pääjohtajan, hänen sijaisensa tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ja sen virkamiehen toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön virkamiehen toimista yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua. Valtiovarainministeriö voi ottaa ratkaistavakseen Verohallinnossa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän kanteluasian. Pääjohtajan, hänen sijaisensa tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ja sen virkamiehen toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön virkamiehen toimista yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua. Valtiovarainministeriö voi ottaa ratkaistavakseen Verohallinnossa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän kanteluasian.

34 § Muutoksenhaku Konserniverokeskuksen päätöksiin Konserniverokeskuksen tekemissä verotusta koskevissa päätöksissä toimivaltaisena hallinto-oikeutena on Helsingin hallinto-oikeus. Oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään. Konserniverokeskuksen tekemissä verotusta koskevissa päätöksissä toimivaltaisena hallinto-oikeutena on Helsingin hallinto-oikeus. Oikaisuvaatimusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muualla laissa säädetään.

35 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Tällä lailla kumotaan Verohallinnosta 18 päivänä huhtikuuta 2008 annettu laki (237/2008) sekä keskusverolautakunnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annettu laki (535/1996) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä lailla kumotaan Verohallinnosta 18 päivänä huhtikuuta 2008 annettu laki (237/2008) sekä keskusverolautakunnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annettu laki (535/1996) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tämän lain voimaan tullessa keskusverolautakunnan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, jäseninä ja varajäseninä toimivat henkilöt jatkavat toimikautensa loppuun. Tämän lain voimaan tullessa keskusverolautakunnan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, jäseninä ja varajäseninä toimivat henkilöt jatkavat toimikautensa loppuun. Tämän lain verotuksen oikaisulautakuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2013 aloittavaan Verohallinnon verotuksen oikaisulautakuntaan. Tämän lain verotuksen oikaisulautakuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2013 aloittavaan Verohallinnon verotuksen oikaisulautakuntaan. Tämän lain voimaan tullessa toimivat verovirastojen verotuksen oikaisulautakunnat, Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta ja Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunta jatkavat kuluvan toimikautensa loppuun, ja niihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikaisuvaatimus tehdään 31 päivään joulukuuta 2012 saakka verotuksen oikaisulautakunnalle siihen verovirastoon, joka on toimittanut tai jonka olisi tullut toimittaa verotus taikka joka on vahvistanut perusteen, jonka mukaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan osakkaille. Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen Konserniverokeskuksen tekemissä päätöksissä ja Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen Ahvenanmaan verotoimiston tekemissä päätöksissä. Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä oikaisulautakuntien tai niiden jaostojen tehtävistä, jos Verohallinnon organisaation muutoksen vuoksi tai tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi on tarpeen muuttaa oikaisulautakuntien tehtävien määräytymistä. Tämän lain voimaan tullessa toimivat verovirastojen verotuksen oikaisulautakunnat, Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta ja Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunta jatkavat kuluvan toimikautensa loppuun, ja niihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikaisuvaatimus tehdään 31 päivään joulukuuta 2012 saakka verotuksen oikaisulautakunnalle siihen verovirastoon, joka on toimittanut tai jonka olisi tullut toimittaa verotus taikka joka on vahvistanut perusteen, jonka mukaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan osakkaille. Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen Konserniverokeskuksen tekemissä päätöksissä ja Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunta on toimivaltainen Ahvenanmaan verotoimiston tekemissä päätöksissä. Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä oikaisulautakuntien tai niiden jaostojen tehtävistä, jos Verohallinnon organisaation muutoksen vuoksi tai tehtävien tasaisen jakautumisen edistämiseksi on tarpeen muuttaa oikaisulautakuntien tehtävien määräytymistä. Jos Verohallinnon yksikön toimialueena on tämän lain voimaan tullessa muu kuin koko maa, Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan määrätä tehtävien siirrosta toiselle Verohallinnon yksikölle noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos Verohallinnon yksikön toimialueena on tämän lain voimaan tullessa muu kuin koko maa, Verohallinnon työjärjestyksessä voidaan määrätä tehtävien siirrosta toiselle Verohallinnon yksikölle noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Verohallinto voi perustaa, julistaa haettavaksi ja täyttää tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät virat ennen lain voimaantuloa sekä tehdä muut tarvittavat virkajärjestelyjä koskevat päätökset. Lain täytäntöönpanoon liittyvien virkojen sijoittamiseen, kelpoisuusvaatimuksiin ja nimitysmenettelyyn sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Verohallinto voi myös vahvistaa uuden Verohallinnon työjärjestyksen. Verohallinto voi perustaa, julistaa haettavaksi ja täyttää tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät virat ennen lain voimaantuloa sekä tehdä muut tarvittavat virkajärjestelyjä koskevat päätökset. Lain täytäntöönpanoon liittyvien virkojen sijoittamiseen, kelpoisuusvaatimuksiin ja nimitysmenettelyyn sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Verohallinto voi myös vahvistaa uuden Verohallinnon työjärjestyksen. Mitä muualla lainsäädännössä säädetään tai muutoin määrätään Verohallituksesta tai verovirastosta tai muusta tässä laissa tarkoitetusta verotusta varten toimivaltaisesta viranomaisesta, koskee tämän lain voimaan tultua Verohallintoa. Mitä muualla lainsäädännössä säädetään tai muutoin määrätään Verohallituksesta tai verovirastosta tai muusta tässä laissa tarkoitetusta verotusta varten toimivaltaisesta viranomaisesta, koskee tämän lain voimaan tultua Verohallintoa. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat Verohallituksen antamat määräykset ja ohjeet ovat voimassa siihen saakka kuin niissä määrätään. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat Verohallituksen antamat määräykset ja ohjeet ovat voimassa siihen saakka kuin niissä määrätään. Oikaisulautakunnan puheenjohtajana tämän lain voimaan tullessa toimiva on tämän lain tultua voimaan kelpoinen oikaisulautakunnan puheenjohtajan virkaan. Oikaisulautakunnan puheenjohtajana tämän lain voimaan tullessa toimiva on tämän lain tultua voimaan kelpoinen oikaisulautakunnan puheenjohtajan virkaan. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 288/2009 VaVM 12/2010 EV 37/2010 HE 288/2009 VaVM 12/2010 EV 37/2010 Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Stefan Wallin Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Stefan Wallin