Statsrådets förordning om åklagarväsendet

1 luku Valtakunnansyyttäjänvirasto

1 § Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä. Valtakunnansyyttäjä määrää yksiköiden päälliköinä toimivat valtionsyyttäjät.

2 § Henkilöstö Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja ja muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja. Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virka sekä valtionsyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla kihlakunnansyyttäjän virkoja ja muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

3 § Valtionsyyttäjän hallinnolliset tehtävät Sen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa. Sen lisäksi, mitä muualla säädetään valtionsyyttäjän tehtävistä, valtionsyyttäjä avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa.

4 § Kelpoisuusvaatimukset Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (439/2011). Syyttäjien kelpoisuusvaatimuksista säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa (439/2011). Neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Neuvottelevan virkamiehen ja ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Henkilöstöpäällikön, koulutuspäällikön, tietopalvelupäällikön ja viestintäpäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

5 § Nimittäminen Syyttäjien nimittämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjien nimittämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

6 § Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 §:ssä. Valtionsyyttäjän nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen kuitenkin Valtakunnansyyttäjänviraston esityksestä oikeusministeriö. Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 20 §:ssä. Valtionsyyttäjän nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen kuitenkin Valtakunnansyyttäjänviraston esityksestä oikeusministeriö.

7 § Virkavapaus Virkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntää oikeusministeriö. Virkavapauden valtakunnansyyttäjälle ja apulaisvaltakunnansyyttäjälle myöntää oikeusministeriö. Virkavapauden muulle Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehelle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Virkavapauden muulle Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiehelle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. 2 luku Syyttäjänvirastot

8 § Tulosohjaus Syyttäjänviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjänviraston tulosohjauksesta vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto.

9 § Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat: Syyttäjänvirastojen toimialueet ja päätoimipaikat ovat: 1) Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä; Helsingin syyttäjänviraston toimialueena on Helsinki, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä; 2) Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa; Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Sammatti, Siuntio ja Vihti, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Espoossa; 3) Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla; Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo ja Vantaa, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vantaalla; 4) Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä; Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialueena ovat Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluvat kunnat sekä Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Järvenpäässä; 5) Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa; Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntiin kuuluvat kunnat lukuun ottamatta Pyhtäätä, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Kouvolassa; 6) Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa; Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Turussa; 7) Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella; Pirkanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Pirkanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella; 8) Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa; Pohjanmaan syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Vaasassa; 9) Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä; Keski-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Jyväskylässä; 10) Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä; Itä-Suomen syyttäjänviraston toimialueena ovat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Mikkelissä; 11) Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä Oulun syyttäjänviraston toimialueena ovat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Oulussa; sekä 12) Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Lapin syyttäjänviraston toimialueena ovat Lapin maakuntaan kuuluvat kunnat, ja sen päätoimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä. Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänviraston toimialueesta ja päätoimipaikasta säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain 18 §:ssä.

10 § Henkilöstö Syyttäjänvirastossa on johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja. Syyttäjänvirastossa on johtavan kihlakunnansyyttäjän virka ja kihlakunnansyyttäjän virkoja. Lisäksi virastossa voi olla muita sen toiminnan edellyttämiä virkoja.

11 § Apulaispäällikkö Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää syyttäjänviraston esityksestä kihlakunnansyyttäjän toimimaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää syyttäjänviraston esityksestä kihlakunnansyyttäjän toimimaan syyttäjänviraston apulaispäällikkönä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

12 § Kihlakunnansyyttäjän hallinnolliset tehtävät Sen lisäksi, mitä muualla säädetään kihlakunnansyyttäjän tehtävistä, kihlakunnansyyttäjä hoitaa hallinnolliset tehtävät, jotka hänelle erikseen määrätään. Sen lisäksi, mitä muualla säädetään kihlakunnansyyttäjän tehtävistä, kihlakunnansyyttäjä hoitaa hallinnolliset tehtävät, jotka hänelle erikseen määrätään.

13 § Erikois- ja avainsyyttäjätehtävät Valtakunnansyyttäjänvirasto voi syyttäjänviraston esityksestä nimetä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjätehtävissä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtakunnansyyttäjänvirasto voi syyttäjänviraston esityksestä nimetä syyttäjän toimimaan oman erikoistumisalueensa erikois- tai avainsyyttäjätehtävissä. Määräys annetaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Erikois- tai avainsyyttäjätehtäviin nimetyn syyttäjän tehtävänä on syyttäjätehtäviensä lisäksi osallistua syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalueensa valtakunnalliseen koordinointiin ja ohjaukseen. Erikois- tai avainsyyttäjätehtäviin nimetyn syyttäjän tehtävänä on syyttäjätehtäviensä lisäksi osallistua syyttäjien kouluttamiseen ja muutenkin oman erikoistumisalueensa valtakunnalliseen koordinointiin ja ohjaukseen.

14 § Apulaissyyttäjä Syyttäjänvirastossa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa syyttäjäntehtäviin koulutettavia apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän hoidettavaksi annettavat rikosasiat määrätään harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan. Syyttäjänvirastossa voi olla määräaikaisessa virkasuhteessa syyttäjäntehtäviin koulutettavia apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän hoidettavaksi annettavat rikosasiat määrätään harjoittelujakson vaiheen ja asian vaativuuden mukaan. Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen. Apulaissyyttäjän perehdyttäminen, ohjaaminen ja tehtävät tulee järjestää siten, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.

15 § Kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Siitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetään: Siitä poiketen, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentissa säädetään: 1) Helsingin syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; Helsingin syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 2) Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 3) Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kolmeen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; 4) Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kahteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; sekä Länsi-Suomen syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena kahteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito; sekä 5) Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena viiteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Pohjanmaan syyttäjänvirastossa on kelpoisuusvaatimuksena viiteen kihlakunnansyyttäjän virkaan ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Täytettäessä edellä mainituissa virastoissa apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita otetaan riittävässä määrin huomioon edellä mainitut kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Täytettäessä edellä mainituissa virastoissa apulaissyyttäjän määräaikaisia virkasuhteita otetaan riittävässä määrin huomioon edellä mainitut kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset.

16 § Nimittäminen Syyttäjien nimittämisestä syyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää syyttäjänvirasto. Syyttäjien nimittämisestä syyttäjänvirastoon säädetään syyttäjälaitoksesta annetussa laissa. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittää syyttäjänvirasto.

17 § Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen Johtavan kihlakunnansyyttäjän nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamiesasetuksen 20 §:ssä. Johtavan kihlakunnansyyttäjän nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen Valtakunnansyyttäjänvirasto. Muun syyttäjänviraston virkamiehen nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetään valtion virkamiesasetuksen 20 §:ssä.

18 § Virkavapaus Virkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Virkavapauden johtavalle kihlakunnansyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Virkavapauden muulle syyttäjänviraston virkamiehelle myöntää syyttäjänvirasto. Virkavapauden muulle syyttäjänviraston virkamiehelle myöntää syyttäjänvirasto.

19 § Päätösvalta eräissä henkilöstöä koskevissa asioissa Johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä heille annettavasta varoituksesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän irtisanomisesta, virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virkasuhteen purkamisesta, lomauttamisesta ja virantoimituksesta pidättämisestä sekä heille annettavasta varoituksesta päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto.

20 § Sivutoimi Sivutoimiluvan johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle. Sivutoimiluvan johtavalle kihlakunnansyyttäjälle, kihlakunnansyyttäjälle ja apulaissyyttäjälle myöntää Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjän on tehtävä muusta kuin lupaa edellyttävästä sivutoimesta ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle. 3 luku Erinäiset säännökset

21 § Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnanjohtajan määrääminen Valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. Valtakunnansyyttäjä määrää syyttäjät, jotka toimivat tutkinnanjohtajina poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnassa. Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa. Valtakunnansyyttäjänvirasto ohjaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavien syyttäjien toimintaa koko maassa.

22 § Virkamerkki Syyttäjälle annetaan Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki. Syyttäjälle annetaan Valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki. 4 luku Voimaantulo

23 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä sekä tehtävään määräämistä koskevaan asiaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tulleessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä sekä tehtävään määräämistä koskevaan asiaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tulleessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Hallitusneuvos Leena Kuusama Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Hallitusneuvos Leena Kuusama