Lag om offentligt understödda export- och fartygskrediter samt ränteutjämning

1 luku Yleistä

1 § Toiminnan tarkoitus Luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskevan toiminnan tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta vientiin sekä kotimaisiin alustoimituksiin. Luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskevan toiminnan tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta vientiin sekä kotimaisiin alustoimituksiin.

2 § Soveltamisala Tässä laissa säädetään julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin sekä korontasaukseen sovellettavista ehdoista ja periaatteista. Tässä laissa säädetään julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin sekä korontasaukseen sovellettavista ehdoista ja periaatteista.

3 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa; julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa; 2) julkisesti tuetulla alusluotolla suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen varustelu- tai muutostyön rahoittamiseksi OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa; julkisesti tuetulla alusluotolla suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen varustelu- tai muutostyön rahoittamiseksi OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa; 3) yhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetussa laissa (1136/1996) tarkoitettua yhtiötä; yhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetussa laissa (1136/1996) tarkoitettua yhtiötä; 4) vienti- ja alusluotolla yhtiön rahoittamaa julkisesti tuettua vienti- ja alusluottoa; vienti- ja alusluotolla yhtiön rahoittamaa julkisesti tuettua vienti- ja alusluottoa; 5) luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä; luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä; 6) rahoituslaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimivaa, luottoriskiltään hyväksyttävää rahoituslaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista rahoituslaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä; rahoituslaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimivaa, luottoriskiltään hyväksyttävää rahoituslaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista rahoituslaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä; 7) korontasaussopimuksella yhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä; korontasaussopimuksella yhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä; 8) korontasauspäätöksellä yhtiön tekemää korontasaussopimusta vastaavaa päätöstä, jonka mukaisesti yhtiö maksaa valtiolle kysymyksessä olevan vienti- ja alusluoton ehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa yhtiölle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä; korontasauspäätöksellä yhtiön tekemää korontasaussopimusta vastaavaa päätöstä, jonka mukaisesti yhtiö maksaa valtiolle kysymyksessä olevan vienti- ja alusluoton ehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa yhtiölle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä; 9) korontasausluotolla julkisesti tuettua vienti- tai alusluottoa, jonka korontasauksesta yhtiö ja luotto- tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen; korontasausluotolla julkisesti tuettua vienti- tai alusluottoa, jonka korontasauksesta yhtiö ja luotto- tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen; 10) korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle tai korontasauspäätöksen nojalla yhtiölle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta; korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle tai korontasauspäätöksen nojalla yhtiölle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta; 11) korkohyvityksellä luotto- tai rahoituslaitoksen korontasaussopimuksen nojalla tai yhtiön korontasauspäätöksen nojalla valtiolle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta; korkohyvityksellä luotto- tai rahoituslaitoksen korontasaussopimuksen nojalla tai yhtiön korontasauspäätöksen nojalla valtiolle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta; 12) tarjouksella yhtiön luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle antamaa tarjousta 7 kohdassa tarkoitetun korontasaussopimuksen tekemisestä tai 4 kohdassa tarkoitetun vienti- tai alusluoton rahoittamisesta. tarjouksella yhtiön luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle antamaa tarjousta 7 kohdassa tarkoitetun korontasaussopimuksen tekemisestä tai 4 kohdassa tarkoitetun vienti- tai alusluoton rahoittamisesta. 2 luku Luottomuotoinen vienninrahoitus

4 § Vienti- ja alusluottojen myöntäminen Yhtiö voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia vienti- ja alusluottoja enintään 3 000 miljoonan euron pääoma-arvosta. Yhtiö voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia vienti- ja alusluottoja enintään 3 000 miljoonan euron pääoma-arvosta. Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten vienti- ja alusluottojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä luoton hyväksymisestä. Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten vienti- ja alusluottojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä luoton hyväksymisestä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään: Valtioneuvoston asetuksella säädetään: 1) ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä; ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä; 2) muista hyväksymistä koskevista ehdoista; muista hyväksymistä koskevista ehdoista; 3) hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä. hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä.

5 § Luottoriskien kattaminen Vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Yksittäistapauksessa valtioneuvosto voi hyväksyä luottoriskin kattamiseksi myös valtion takauksen. Vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Yksittäistapauksessa valtioneuvosto voi hyväksyä luottoriskin kattamiseksi myös valtion takauksen.

6 § Vienti- ja alusluottojen korontasaus Yhtiö tekee kiinteäkorkoisia vienti- ja alusluottoja koskevan korontasauspäätöksen, jolla luoton korko sidotaan OECD:n määrittelemiin kaupallisiin viitekorkoihin (CIRR) ja jonka perusteella valtiokonttori maksaa korkotuen ja saa korkohyvityksen. Yhtiö tekee kiinteäkorkoisia vienti- ja alusluottoja koskevan korontasauspäätöksen, jolla luoton korko sidotaan OECD:n määrittelemiin kaupallisiin viitekorkoihin (CIRR) ja jonka perusteella valtiokonttori maksaa korkotuen ja saa korkohyvityksen.

7 § Alijäämän korvaaminen Valtioneuvosto antaa päättämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksen alijäämäkorvauksen maksamisesta, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma. Valtioneuvosto antaa päättämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksen alijäämäkorvauksen maksamisesta, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma. 3 luku Korontasausta koskevat säännökset

8 § Valtuus tehdä korontasaussopimuksia Yhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia 6 §:ssä tarkoitettuja korontasauspäätöksiä enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta. Yhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia 6 §:ssä tarkoitettuja korontasauspäätöksiä enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta. Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten korontasaussopimusten tekeminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä korontasaussopimuksen hyväksymisestä. Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten korontasaussopimusten tekeminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä korontasaussopimuksen hyväksymisestä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään: Valtioneuvoston asetuksella säädetään: 1) ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä; ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä; 2) muista hyväksymistä koskevista ehdoista; muista hyväksymistä koskevista ehdoista; 3) hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä. hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä.

9 § Valtion vastuu korkotuesta Valtio vastaa yhtiön luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luotto- ja rahoituslaitoksille sekä yhtiön tekemien korontasauspäätösten nojalla yhtiölle maksettavasta korkotuesta. Valtio vastaa yhtiön luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luotto- ja rahoituslaitoksille sekä yhtiön tekemien korontasauspäätösten nojalla yhtiölle maksettavasta korkotuesta.

10 § Korkotuen ja korkohyvityksen maksaminen Valtiokonttori maksaa korkotuen luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle sekä vastaanottaa korkohyvityksen luotto- tai rahoituslaitokselta tai yhtiöltä yhtiön laskelman perusteella. Valtiokonttori maksaa korkotuen luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle sekä vastaanottaa korkohyvityksen luotto- tai rahoituslaitokselta tai yhtiöltä yhtiön laskelman perusteella. Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa. Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa.

11 § Hallinnointipalkkio Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasausluottoihin tai kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyvän korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen. Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasausluottoihin tai kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyvän korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen. 4 luku Erinäiset säännökset

12 § Pääoma-arvojen laskeminen Tämän lain 4 §:n nojalla myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä 8 §:n nojalla tehtyjen korontasaussopimusten pääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden luottojen ja sopimusten erääntymätön pääoma kokonaan ja tarjousten pääomasta 30 prosenttia. Tämän lain 4 §:n nojalla myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä 8 §:n nojalla tehtyjen korontasaussopimusten pääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden luottojen ja sopimusten erääntymätön pääoma kokonaan ja tarjousten pääomasta 30 prosenttia. Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen luottojen ja sopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen sopimuksen ja tarjouksen vasta-arvo euroissa lasketaan tarjouksen antopäivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan. Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen luottojen ja sopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen sopimuksen ja tarjouksen vasta-arvo euroissa lasketaan tarjouksen antopäivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.

13 § Yhtiön toiminnassa huomioon otettavat seikat Yhtiön tämän lain mukaisessa toiminnassa otetaan huomioon vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevat Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset. Yhtiön tämän lain mukaisessa toiminnassa otetaan huomioon vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevat Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset.

14 § Korko- ja valuuttariskien suojaaminen Työ- ja elinkeinoministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa valtiokonttorin tehtäväksi tehdä ja hallinnoida korontasaustarjouksista ja korontasaussopimuksista johtuvat korko- ja valuuttariskien suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa valtiokonttorin tehtäväksi tehdä ja hallinnoida korontasaustarjouksista ja korontasaussopimuksista johtuvat korko- ja valuuttariskien suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet.

15 § Valvonta Työ- ja elinkeinoministeriön ja yhtiön on valvottava korontasausluottojen sekä vienti- ja alusluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä luottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön ja yhtiön on valvottava korontasausluottojen sekä vienti- ja alusluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä luottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.

16 § Tietojen antaminen ja niiden luottamuksellisuus Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- tai rahoituslaitokselta ja luoton saajalta tarkastettavikseen kaikki valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarkastusta suorittavalla on lisäksi oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja luoton saajan toimitiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- tai rahoituslaitokselta ja luoton saajalta tarkastettavikseen kaikki valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarkastusta suorittavalla on lisäksi oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja luoton saajan toimitiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Joka korontasauksen tai vienti- tai alusluoton valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. Salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Joka korontasauksen tai vienti- tai alusluoton valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. Salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

17 § Korkotuen päättyminen Korontasaussopimukseen tai korontasauspäätökseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos: Korontasaussopimukseen tai korontasauspäätökseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos: 1) korontasaus-, vienti- tai alusluoton varat on käytetty muuhun kuin yhtiön tarjouksessa määrättyyn tarkoitukseen; korontasaus-, vienti- tai alusluoton varat on käytetty muuhun kuin yhtiön tarjouksessa määrättyyn tarkoitukseen; 2) korontasauksen taikka vienti- tai alusluoton saaja on antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen taikka korontasauspäätökseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; taikka korontasauksen taikka vienti- tai alusluoton saaja on antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen taikka korontasauspäätökseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; taikka 3) luotto- tai rahoituslaitos on korontasaustarjousta tai -sopimusta tai vienti- tai alusluottoihin rahoitusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja. luotto- tai rahoituslaitos on korontasaustarjousta tai -sopimusta tai vienti- tai alusluottoihin rahoitusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetun päätöksen korkotuen maksamisen päättymisestä. Päätöksessä on todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetun päätöksen korkotuen maksamisen päättymisestä. Päätöksessä on todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta. Korontasausluoton tai vienti- tai alusluoton saajan on 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja luotto- tai rahoituslaitoksen on 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainituissa tapauksissa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Korontasausluoton tai vienti- tai alusluoton saajan on 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja luotto- tai rahoituslaitoksen on 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainituissa tapauksissa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Luotto- tai rahoituslaitoksen on otettava korontasaus-, vienti- ja alusluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 2 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajan velvollisuudesta maksaa 3 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko. Luotto- tai rahoituslaitoksen on otettava korontasaus-, vienti- ja alusluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 2 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajan velvollisuudesta maksaa 3 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko.

18 § Korkotuen päättymiseen liittyvät erinäiset säännökset Luotto- tai rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa korkotuki ja korko korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiolle. Luotto- tai rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa korkotuki ja korko korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiolle. Kun korkotuen maksaminen on 17 §:n 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on yhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus tai korontasauspäätös päättymään välittömästi. Kun korontasauspäätös liittyy vienti- tai alusluottoon, on yhtiöllä oikeus muuttaa kiinteäkorkoinen vienti- tai alusluotto vaihtuvakorkoiseksi, jos siihen on perustellut syyt. Kun korkotuen maksaminen on 17 §:n 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on yhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus tai korontasauspäätös päättymään välittömästi. Kun korontasauspäätös liittyy vienti- tai alusluottoon, on yhtiöllä oikeus muuttaa kiinteäkorkoinen vienti- tai alusluotto vaihtuvakorkoiseksi, jos siihen on perustellut syyt.

19 § Tarkemmat säännökset. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa sekä vienti- ja alusluottojen myöntämisessä noudatettavista seikoista, jotka koskevat: Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa sekä vienti- ja alusluottojen myöntämisessä noudatettavista seikoista, jotka koskevat: 1) vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen hakemista, päätöksentekoa, maksatusta, seurantaa ja raportointia sekä muita niihin liittyviä ehtoja; vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen hakemista, päätöksentekoa, maksatusta, seurantaa ja raportointia sekä muita niihin liittyviä ehtoja; 2) yhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta; yhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta; 3) luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta yhtiölle; luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta yhtiölle; 4) korontasaussopimuksen tai korontasauspäätöksen ennenaikaista purkamista; korontasaussopimuksen tai korontasauspäätöksen ennenaikaista purkamista; 5) yhtiölle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen määräytymisperusteita; yhtiölle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen määräytymisperusteita; 6) luotto- ja rahoituslaitokselle tai yhtiölle suoritettavaa korvausta luoton myöntämiseen liittyvistä kustannuksista; luotto- ja rahoituslaitokselle tai yhtiölle suoritettavaa korvausta luoton myöntämiseen liittyvistä kustannuksista; 7) työ- ja elinkeinoministeriön oikeutta poiketa yksittäisiä hankkeita koskevissa tapauksissa rahoituspäätöksissä sovellettavista ehdoista kilpailu- ja elinkeinopoliittisista syistä. työ- ja elinkeinoministeriön oikeutta poiketa yksittäisiä hankkeita koskevissa tapauksissa rahoituspäätöksissä sovellettavista ehdoista kilpailu- ja elinkeinopoliittisista syistä. 5 luku Voimaantulo

20 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettu laki (1137/1996). Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettu laki (1137/1996). Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

21 § Siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin ja annettuihin korontasaustarjouksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin ennen sen voimaantuloa annettuihin korontasaustarjouksiin, jos ne uudistetaan tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin ja annettuihin korontasaustarjouksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin ennen sen voimaantuloa annettuihin korontasaustarjouksiin, jos ne uudistetaan tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin vienti- ja alusluottoja koskeviin rahoitushakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin vienti- ja alusluottoja koskeviin rahoitushakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä. Vuosien 2009—2011 aikana voimassa olleessa jälleenrahoitusjärjestelmässä rahoitettaviksi hyväksytyt hankkeet voidaan rahoittaa tämän lain 4 §:n mukaisesti hankituilla varoilla, jos valtion vuosien 2009—2011 talousarviossa yhtiön jälleenrahoitustoimintaan varatut valtuudet ovat riittämättömät mainittujen hankkeiden rahoittamiseen. Vuosien 2009—2011 aikana voimassa olleessa jälleenrahoitusjärjestelmässä rahoitettaviksi hyväksytyt hankkeet voidaan rahoittaa tämän lain 4 §:n mukaisesti hankituilla varoilla, jos valtion vuosien 2009—2011 talousarviossa yhtiön jälleenrahoitustoimintaan varatut valtuudet ovat riittämättömät mainittujen hankkeiden rahoittamiseen. HE 115/2011 TaVM 7/2011 EV 93/2011 HE 115/2011 TaVM 7/2011 EV 93/2011 Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Elinkeinoministeri Jyri Häkämies