Statsrådets förordning om inrikesministeriet

1 § Ministeriön tehtävät Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat: Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat: 1) poliisihallinto; poliisihallinto; 2) yleinen järjestys ja turvallisuus; yleinen järjestys ja turvallisuus; 3) poliisin rikostorjunta; poliisin rikostorjunta; 4) poliisin lupahallinto; poliisin lupahallinto; 5) ampuma-aseet; ampuma-aseet; 6) arpajaiset; arpajaiset; 7) yksityinen turvallisuusala; yksityinen turvallisuusala; 8) pelastustoimi; pelastustoimi; 9) hätäkeskustoiminta; hätäkeskustoiminta; 10) aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät; aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät; 11) Suomen kansalaisuus; Suomen kansalaisuus; 12) maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen; maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen; 13) turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen; turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen; 14) ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto; ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto; 15) paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat; paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat; 16) ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen; ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen; 17) etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy; etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy; 18) rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi; rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi; 19) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen; siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen; 20) Suomen lippu ja Suomen vaakuna; Suomen lippu ja Suomen vaakuna; 21) hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit. hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit. Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä. Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.

2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet Ministeriön toimialaan kuuluvat: Ministeriön toimialaan kuuluvat: Poliisihallitus Poliisihallitus keskusrikospoliisi keskusrikospoliisi suojelupoliisi suojelupoliisi liikkuva poliisi liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tekniikkakeskus poliisilaitokset poliisilaitokset Pelastusopisto Pelastusopisto Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitos Palosuojelurahasto Palosuojelurahasto Maahanmuuttovirasto Maahanmuuttovirasto turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset vähemmistövaltuutetun toimisto vähemmistövaltuutetun toimisto syrjintälautakunta syrjintälautakunta Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos Hallinnon tietotekniikkakeskus. Hallinnon tietotekniikkakeskus.

3 § Ministeriön organisaatio Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto. Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto. Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen. Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö, jotka muodostavat ministeriön esikunnan. Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö, jotka muodostavat ministeriön esikunnan.

4 § Ratkaisuvallan käyttö Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle. Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.

5 § Ministeriön työjärjestys Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta. Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa. Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.

6 § Ministeriön virkamiehet Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja. Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja. Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi. Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.

7 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; 2) lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus; hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus; 5) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 6) tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 7) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; 8) muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus; 9) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä 10) poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.

8 § Virkojen täyttäminen Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä nimittää valtioneuvosto. Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä nimittää valtioneuvosto. Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö. Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.

9 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (609/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (609/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen Ylijohtaja Pentti Visanen Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen Ylijohtaja Pentti Visanen