Domstolslag — Part 2 | 673 — Finland law | Esheria

Domstolslag

Part 2 of 2 · provisions 201–334

Detta är rubriken för Avdelning I och kapitel 1 om allmänna bestämmelser.

Jurisdiction
Finland
Instrument
Act or statute
Citation
673
Version
Undated source snapshot
Language
fi
Official source
View official record ↗
Complete work
View statute overview
HR administration IT systems administrative decision review administrative proceedings agency governance appeal deadlines appeals appeals in administrative courts applications and selection appointment appointment procedure appointment procedures appointment process appointments appointments and nominations appointments and removals arbetsdomstol arbetsrätt behörighet behörighetskrav beslutsfattande besvärsärenden bisyssla board appointment +233 more

Statute overview

About this statute

Detta är rubriken för Avdelning I och kapitel 1 om allmänna bestämmelser. This is a chapter heading for “General provisions” and does not state any substantive rule. This section says the law applies to courts, judges, other court members, staff, and certain judicial bodies and their personnel. This section says the law applies to courts, judges, other court members, staff, and certain judicial bodies, with special rules for the Supreme Court, the Supreme Administrative Court, and the High Court of Impeachment. The provision lists which courts are included in the ordinary courts, administrative courts, and special courts.

Available versions

  • Undated version · current

    fi

  • Undated version · current

    sv

Legal text

Provisions of Domstolslag

Showing 134 of 334

  1. 7

    Courts must send a reasoned proposal about which applicants should be appointed to the Ministry of Justice for presentation to the Government or the President. The Insurance Court may also, if needed, hear the Ministry of Social Affairs and Health before sending a proposal about appointing its medical members.

    7 § Esitys tehtävään määräämisestä Tuomioistuimet toimittavat oikeusministeriölle valtioneuvostolle tai tasavallan presidentille esittelemistä varten perustellun esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin. Tuomioistuimet toimittavat oikeusministeriölle valtioneuvostolle tai tasavallan presidentille esittelemistä varten perustellun esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin. Esitys työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneiden jäsenten määräämiseksi tehdään 13 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Esitys vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten määräämiseksi tehdään 15 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Vakuutusoikeus voi lisäksi kuulla tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriötä ennen vakuutusoikeuden lääkärijäsenten määräämistä koskevan esityksen toimittamista oikeusministeriölle. Esitys työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneiden jäsenten määräämiseksi tehdään 13 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Esitys vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten määräämiseksi tehdään 15 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Vakuutusoikeus voi lisäksi kuulla tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriötä ennen vakuutusoikeuden lääkärijäsenten määräämistä koskevan esityksen toimittamista oikeusministeriölle.
  2. 7

    Courts must submit a reasoned appointment proposal to the Ministry of Justice, and the Insurance Court must hear the Ministry of Social Affairs and Health before sending its proposal for appointing medical members.

    7 § Esitys tehtävään määräämisestä Tuomioistuimet toimittavat oikeusministeriölle valtioneuvostolle tai tasavallan presidentille esittelemistä varten perustellun esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin. Tuomioistuimet toimittavat oikeusministeriölle valtioneuvostolle tai tasavallan presidentille esittelemistä varten perustellun esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin. Esitys työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneiden jäsenten määräämiseksi tehdään 13 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Esitys vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten määräämiseksi tehdään 15 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Vakuutusoikeuden on lisäksi kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä ennen vakuutusoikeuden lääkärijäsenten määräämistä koskevan esityksen toimittamista oikeusministeriölle. Esitys työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneiden jäsenten määräämiseksi tehdään 13 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Esitys vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten määräämiseksi tehdään 15 §:ssä tarkoitettujen ehdotusten perusteella. Vakuutusoikeuden on lisäksi kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä ennen vakuutusoikeuden lääkärijäsenten määräämistä koskevan esityksen toimittamista oikeusministeriölle.
  3. 8

    Administrative court expert members must meet category-specific qualification requirements.

    8 § Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten tulee olla: Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten tulee olla: 1) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 2) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 3) psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 4) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 5) tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.
  4. 8

    Administrative court expert members must meet specified qualification requirements depending on the type of case.

    8 § Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten tulee olla: Hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten tulee olla: 1) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lastensuojeluun perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 2) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, kehitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 3) psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; psykiatriaan perehtyneitä laillistettuja lääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 4) tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; 5) tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. tartuntatauteihin perehtyneitä erikoislääkäreitä hallinto-oikeuslain 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.
  5. 9

    The provision sets qualification requirements for two Supreme Administrative Court expert member roles.

    9 § Korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Yli-insinöörineuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt patenttiasioihin. Yli-insinöörineuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt patenttiasioihin.
  6. 9

    Two KHO expert councillor roles have qualification requirements: a suitable higher university degree in engineering or natural sciences, plus familiarity with tasks in the relevant legislation area; and for the chief engineer councillor role, a suitable higher university degree in engineering plus familiarity with patent matters.

    9 § Korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Yli-insinöörineuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt patenttiasioihin. Yli-insinöörineuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta. Lisäksi hänen tulee olla perehtynyt patenttiasioihin.
  7. 10

    Market Court expert members must have a suitable higher university degree and relevant subject-matter expertise for the type of cases they handle.

    10 § Markkinaoikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
  8. 10

    A market court expert member must have a suitable higher university degree and subject-matter expertise for the type of cases they handle.

    10 § Markkinaoikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon sekä perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta markkinaoikeuden asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja perehtynyt kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
  9. 11

    If an expert member is qualified for one case in a proceeding, they are also qualified for other cases handled in that same proceeding.

    11 § Markkinaoikeuden asiantuntijajäsenen kelpoisuus samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävissä asioissa Markkinaoikeuden käsitellessä samassa oikeudenkäynnissä eri asiaryhmiin kuuluvia asioita asiantuntijajäsen, joka on kelpoinen osallistumaan jonkin mainitussa oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian käsittelyyn, on kelpoinen osallistumaan myös muiden samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden käsittelyyn. Markkinaoikeuden käsitellessä samassa oikeudenkäynnissä eri asiaryhmiin kuuluvia asioita asiantuntijajäsen, joka on kelpoinen osallistumaan jonkin mainitussa oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian käsittelyyn, on kelpoinen osallistumaan myös muiden samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden käsittelyyn.
  10. 11

    If the Market Court hears different categories of cases in the same proceeding, an expert member who is eligible for one case may also participate in the other cases in that proceeding.

    11 § Markkinaoikeuden asiantuntijajäsenen kelpoisuus samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävissä asioissa Markkinaoikeuden käsitellessä samassa oikeudenkäynnissä eri asiaryhmiin kuuluvia asioita asiantuntijajäsen, joka on kelpoinen osallistumaan jonkin mainitussa oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian käsittelyyn, on kelpoinen osallistumaan myös muiden samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden käsittelyyn. Markkinaoikeuden käsitellessä samassa oikeudenkäynnissä eri asiaryhmiin kuuluvia asioita asiantuntijajäsen, joka on kelpoinen osallistumaan jonkin mainitussa oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian käsittelyyn, on kelpoinen osallistumaan myös muiden samassa oikeudenkäynnissä käsiteltävien asioiden käsittelyyn.
  11. 12

    Certain Labour Court expert members must meet specified qualification requirements.

    12 § Työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Työtuomioistuimen asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Työtuomioistuimen asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Työtuomioistuimen muiden asiantuntijajäsenten on oltava työ- tai virkasuhteisiin perehtyneitä. Työtuomioistuimen muiden asiantuntijajäsenten on oltava työ- tai virkasuhteisiin perehtyneitä.
  12. 12

    Työtuomioistuimen asiantuntijajäsenillä on tietyt kelpoisuusvaatimukset: tietyillä jäsenillä vaaditaan tietty oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys työoloihin, ja muilla asiantuntijajäsenillä on oltava perehtyneisyyttä työ- tai virkasuhteisiin.

    12 § Työtuomioistuimen asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Työtuomioistuimen asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Työtuomioistuimen asiantuntijajäseneltä, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, edellytetään, että hän on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon ja on perehtynyt työoloihin. Työtuomioistuimen muiden asiantuntijajäsenten on oltava työ- tai virkasuhteisiin perehtyneitä. Työtuomioistuimen muiden asiantuntijajäsenten on oltava työ- tai virkasuhteisiin perehtyneitä.
  13. 13

    The Labour Court must ask the listed bodies for nomination proposals before making its appointment proposal.

    13 § Työtuomioistuimen työ- ja virkasuhteisiin perehtyneiden asiantuntijajäsenten määräämistä koskeva ehdotus Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet määrätään työnantaja- ja työntekijäetuja edustavien tahojen ehdotusten perusteella: Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet määrätään työnantaja- ja työntekijäetuja edustavien tahojen ehdotusten perusteella: 1) työsuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: työsuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: a) neljä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen; ja neljä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen; ja b) neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta; sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta; sekä 2) virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: a) kaksi valtiovarainministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen ja Suomen Pankin; ja kaksi valtiovarainministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen ja Suomen Pankin; ja b) kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Ehdotettujen asiantuntijajäsenten keskuudessa on oltava teollisuuden, maatalouden ja palvelualan työsuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Ehdotettujen asiantuntijajäsenten keskuudessa on oltava teollisuuden, maatalouden ja palvelualan työsuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Työtuomioistuimen on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty työtuomioistuimen asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Työtuomioistuin voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Työtuomioistuimen on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty työtuomioistuimen asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Työtuomioistuin voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
  14. 13

    The labor court must ask specified organizations for proposals before appointing expert members, and the proposals must meet minimum candidate and consent requirements.

    13 § Työtuomioistuimen työ- ja virkasuhteisiin perehtyneiden asiantuntijajäsenten määräämistä koskeva ehdotus Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet määrätään työnantaja- ja työntekijäetuja edustavien tahojen ehdotusten perusteella: Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet määrätään työnantaja- ja työntekijäetuja edustavien tahojen ehdotusten perusteella: 1) työsuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: työsuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: a) neljä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen; ja neljä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen; ja b) neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta; sekä neljä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta; sekä 2) virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: virkasuhteisiin perehtyneistä jäsenistä: a) kaksi valtiovarainministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen ja Suomen Pankin; ja kaksi valtiovarainministeriön, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen ja Suomen Pankin; ja b) kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. kaksi valtion ja Suomen Pankin virkamiesten sekä kunnallisten ja kirkollisten viranhaltijain ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Ehdotettujen asiantuntijajäsenten keskuudessa on oltava teollisuuden, maatalouden ja palvelualan työsuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Ehdotettujen asiantuntijajäsenten keskuudessa on oltava teollisuuden, maatalouden ja palvelualan työsuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Työtuomioistuimen on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty työtuomioistuimen asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Työtuomioistuin voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Työtuomioistuimen on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty työtuomioistuimen asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Työtuomioistuin voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
  15. 14

    Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen on oltava laillistettu lääkäri, ja osa muista asiantuntijajäsenistä on tunnettava työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita sekä osa sotilasvamma-asioita.

    14 § Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Vakuutusoikeuden muista asiantuntijajäsenistä osan tulee olla työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevia sekä osan sotilasvamma-asioita tuntevia. Vakuutusoikeuden muista asiantuntijajäsenistä osan tulee olla työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevia sekä osan sotilasvamma-asioita tuntevia.
  16. 14

    The Insurance Court’s medical member must be a licensed physician, and some of the other expert members must know working conditions or business conditions, while some must know war injury matters.

    14 § Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimukset Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Vakuutusoikeuden muista asiantuntijajäsenistä osan tulee olla työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevia sekä osan sotilasvamma-asioita tuntevia. Vakuutusoikeuden muista asiantuntijajäsenistä osan tulee olla työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevia sekä osan sotilasvamma-asioita tuntevia.
  17. 15

    Vakuutusoikeus must request nominations for expert members before making its proposal, and nominated lists must include enough candidates plus a consent statement.

    15 § Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien asiantuntijajäsenten määräämistä koskeva ehdotus Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat sekä sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet määrätään: Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat sekä sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet määrätään: 1) työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet: työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet: a) edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen; edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen; b) Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavien pääsopijajärjestöjen; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavien pääsopijajärjestöjen; c) valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen; valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen; d) edustavimpien yrittäjäjärjestöjen; edustavimpien yrittäjäjärjestöjen; e) edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksista; ja edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksista; ja f) puolustusministeriön ja edustavimpien korvauksensaajien oloja tuntevien järjestöjen ehdotuksesta, kun on kysymys sotilas- ja kriisinhallintatapaturma-asioista; sekä puolustusministeriön ja edustavimpien korvauksensaajien oloja tuntevien järjestöjen ehdotuksesta, kun on kysymys sotilas- ja kriisinhallintatapaturma-asioista; sekä 2) sotilasvamma-asioihin perehtyneet korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta ja sotilasjäsenet puolustusministeriön ehdotuksesta. sotilasvamma-asioihin perehtyneet korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta ja sotilasjäsenet puolustusministeriön ehdotuksesta. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Vakuutusoikeuden on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty vakuutusoikeuden asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Vakuutusoikeus voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Vakuutusoikeuden on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty vakuutusoikeuden asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Vakuutusoikeus voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
  18. 15

    Vakuutusoikeus must ask for proposals before making an appointment proposal, and the proposals must include enough candidates and proof of consent.

    15 § Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevien sekä sotilasvamma-asioita tuntevien asiantuntijajäsenten määräämistä koskeva ehdotus Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat sekä sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet määrätään: Vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat sekä sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet määrätään: 1) työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet: työelämän ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat jäsenet: a) edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen; edustavien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen; b) kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavien pääsopijajärjestöjen; kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavien pääsopijajärjestöjen; c) valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen; valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen; d) edustavimpien yrittäjäjärjestöjen; edustavimpien yrittäjäjärjestöjen; e) edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksista; ja edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksista; ja f) puolustusministeriön ja edustavimpien työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta; sekä puolustusministeriön ja edustavimpien työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta; sekä 2) sotilasvamma-asioihin perehtyneet korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta ja sotilasjäsenet puolustusministeriön ehdotuksesta. sotilasvamma-asioihin perehtyneet korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet korvauksensaajien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta ja sotilasjäsenet puolustusministeriön ehdotuksesta. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Tullakseen huomioon otetuiksi 1 momentissa tarkoitettujen tahojen ehdotuksissa on oltava vähintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin on määrättäviä jäseniä. Ehdotuksiin on liitettävä selvitys siitä, että ehdotetut henkilöt suostuvat ottamaan jäsenyyden vastaan. Vakuutusoikeuden on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty vakuutusoikeuden asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Vakuutusoikeus voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Vakuutusoikeuden on ennen esityksen tekemistä pyydettävä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ehdotukset asiantuntijajäsenten määräämisestä. Jäsenet määrätään, vaikka ehdotusta ei ole tehty vakuutusoikeuden asettamassa määräajassa tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta ole tehty tai täydennetty. Vakuutusoikeus voi pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät täytä yleisiä virkanimitysperusteita. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen palveluksessa olevaan henkilöön, joka hoitaa tässä pykälässä tarkoitettua ehdokasasettelua, sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
  19. 16

    This section sets language-skill eligibility rules for certain expert members and one physician member in Finnish administrative courts and related courts.

    16 § Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä se, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä: Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä se, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä: 1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; taikka yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; taikka 2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi, työtuomioistuimen asiantuntijajäseneksi, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä vakuutusoikeuden lääkärijäseneksi voidaan määrätä se, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi, työtuomioistuimen asiantuntijajäseneksi, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä vakuutusoikeuden lääkärijäseneksi voidaan määrätä se, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet sekä vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat ja sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet on määrättävä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen että ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet sekä vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat ja sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet on määrättävä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen että ruotsin kielen taitoisia henkilöitä.
  20. 16

    Expert members may be appointed only if they meet the specified language-skill requirements.

    16 § Asiantuntijajäsenten kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä se, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä: Hallinto-oikeuden asiantuntijajäseneksi voidaan määrätä se, jolla on hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä: 1) yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; taikka yksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; taikka 2) kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. kaksikielisessä hallinto-oikeudessa toisen kansalliskielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen asiantuntijajäsenten ja varajäsenten kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi, työtuomioistuimen asiantuntijajäseneksi, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä vakuutusoikeuden lääkärijäseneksi voidaan määrätä se, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden asiantuntijajäseneksi, työtuomioistuimen asiantuntijajäseneksi, joka ei edusta työnantaja- tai työntekijäetuja, sekä vakuutusoikeuden lääkärijäseneksi voidaan määrätä se, jolla on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet sekä vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat ja sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet on määrättävä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen että ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Työtuomioistuimen työsuhteisiin ja virkasuhteisiin perehtyneet asiantuntijajäsenet sekä vakuutusoikeuden työoloja tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevat ja sotilasvamma-asioita tuntevat asiantuntijajäsenet on määrättävä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen että ruotsin kielen taitoisia henkilöitä.
  21. 17

    A person proposed for an expert-member role must give the court a conflict-of-interest disclosure before appointment and while serving.

    17 § Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Asiantuntijajäsenen tehtävään esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuimelle 11 luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus. Asiantuntijajäsenen tehtävään esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuimelle 11 luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus.
  22. 17

    A person proposed for an expert member role must give the court a disclosure of interests before appointment and while serving.

    17 § Sidonnaisuuksien ilmoittaminen Asiantuntijajäsenen tehtävään esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuimelle 11 luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus. Asiantuntijajäsenen tehtävään esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuimelle 11 luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus.
  23. 18

    Asiantuntijajäsenellä on oikeus jatkaa tehtävässään toisessa tuomioistuimessa, jos tehtävät siirtyvät sinne tuomioistuinten uudelleenjärjestelyssä.

    18 § Asiantuntijajäsenen asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä Jos tuomioistuimen uudelleenjärjestelyssä asiantuntijajäsenen tehtävät siirtyvät toiseen tuomioistuimeen, asiantuntijajäsenellä on oikeus jatkaa tehtävässään tässä toisessa tuomioistuimessa. Jos tuomioistuimen uudelleenjärjestelyssä asiantuntijajäsenen tehtävät siirtyvät toiseen tuomioistuimeen, asiantuntijajäsenellä on oikeus jatkaa tehtävässään tässä toisessa tuomioistuimessa.
  24. 18

    If an expert member’s duties are transferred to another court during a reorganization, the expert member has the right to continue in that role at the new court.

    18 § Asiantuntijajäsenen asema tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyssä Jos tuomioistuimen uudelleenjärjestelyssä asiantuntijajäsenen tehtävät siirtyvät toiseen tuomioistuimeen, asiantuntijajäsenellä on oikeus jatkaa tehtävässään tässä toisessa tuomioistuimessa. Jos tuomioistuimen uudelleenjärjestelyssä asiantuntijajäsenen tehtävät siirtyvät toiseen tuomioistuimeen, asiantuntijajäsenellä on oikeus jatkaa tehtävässään tässä toisessa tuomioistuimessa.
  25. 19

    Expert members may be given a written warning and may be suspended from their duties.

    19 § Kirjallinen varoitus ja asiantuntijajäsenen tehtävästä pidättäminen Asiantuntijajäsenelle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja hänet voidaan pidättää asiantuntijajäsenen tehtävästä noudattaen soveltuvin osin, mitä 15 luvussa säädetään tuomarille annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja tuomarin virantoimituksesta pidättämisestä. Asiantuntijajäsenelle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja hänet voidaan pidättää asiantuntijajäsenen tehtävästä noudattaen soveltuvin osin, mitä 15 luvussa säädetään tuomarille annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja tuomarin virantoimituksesta pidättämisestä.
  26. 19

    Expert members may be given a written warning and may be suspended from their duties.

    19 § Kirjallinen varoitus ja asiantuntijajäsenen tehtävästä pidättäminen Asiantuntijajäsenelle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja hänet voidaan pidättää asiantuntijajäsenen tehtävästä noudattaen soveltuvin osin, mitä 15 luvussa säädetään tuomarille annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja tuomarin virantoimituksesta pidättämisestä. Asiantuntijajäsenelle voidaan antaa kirjallinen varoitus ja hänet voidaan pidättää asiantuntijajäsenen tehtävästä noudattaen soveltuvin osin, mitä 15 luvussa säädetään tuomarille annettavasta kirjallisesta varoituksesta ja tuomarin virantoimituksesta pidättämisestä.
  27. 20

    An expert member’s health may be checked if needed, following the State Civil Servants Act, and the rule on a judge’s dismissal due to incapacity also applies to expert members.

    20 § Asiantuntijajäsenen terveydentilan selvittäminen ja työkyvyttömyyden perusteella annettava ero Asiantuntijajäsenen terveydentila voidaan tarvittaessa selvittää noudattaen, mitä valtion virkamieslain 19 §:ssä säädetään. Asiantuntijajäsenen terveydentila voidaan tarvittaessa selvittää noudattaen, mitä valtion virkamieslain 19 §:ssä säädetään. Mitä tämän lain 16 luvun 2 §:ssä säädetään tuomarille työkyvyttömyyden perusteella annettavasta erosta, sovelletaan myös asiantuntijajäseneen. Mitä tämän lain 16 luvun 2 §:ssä säädetään tuomarille työkyvyttömyyden perusteella annettavasta erosta, sovelletaan myös asiantuntijajäseneen.
  28. 20

    An expert member’s health may be examined when needed, following the rules in the State Civil Servants Act 19 §, and the rule on a judge’s resignation on the basis of disability also applies to an expert member.

    20 § Asiantuntijajäsenen terveydentilan selvittäminen ja työkyvyttömyyden perusteella annettava ero Asiantuntijajäsenen terveydentila voidaan tarvittaessa selvittää noudattaen, mitä valtion virkamieslain 19 §:ssä säädetään. Asiantuntijajäsenen terveydentila voidaan tarvittaessa selvittää noudattaen, mitä valtion virkamieslain 19 §:ssä säädetään. Mitä tämän lain 16 luvun 2 §:ssä säädetään tuomarille työkyvyttömyyden perusteella annettavasta erosta, sovelletaan myös asiantuntijajäseneen. Mitä tämän lain 16 luvun 2 §:ssä säädetään tuomarille työkyvyttömyyden perusteella annettavasta erosta, sovelletaan myös asiantuntijajäseneen.
  29. 21

    If an expert member no longer has the required doctor or specialist-doctor qualification rights, the court must remove them from the task or bar them from serving for a set period, and the member must be heard before removal.

    21 § Asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttaminen Jos asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena on se, että hän on laillistettu lääkäri tai erikoislääkäri, eikä hänellä enää ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla oikeutta toimia tällaisena laillistettuna lääkärinä tai sitä oikeutta on rajoitettu, asianomaisen tuomioistuimen on vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei asiantuntija määräaikana saa hoitaa tehtäväänsä. Ennen tehtävästä vapauttamista asiantuntijajäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena on se, että hän on laillistettu lääkäri tai erikoislääkäri, eikä hänellä enää ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla oikeutta toimia tällaisena laillistettuna lääkärinä tai sitä oikeutta on rajoitettu, asianomaisen tuomioistuimen on vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei asiantuntija määräaikana saa hoitaa tehtäväänsä. Ennen tehtävästä vapauttamista asiantuntijajäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
  30. 21

    If an expert member no longer has the required medical authorization, the competent court must remove them from office or temporarily stop them from performing the role, and the person must be heard first.

    21 § Asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttaminen Jos asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena on se, että hän on laillistettu lääkäri tai erikoislääkäri, eikä hänellä enää ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla oikeutta toimia tällaisena laillistettuna lääkärinä tai sitä oikeutta on rajoitettu, asianomaisen tuomioistuimen on vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei asiantuntija määräaikana saa hoitaa tehtäväänsä. Ennen tehtävästä vapauttamista asiantuntijajäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena on se, että hän on laillistettu lääkäri tai erikoislääkäri, eikä hänellä enää ole terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla oikeutta toimia tällaisena laillistettuna lääkärinä tai sitä oikeutta on rajoitettu, asianomaisen tuomioistuimen on vapautettava hänet tehtävästään tai määrättävä, ettei asiantuntija määräaikana saa hoitaa tehtäväänsä. Ennen tehtävästä vapauttamista asiantuntijajäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
  31. 22

    Asiantuntijajäsenelle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus, ja Tuomioistuinvirasto vahvistaa niiden perusteet ja määrät.

    22 § Asiantuntijajäsenten palkkio Asiantuntijajäsenelle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus. Niiden perusteet ja määrät vahvistaa Tuomioistuinvirasto. Asiantuntijajäsenelle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus. Niiden perusteet ja määrät vahvistaa Tuomioistuinvirasto. 18 luku Asessorit
  32. 22

    An expert member is paid a reasonable fee and compensation from state funds, and the Ministry of Justice sets the bases and amounts.

    22 § Asiantuntijajäsenten palkkio Asiantuntijajäsenelle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus. Niiden perusteet ja määrät vahvistaa oikeusministeriö. Asiantuntijajäsenelle maksetaan valtion varoista kohtuullinen palkkio ja korvaus. Niiden perusteet ja määrät vahvistaa oikeusministeriö. 18 luku Asessorit
  33. 1

    Some courts may have fixed-term assessor posts for training, the appointment is for three years, and it may be extended by up to two years for special reasons.

    1 § Asessorin virat Hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Kaksi vuotta asessorin tehtävässä toiminut henkilö voi toimia toimikaudestaan jäljellä olevan ajan myös muussa tuomarin tehtävässä kuin asessorin tehtävässä tai esittelijänä korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaksi vuotta asessorin tehtävässä toiminut henkilö voi toimia toimikaudestaan jäljellä olevan ajan myös muussa tuomarin tehtävässä kuin asessorin tehtävässä tai esittelijänä korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asessorin nimittämisessä noudatetaan, mitä 12 luvussa säädetään tuomarin nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asessorin viran haettavaksi julistamisesta, viran uudelleen haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta ja viranhaun peruuttamisesta päättää tuomarinkoulutuslautakunta. Tuomioistuinvirasto huolehtii 11 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitetuista viran haettavaksi julistamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä sekä hakijoiden ansioita koskevan yhteenvedon laatimisesta ja toimittamisesta tuomarinkoulutuslautakunnalle. Asessorin nimittämisessä noudatetaan, mitä 12 luvussa säädetään tuomarin nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asessorin viran haettavaksi julistamisesta, viran uudelleen haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta ja viranhaun peruuttamisesta päättää tuomarinkoulutuslautakunta. Tuomioistuinvirasto huolehtii 11 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitetuista viran haettavaksi julistamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä sekä hakijoiden ansioita koskevan yhteenvedon laatimisesta ja toimittamisesta tuomarinkoulutuslautakunnalle.
  34. 1

    Assessor posts in certain courts may be fixed-term training posts, appointed for three years and extended for up to two more years for special reasons.

    1 § Asessorin virat Hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Kaksi vuotta asessorin tehtävässä toiminut henkilö voi toimia toimikaudestaan jäljellä olevan ajan myös muussa tuomarin tehtävässä tai esittelijänä korkeimmassa oikeudessa taikka korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaksi vuotta asessorin tehtävässä toiminut henkilö voi toimia toimikaudestaan jäljellä olevan ajan myös muussa tuomarin tehtävässä tai esittelijänä korkeimmassa oikeudessa taikka korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asessorin nimittämisessä noudatetaan, mitä 12 luvussa säädetään tuomarin nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asessorin nimittämisessä noudatetaan, mitä 12 luvussa säädetään tuomarin nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen.
  35. 2

    A person may be appointed as an Asessori if they meet the requirements in 10 chapter 1 §, have at least three years of specified legal experience, and pass an examination on key judicial rules and principles.

    2 § Asessorin kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet Asessoriksi voidaan nimittää 10 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että hän on suorittanut hyväksytysti kokeen, jossa on osoitettava tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Asessorin suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan 10 luvun 9 §:ää. Asessoriksi voidaan nimittää 10 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että hän on suorittanut hyväksytysti kokeen, jossa on osoitettava tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Asessorin suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan 10 luvun 9 §:ää.
  36. 2

    A person may be appointed as an assessor only if they meet the listed qualification requirements, have at least three years’ relevant legal work experience, and pass an exam on key rules and general principles for judicial work.

    2 § Asessorin kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet Asessoriksi voidaan nimittää 10 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että hän on suorittanut hyväksytysti kokeen, jossa on osoitettava tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Asessorin suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan 10 luvun 9 §:ää. Asessoriksi voidaan nimittää 10 luvun 1 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävä henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että hän on suorittanut hyväksytysti kokeen, jossa on osoitettava tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Asessorin suomen ja ruotsin kielen taitoa koskeviin vaatimuksiin sovelletaan 10 luvun 9 §:ää.
  37. 3

    A court panel may include only one asessor; an asessor may not sit on a panel in a case about a judge’s official misconduct, but may act as the court’s chair.

    3 § Asessorin toimivalta Tuomioistuimen monijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa voi olla jäsenenä vain yksi asessori. Tuomioistuimen monijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa voi olla jäsenenä vain yksi asessori. Asessori ei voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä asiassa, joka koskee tuomarin virkarikosta. Asessori ei voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä asiassa, joka koskee tuomarin virkarikosta. Asessori voi toimia tuomioistuimen puheenjohtajana. Asessori voi toimia tuomioistuimen puheenjohtajana.
  38. 3

    An assessor may serve as a court chairperson, but may not serve on a panel in a case about a judge’s misconduct.

    3 § Asessorin toimivalta Tuomioistuimen monijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa voi olla jäsenenä vain yksi asessori. Tuomioistuimen monijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa voi olla jäsenenä vain yksi asessori. Asessori ei voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä asiassa, joka koskee tuomarin virkarikosta. Asessori ei voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä asiassa, joka koskee tuomarin virkarikosta. Asessori voi toimia tuomioistuimen puheenjohtajana. Asessori voi toimia tuomioistuimen puheenjohtajana.
  39. 4

    Asessorin on osallistuttava toimikautensa aikana tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.

    4 § Asessorin koulutusohjelma Asessorin koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan hänelle koulutuspaikassa laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan hänelle koulutuspaikassa laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.
  40. 4

    Asessorin on osallistuttava toimikautensa aikana tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti.

    4 § Asessorin koulutusohjelma Asessorin koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan hänelle koulutuspaikassa laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan hänelle koulutuspaikassa laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.
  41. 5

    The chief judge may, for a justified reason, allow an assistant judge to suspend a training program, and the suspended program may later be completed. A court with the assistant judge’s office may also appoint the assistant judge, on application and without opening the job for applications, for a fixed term matching the unfinished term under paragraph 1.

    5 § Keskeyttäminen Päällikkötuomari voi perustellusta syystä myöntää asessorille luvan koulutusohjelman keskeyttämiseen. Keskeytynyt ohjelma voidaan suorittaa loppuun keskeytyksen päätyttyä. Päällikkötuomari voi perustellusta syystä myöntää asessorille luvan koulutusohjelman keskeyttämiseen. Keskeytynyt ohjelma voidaan suorittaa loppuun keskeytyksen päätyttyä. Asessorin nimityksestä säädetyn estämättä se tuomioistuin, jossa asessorin virka on, voi virkasuhdetta haettavaksi julistamatta nimittää asessorin tämän hakemuksesta asessorin virkaan 1 momentin perusteella suorittamatta jäänyttä toimikautta vastaavaksi määräajaksi. Asessorin nimityksestä säädetyn estämättä se tuomioistuin, jossa asessorin virka on, voi virkasuhdetta haettavaksi julistamatta nimittää asessorin tämän hakemuksesta asessorin virkaan 1 momentin perusteella suorittamatta jäänyttä toimikautta vastaavaksi määräajaksi.
  42. 5

    Päällikkötuomari voi perustellusta syystä antaa asessorille luvan keskeyttää koulutusohjelman.

    5 § Keskeyttäminen Päällikkötuomari voi perustellusta syystä myöntää asessorille luvan koulutusohjelman keskeyttämiseen. Keskeytynyt ohjelma voidaan suorittaa loppuun keskeytyksen päätyttyä. Päällikkötuomari voi perustellusta syystä myöntää asessorille luvan koulutusohjelman keskeyttämiseen. Keskeytynyt ohjelma voidaan suorittaa loppuun keskeytyksen päätyttyä.
  43. 6

    Asessorin on oltava tehtävässä vähintään kolme vuotta ennen lopputyötä tai loppukoetta, ja tuomarinkoulutuslautakunta järjestää kokeen.

    6 § Koulutusohjelman päättyminen Asessorin on tehtävässä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää tuomarinkoulutuslautakunta. Asessorin on tehtävässä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää tuomarinkoulutuslautakunta. Asessorin koulutusohjelman ja lopputyön tai loppukokeen hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää tuomarinkoulutuslautakunta hakemuksesta. Asessorin koulutusohjelman ja lopputyön tai loppukokeen hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää tuomarinkoulutuslautakunta hakemuksesta. Tuomarinkoulutuslautakunnasta säädetään 21 luvussa. Tuomarinkoulutuslautakunnasta säädetään 21 luvussa. 19 luku Muu henkilöstö
  44. 6

    Asessorin on, after three years in the post, complete a final paper or exam. The judicial training board organizes the exam and may grant the title “tuomarikoulutettu” on application to those who pass the training program and the final paper or exam.

    6 § Koulutusohjelman päättyminen Asessorin on tehtävässä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää tuomarinkoulutuslautakunta. Asessorin on tehtävässä 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää tuomarinkoulutuslautakunta. Asessorin koulutusohjelman ja lopputyön tai loppukokeen hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää tuomarinkoulutuslautakunta hakemuksesta. Asessorin koulutusohjelman ja lopputyön tai loppukokeen hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää tuomarinkoulutuslautakunta hakemuksesta. Tuomarinkoulutuslautakunnasta säädetään 21 luvussa. Tuomarinkoulutuslautakunnasta säädetään 21 luvussa. 19 luku Muu henkilöstö
  45. 1

    Tuomioistuimissa on tässä pykälässä luetellut esittelijät ja valmistelijat; hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla notaariesittelijöitä, ja esittelijä voi tietyissä tilanteissa toimia asian valmistelijana.

    1 § Esittelijät ja valmistelijat Tuomioistuimissa on esittelijöitä ja valmistelijoita seuraavasti: Tuomioistuimissa on esittelijöitä ja valmistelijoita seuraavasti: 1) hovioikeudessa hovioikeuden esittelijöitä; hovioikeudessa hovioikeuden esittelijöitä; 2) hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden esittelijöitä; hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden esittelijöitä; 3) markkinaoikeudessa markkinaoikeuden valmistelijoita; markkinaoikeudessa markkinaoikeuden valmistelijoita; 4) työtuomioistuimessa työtuomioistuimen esittelijöitä; työtuomioistuimessa työtuomioistuimen esittelijöitä; 5) vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden esittelijöitä. vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden esittelijöitä. Hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita. Hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita. Työjärjestyksessä myös muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies voidaan määrätä toimimaan esittelijänä. Työjärjestyksessä myös muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies voidaan määrätä toimimaan esittelijänä. Esittelijä voi toimia asian valmistelijana, kun tuomari 9 luvun 3 §:n mukaisesti esittelee asian. Esittelijä voi toimia asian valmistelijana, kun tuomari 9 luvun 3 §:n mukaisesti esittelee asian.
  46. 1

    Courts have rapporteurs and preparers in the roles listed here; administrative courts may also have notaries as rapporteurs.

    1 § Esittelijät ja valmistelijat Tuomioistuimissa on esittelijöitä ja valmistelijoita seuraavasti: Tuomioistuimissa on esittelijöitä ja valmistelijoita seuraavasti: 1) hovioikeudessa hovioikeuden esittelijöitä; hovioikeudessa hovioikeuden esittelijöitä; 2) hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden esittelijöitä; hallinto-oikeudessa hallinto-oikeuden esittelijöitä; 3) markkinaoikeudessa markkinaoikeuden valmistelijoita; markkinaoikeudessa markkinaoikeuden valmistelijoita; 4) työtuomioistuimessa työtuomioistuimen esittelijöitä; työtuomioistuimessa työtuomioistuimen esittelijöitä; 5) vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden esittelijöitä. vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden esittelijöitä. Hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita. Hallinto-oikeudessa voi lisäksi olla esittelijöinä notaareita. Työjärjestyksessä myös muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies voidaan määrätä toimimaan esittelijänä. Työjärjestyksessä myös muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies voidaan määrätä toimimaan esittelijänä. Esittelijä voi toimia asian valmistelijana, kun tuomari 9 luvun 3 §:n mukaisesti esittelee asian. Esittelijä voi toimia asian valmistelijana, kun tuomari 9 luvun 3 §:n mukaisesti esittelee asian.
  47. 2

    The competent court appoints the presenters and preparers.

    2 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittäminen Esittelijät ja valmistelijat nimittää asianomainen tuomioistuin. Esittelijät ja valmistelijat nimittää asianomainen tuomioistuin.
  48. 2

    Asianomainen tuomioistuin nimittää esittelijät ja valmistelijat.

    2 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittäminen Esittelijät ja valmistelijat nimittää asianomainen tuomioistuin. Esittelijät ja valmistelijat nimittää asianomainen tuomioistuin.
  49. 3

    This section sets qualification requirements for certain court rapporteurs, a labour court rapporteur, and a notary office, including education, experience, familiarity with employment matters, and language-proficiency rules.

    3 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Hovioikeuden esittelijällä tulee lisäksi olla kokemusta tuomarin tehtävistä. Työtuomioistuimen esittelijän tulee lisäksi olla työsuhdeasioihin perehtynyt. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Hovioikeuden esittelijällä tulee lisäksi olla kokemusta tuomarin tehtävistä. Työtuomioistuimen esittelijän tulee lisäksi olla työsuhdeasioihin perehtynyt. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun notaarin virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun notaarin virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto. Mitä 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, sovelletaan myös esittelijöiden ja valmistelijoiden kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin. Mitä 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, sovelletaan myös esittelijöiden ja valmistelijoiden kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin.
  50. 3

    Section 3 sets qualification requirements for certain judicial rapporteurs, preparers, and a notary office, including specific education, experience, and language-skill requirements.

    3 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Hovioikeuden esittelijällä tulee lisäksi olla kokemusta tuomarin tehtävistä. Työtuomioistuimen esittelijän tulee lisäksi olla työsuhdeasioihin perehtynyt. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Hovioikeuden esittelijällä tulee lisäksi olla kokemusta tuomarin tehtävistä. Työtuomioistuimen esittelijän tulee lisäksi olla työsuhdeasioihin perehtynyt. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun notaarin virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto. Kelpoisuusvaatimuksena 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun notaarin virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto. Mitä 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, sovelletaan myös esittelijöiden ja valmistelijoiden kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin. Mitä 10 luvun 9 §:ssä säädetään tuomarin kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, sovelletaan myös esittelijöiden ja valmistelijoiden kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin.
  51. 4

    Court trainee clerks (käräjänotaarit) in district, appeal, and administrative courts participate in handling and deciding cases under the judicial training act.

    4 § Käräjänotaarit Käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa on tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita, jotka osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia (674/2016). Käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa on tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita, jotka osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia (674/2016). Käräjänotaarin kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 §:ssä. Käräjänotaarin kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 §:ssä.
  52. 4

    Käräjänotaarit toimivat käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa, osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen sekä noudattavat tuomioistuinharjoittelua koskevaa lakia.

    4 § Käräjänotaarit Käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa on tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita, jotka osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia (674/2016). Käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallinto-oikeudessa on tuomioistuinharjoittelua suorittavia käräjänotaareita, jotka osallistuvat lainkäyttöasioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia (674/2016). Käräjänotaarin kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 §:ssä. Käräjänotaarin kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 3 §:ssä.
  53. 5

    A court may have certain administrative posts and other staff, and the relevant court appoints the officials and hires the employment-based staff.

    5 § Kansliapäällikkö ja muu henkilöstö Tuomioistuimessa voi olla kansliapäällikön, hallintojohtajan tai hallintopäällikön virka tai muu vastaava virka, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Tuomioistuimessa voi olla myös muuta virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Tuomioistuimessa voi olla kansliapäällikön, hallintojohtajan tai hallintopäällikön virka tai muu vastaava virka, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Tuomioistuimessa voi olla myös muuta virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä tuomioistuimen työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä tuomioistuimen työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Asianomainen tuomioistuin nimittää tässä pykälässä tarkoitetut virkamiehet sekä ottaa palvelukseensa työsopimussuhteisen henkilökunnan. Asianomainen tuomioistuin nimittää tässä pykälässä tarkoitetut virkamiehet sekä ottaa palvelukseensa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
  54. 5

    Tuomioistuin may have certain leadership posts and other staff, and the relevant court appoints or engages them.

    5 § Kansliapäällikkö ja muu henkilöstö Tuomioistuimessa voi olla kansliapäällikön tai hallintopäällikön virka taikka muu vastaava virka, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Tuomioistuimessa voi olla myös muuta virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Tuomioistuimessa voi olla kansliapäällikön tai hallintopäällikön virka taikka muu vastaava virka, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Tuomioistuimessa voi olla myös muuta virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä tuomioistuimen työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Kansliapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä tuomioistuimen työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Asianomainen tuomioistuin nimittää kanslia- tai hallintopäällikön ja muut virkamiehet sekä ottaa palvelukseensa työsopimussuhteisen henkilökunnan. Asianomainen tuomioistuin nimittää kanslia- tai hallintopäällikön ja muut virkamiehet sekä ottaa palvelukseensa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
  55. 6

    Käräjäoikeuden laamanni ja päällikkötuomari voivat kirjallisesti määrätä tietyt kansliahenkilökunnan jäsenet hoitamaan rajattuja lainkäyttötehtäviä, jos laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Ennen tehtäviin ryhtymistä henkilön on myös annettava tuomarin vakuutusta vastaava vakuutus.

    6 § Kansliahenkilöstön toimivalta Käräjäoikeuden laamanni voi kirjallisesti määrätä käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on antanut 4 momentissa tarkoitetun vakuutuksen, saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito: Käräjäoikeuden laamanni voi kirjallisesti määrätä käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on antanut 4 momentissa tarkoitetun vakuutuksen, saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito: 1) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa asioissa: oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa asioissa: a) antamaan yksipuolisia tuomioita; antamaan yksipuolisia tuomioita; b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä tuomioita, jos vastaaja on myöntänyt kanteen; antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä tuomioita, jos vastaaja on myöntänyt kanteen; c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä sillensä, jos kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; tekemään päätöksiä asian jättämisestä sillensä, jos kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; 2) ratkaisemaan avioliittolain (234/1929) 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, jos kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa. ratkaisemaan avioliittolain (234/1929) 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, jos kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa. Jos 1 momentissa tarkoitettu kansliahenkilökunnan ratkaistavana oleva asia osoittautuu laajaksi, tulkinnanvaraiseksi tai muutoin vaikeaksi ratkaista, asia on siirrettävä käräjänotaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi. Jos 1 momentissa tarkoitettu kansliahenkilökunnan ratkaistavana oleva asia osoittautuu laajaksi, tulkinnanvaraiseksi tai muutoin vaikeaksi ratkaista, asia on siirrettävä käräjänotaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi. Päällikkötuomari voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, antamaan haasteita ja todistuksia, suorittamaan tiedoksiantoja sekä muita lainkäyttöasioiden valmisteluun, käsittelyyn tai täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Päällikkötuomari voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, antamaan haasteita ja todistuksia, suorittamaan tiedoksiantoja sekä muita lainkäyttöasioiden valmisteluun, käsittelyyn tai täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Edellä 1 momentin nojalla lainkäyttötehtäviä suorittavan henkilön on ennen tehtävään ryhtymistä annettava seuraava tuomarin vakuutusta vastaava vakuutus: ”Minä N.N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa lainkäyttötehtävissä toimin oikeudenmukaisesti lakia noudattaen.” Vakuutus annetaan siinä käräjäoikeudessa, jossa lainkäyttötehtäviä ryhdytään hoitamaan. Edellä 1 momentin nojalla lainkäyttötehtäviä suorittavan henkilön on ennen tehtävään ryhtymistä annettava seuraava tuomarin vakuutusta vastaava vakuutus: ”Minä N.N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa lainkäyttötehtävissä toimin oikeudenmukaisesti lakia noudattaen.” Vakuutus annetaan siinä käräjäoikeudessa, jossa lainkäyttötehtäviä ryhdytään hoitamaan.
  56. 6

    Käräjäoikeuden laamanni ja päällikkötuomari voivat kirjallisesti määrätä tietyt kansliahenkilöstön jäsenet hoitamaan useita tuomioistuimen ratkaisu- ja valmistelutehtäviä, jos henkilöllä on vaadittu koulutus, vakuutus ja riittävä taito.

    6 § Kansliahenkilöstön toimivalta Käräjäoikeuden laamanni voi kirjallisesti määrätä käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on antanut tuomarinvakuutusta vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito: Käräjäoikeuden laamanni voi kirjallisesti määrätä käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on antanut tuomarinvakuutusta vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän hoitamiseen riittävä taito: 1) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa asioissa: oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa asioissa: a) antamaan yksipuolisia tuomioita; antamaan yksipuolisia tuomioita; b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä tuomioita, jos vastaaja on myöntänyt kanteen; antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä tuomioita, jos vastaaja on myöntänyt kanteen; c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä sillensä, jos kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; tekemään päätöksiä asian jättämisestä sillensä, jos kantaja on peruuttanut kanteensa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; 2) ratkaisemaan avioliittolain (234/1929) 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, jos kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa. ratkaisemaan avioliittolain (234/1929) 25 §:n 1 momentin nojalla avioerohakemuksen, jos kummallakin puolisolla on kotipaikka Suomessa. Jos 1 momentissa tarkoitettu kansliahenkilökunnan ratkaistavana oleva asia osoittautuu laajaksi, tulkinnanvaraiseksi tai muutoin vaikeaksi ratkaista, asia on siirrettävä käräjänotaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi. Jos 1 momentissa tarkoitettu kansliahenkilökunnan ratkaistavana oleva asia osoittautuu laajaksi, tulkinnanvaraiseksi tai muutoin vaikeaksi ratkaista, asia on siirrettävä käräjänotaarin tai käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen ratkaistavaksi. Päällikkötuomari voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, antamaan haasteita ja todistuksia, suorittamaan tiedoksiantoja sekä muita lainkäyttöasioiden valmisteluun, käsittelyyn tai täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Päällikkötuomari voi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, antamaan haasteita ja todistuksia, suorittamaan tiedoksiantoja sekä muita lainkäyttöasioiden valmisteluun, käsittelyyn tai täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä.
  57. 7

    Asianomainen tuomioistuin päättää tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta.

    7 § Virkavapaus ja viranhoito Tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta päättää asianomainen tuomioistuin. Tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta päättää asianomainen tuomioistuin.
  58. 7

    Asianomainen tuomioistuin päättää tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta.

    7 § Virkavapaus ja viranhoito Tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta päättää asianomainen tuomioistuin. Tässä luvussa tarkoitetun virkasuhteisen henkilöstön virkavapaudesta päättää asianomainen tuomioistuin.
  59. 8

    Tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin tuomarin sivutoimiin.

    8 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden sivutoimet Mitä 9 luvun 5–7 §:ssä säädetään tuomarin sivutoimista, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin. Mitä 9 luvun 5–7 §:ssä säädetään tuomarin sivutoimista, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin.
  60. 8

    Tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin sovelletaan samoja 9 luvun 5–7 §:n säännöksiä kuin tuomarin sivutoimiin.

    8 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden sivutoimet Mitä 9 luvun 5–7 §:ssä säädetään tuomarin sivutoimista, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin. Mitä 9 luvun 5–7 §:ssä säädetään tuomarin sivutoimista, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijän ja valmistelijan sivutoimiin.
  61. 9

    The rules on judge training in section 9 chapter 4 also apply to court referendaries and preparers.

    9 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden koulutus Mitä 9 luvun 4 §:ssä säädetään tuomarin koulutuksesta, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijöihin ja valmistelijoihin. Mitä 9 luvun 4 §:ssä säädetään tuomarin koulutuksesta, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijöihin ja valmistelijoihin. IV A OSA TUOMIOISTUINVIRASTO JA LAUTAKUNNAT (22.2.2019/209) 19 a luku Tuomioistuinvirasto
  62. 9

    The rules on judge training in section 9(4) also apply to court referendaries and preparers.

    9 § Esittelijöiden ja valmistelijoiden koulutus Mitä 9 luvun 4 §:ssä säädetään tuomarin koulutuksesta, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijöihin ja valmistelijoihin. Mitä 9 luvun 4 §:ssä säädetään tuomarin koulutuksesta, sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijöihin ja valmistelijoihin. V OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 20 luku Tuomarinvalintalautakunta
  63. 1

    Tuomioistuinvirasto exists to support court operating conditions and the development, planning, and support of court operations; it is an independent agency.

    1 § Tuomioistuinvirasto Tuomioistuinten toimintaedellytyksistä huolehtimista sekä toiminnan kehittämistä, suunnittelua ja tukemista varten on oikeusministeriön hallinnonalalla Tuomioistuinvirasto. Tuomioistuinvirasto on itsenäinen virasto. Tuomioistuinten toimintaedellytyksistä huolehtimista sekä toiminnan kehittämistä, suunnittelua ja tukemista varten on oikeusministeriön hallinnonalalla Tuomioistuinvirasto. Tuomioistuinvirasto on itsenäinen virasto.
  64. 1

    The Judicial Appointments Board must prepare appointments to judicial offices, and the Government appoints the Board for five-year terms.

    1 § Tuomarinvalintalautakunnan tehtävä, asettaminen ja kokoonpano Tuomarinvalintalautakunnan tehtävänä on valmistella tuomarin viran täyttämistä. Tuomarinvalintalautakunnan tehtävänä on valmistella tuomarin viran täyttämistä. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeuden muu vakinainen tuomari, yksi käräjätuomari, kaksi hallinto-oikeustuomaria tai yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeuden muu vakinainen tuomari, yksi käräjätuomari, kaksi hallinto-oikeustuomaria tai yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
  65. 2

    Tuomioistuinviraston on hoidettava tuomioistuinten hallintoa, rahoitukseen liittyviä ehdotuksia ja jakamista, toimitiloja, tietojärjestelmiä, koulutusta, henkilöstöasioita, viestintätukea ja kehittämistehtäviä.

    2 § Tuomioistuinviraston tehtävät Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Tuomioistuinviraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Tuomioistuinviraston tulee erityisesti: Tuomioistuinviraston tulee erityisesti: 1) tehdä oikeusministeriölle ehdotus tuomioistuinten toimintamenomäärärahoista sekä päättää hyväksytyn talousarvion mukaisesti määrärahojen jakamisesta tuomioistuimille siltä osin kuin määrärahaa ei ole myönnetty suoraan tuomioistuimelle; tehdä oikeusministeriölle ehdotus tuomioistuinten toimintamenomäärärahoista sekä päättää hyväksytyn talousarvion mukaisesti määrärahojen jakamisesta tuomioistuimille siltä osin kuin määrärahaa ei ole myönnetty suoraan tuomioistuimelle; 2) huolehtia tuomioistuinten toimitilahallinnosta siltä osin kuin sitä koskeva päätösvalta ei kuulu oikeusministeriölle; huolehtia tuomioistuinten toimitilahallinnosta siltä osin kuin sitä koskeva päätösvalta ei kuulu oikeusministeriölle; 3) huolehtia tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä; huolehtia tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä; 4) huolehtia koulutuksen järjestämisestä tuomareille ja tuomioistuinten muulle henkilöstölle, yhteistyössä 21 luvussa tarkoitetun tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa; huolehtia koulutuksen järjestämisestä tuomareille ja tuomioistuinten muulle henkilöstölle, yhteistyössä 21 luvussa tarkoitetun tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa; 5) päättää tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, siirtämiseen ja virkajärjestelyihin liittyvistä asioista sekä hoitaa tuomioistuinten palveluksessa olevia koskevia palvelussuhdeasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle; päättää tuomioistuinten virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen, siirtämiseen ja virkajärjestelyihin liittyvistä asioista sekä hoitaa tuomioistuinten palveluksessa olevia koskevia palvelussuhdeasioita siltä osin kuin ne eivät kuulu tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle; 6) tukea tuomioistuimia niiden viestinnässä; tukea tuomioistuimia niiden viestinnässä; 7) seurata tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta sekä tehdä sitä koskevia selvityksiä ja arvioita; seurata tuomioistuinten toiminnan tuloksellisuutta sekä tehdä sitä koskevia selvityksiä ja arvioita; 8) toimia valtakunnallisissa kehittämis- ja muissa hankkeissa tuomioistuinlaitosta edustavana virastona, jollei asia kuulu tuomioistuimelle, valtioneuvostolle tai muulle viranomaiselle; toimia valtakunnallisissa kehittämis- ja muissa hankkeissa tuomioistuinlaitosta edustavana virastona, jollei asia kuulu tuomioistuimelle, valtioneuvostolle tai muulle viranomaiselle; 9) osallistua tuomioistuinlaitoksen toiminnan yleiseen kehittämiseen; osallistua tuomioistuinlaitoksen toiminnan yleiseen kehittämiseen; 10) edistää, tukea ja sovittaa yhteen tuomioistuimia ja niiden toimintaa koskevia kehittämishankkeita; edistää, tukea ja sovittaa yhteen tuomioistuimia ja niiden toimintaa koskevia kehittämishankkeita; 11) tehdä valtioneuvostolle lainsäädäntö-, toimenpide- tai kehittämisaloitteita omalla toimialallaan; tehdä valtioneuvostolle lainsäädäntö-, toimenpide- tai kehittämisaloitteita omalla toimialallaan; 12) osallistua toimialallaan kansainväliseen yhteistyöhön; osallistua toimialallaan kansainväliseen yhteistyöhön; 13) huolehtia tuomioistuinlaitoksen teknisistä ja rutiiniluonteisista keskushallintotehtävistä; huolehtia tuomioistuinlaitoksen teknisistä ja rutiiniluonteisista keskushallintotehtävistä; 14) tehdä oikeusministeriölle ehdotus tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan toimintamenomäärärahoista ja päättää määrärahojen jakamisesta lautakunnille sekä huolehtia muista lautakuntia koskevista keskushallintotehtävistä. tehdä oikeusministeriölle ehdotus tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan toimintamenomäärärahoista ja päättää määrärahojen jakamisesta lautakunnille sekä huolehtia muista lautakuntia koskevista keskushallintotehtävistä.
  66. 2

    The judicial selection board is set up after the listed courts, bar association, prosecutor and ministry have appointed their members and deputies.

    2 § Tuomarinvalintalautakunnan jäsenten nimeäminen Tuomarinvalintalautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: Tuomarinvalintalautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: 1) korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 2) korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 3) hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 4) hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 5) korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeuden muiden vakinaisten tuomareiden ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeuden muiden vakinaisten tuomareiden ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 6) korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 7) Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; 8) valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; 9) oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen. oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
  67. 3

    Tuomioistuinviraston must consider court independence and the constitutional tasks and status of the supreme courts in its activities.

    3 § Tuomioistuinten asema Tuomioistuinviraston on otettava toiminnassaan huomioon tuomioistuinten riippumattomuus sekä ylimmille tuomioistuimille perustuslaissa säädetyt tehtävät ja asema. Tuomioistuinviraston on otettava toiminnassaan huomioon tuomioistuinten riippumattomuus sekä ylimmille tuomioistuimille perustuslaissa säädetyt tehtävät ja asema. Mitä 2 §:ssä säädetään, ei rajoita tuomioistuimille säädettyä toimivaltaa. Mitä 2 §:ssä säädetään, ei rajoita tuomioistuimille säädettyä toimivaltaa.
  68. 3

    This section sets a nomination procedure: the Ministry of Justice must consult certain academic units before one nomination, the Supreme Court and Supreme Administrative Court must notify the Ministry about vacancies and their nominations, and the Ministry must request certain nominations from the Finnish Bar Association and the Prosecutor General.

    3 § Nimeämismenettely Nimettäessä 2 §:n 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia yksikköjä. Nimettäessä 2 §:n 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia yksikköjä. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ilmoittavat 2 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tehtävien avoinna olemisesta ja ilmoittavat nimeämänsä jäsenet ja varajäsenet oikeusministeriölle. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ilmoittavat 2 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tehtävien avoinna olemisesta ja ilmoittavat nimeämänsä jäsenet ja varajäsenet oikeusministeriölle. Oikeusministeriö pyytää 2 §:n 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut nimeämiset Suomen Asianajajaliitolta sekä valtakunnansyyttäjältä. Oikeusministeriö pyytää 2 §:n 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut nimeämiset Suomen Asianajajaliitolta sekä valtakunnansyyttäjältä.
  69. 4

    Tuomioistuinviraston on annettava korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tilaisuus lausua tietyistä talousarvio- ja muista periaatteellisesti merkittävistä asioista, ja ylimpien tuomioistuinten kannanotot on toimitettava oikeusministeriölle.

    4 § Ylimpien tuomioistuinten kuuleminen Tuomioistuinviraston on varattava korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tilaisuus lausua muita tuomioistuimia koskevasta talousarvioehdotuksesta sekä viraston talousarvioehdotuksesta. Ylimpien tuomioistuinten kannanotot on saatettava oikeusministeriön tietoon. Tuomioistuinviraston on varattava korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tilaisuus lausua muita tuomioistuimia koskevasta talousarvioehdotuksesta sekä viraston talousarvioehdotuksesta. Ylimpien tuomioistuinten kannanotot on saatettava oikeusministeriön tietoon. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle on varattava tilaisuus lausua muustakin sellaisesta Tuomioistuinviraston käsiteltävänä olevasta asiasta, jolla voi olla tuomioistuinlaitokselle suuri periaatteellinen merkitys. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle on varattava tilaisuus lausua muustakin sellaisesta Tuomioistuinviraston käsiteltävänä olevasta asiasta, jolla voi olla tuomioistuinlaitokselle suuri periaatteellinen merkitys.
  70. 4

    Valtioneuvosto myöntää eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle.

    4 § Lautakunnan jäsenen eroaminen Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen.
  71. 5

    Tuomioistuinvirastolla on johtokunta ja ylijohtaja.

    5 § Johtaminen Tuomioistuinvirastossa on johtokunta ja ylijohtaja. Tuomioistuinvirastossa on johtokunta ja ylijohtaja.
  72. 5

    The Judicial Appointments Board may make decisions only when the chair or vice-chair is present and at least eight other members or alternate members are present.

    5 § Päätösvaltaisuus Tuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan muuta jäsentä tai varajäsentä. Tuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan muuta jäsentä tai varajäsentä.
  73. 6

    Johtokunta is the Tuomioistuinvirasto’s top decision-making body and it has broad powers over strategy, budgeting, allocation of funds, oversight principles, major contracts, appointments, work rules, and other important decisions.

    6 § Johtokunta Tuomioistuinviraston ylin päättävä toimielin on johtokunta. Tuomioistuinviraston ylin päättävä toimielin on johtokunta. Johtokunta: Johtokunta: 1) päättää Tuomioistuinviraston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; päättää Tuomioistuinviraston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; 2) päättää oikeusministeriölle annettavista tuomioistuinten ja Tuomioistuinviraston talousarvioehdotuksista; päättää oikeusministeriölle annettavista tuomioistuinten ja Tuomioistuinviraston talousarvioehdotuksista; 3) päättää määrärahojen jakamisesta tuomioistuimille hyväksytyn valtion talousarvion mukaisesti siltä osin kuin määrärahaa ei ole myönnetty suoraan tuomioistuimelle; päättää määrärahojen jakamisesta tuomioistuimille hyväksytyn valtion talousarvion mukaisesti siltä osin kuin määrärahaa ei ole myönnetty suoraan tuomioistuimelle; 4) vahvistaa tuomioistuinten ja Tuomioistuinviraston kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisen yleiset periaatteet; vahvistaa tuomioistuinten ja Tuomioistuinviraston kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisen yleiset periaatteet; 5) hyväksyy Tuomioistuinviraston kannalta merkittävät tai periaatteellisesti tärkeät sopimukset ja antaa lausunnon viraston toimialaa koskevassa periaatteellisesti tärkeässä asiassa; hyväksyy Tuomioistuinviraston kannalta merkittävät tai periaatteellisesti tärkeät sopimukset ja antaa lausunnon viraston toimialaa koskevassa periaatteellisesti tärkeässä asiassa; 6) päättää valtion virkamieslain mukaisesti muiden kuin ylimpien tuomioistuinten tuomarin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä; päättää valtion virkamieslain mukaisesti muiden kuin ylimpien tuomioistuinten tuomarin virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä; 7) päättää 14 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun tuomarin erottamista koskevan hakemuksen tekemisestä; päättää 14 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun tuomarin erottamista koskevan hakemuksen tekemisestä; 8) nimittää ylijohtajan, irtisanoo tai päättää ylijohtajan virkasuhteen sekä tekee muut ylijohtajan virkasuhdetta koskevat merkittävät päätökset; nimittää ylijohtajan, irtisanoo tai päättää ylijohtajan virkasuhteen sekä tekee muut ylijohtajan virkasuhdetta koskevat merkittävät päätökset; 9) vahvistaa Tuomioistuinviraston työjärjestyksen; vahvistaa Tuomioistuinviraston työjärjestyksen; 10) tekee muut päätökset, jotka ovat Tuomioistuinviraston toiminnan ja tehtävien kannalta merkittäviä. tekee muut päätökset, jotka ovat Tuomioistuinviraston toiminnan ja tehtävien kannalta merkittäviä.
  74. 6

    The Judicial Appointments Board must have a secretary, may have part-time presenters and other staff, and the secretary and part-time presenters must meet specific qualification requirements.

    6 § Tuomarinvalintalautakunnan henkilöstö Tuomarinvalintalautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä ja muuta henkilöstöä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa tehtävät nimitysesitykset ja lausunnot. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Tuomarinvalintalautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä ja muuta henkilöstöä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa tehtävät nimitysesitykset ja lausunnot. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Sihteerillä ja sivutoimisilla esittelijöillä tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä tuomioistuimien toiminnan tuntemus. Sihteerillä ja sivutoimisilla esittelijöillä tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä tuomioistuimien toiminnan tuntemus. Tuomarinvalintalautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät määräajaksi. Sihteeri ottaa muun henkilöstön. Tuomarinvalintalautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät määräajaksi. Sihteeri ottaa muun henkilöstön.
  75. 7

    The Government appoints the Judicial Administration Board for five-year terms from candidates proposed under section 8. Certain elected or government office holders may not serve on the board.

    7 § Johtokunnan asettaminen ja kokoonpano Valtioneuvosto asettaa Tuomioistuinviraston johtokunnan viideksi vuodeksi kerrallaan sille 8 §:ssä säädetyn mukaisesti esitettyjen ehdokkaiden joukosta. Valtioneuvosto asettaa Tuomioistuinviraston johtokunnan viideksi vuodeksi kerrallaan sille 8 §:ssä säädetyn mukaisesti esitettyjen ehdokkaiden joukosta. Johtokunnassa on yksi korkeimman oikeuden tuomari, yksi korkeimman hallinto-oikeuden tuomari sekä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi käräjäoikeuksista, yksi hallinto-oikeuksista ja yksi erityistuomioistuimista. Johtokunnassa on lisäksi yksi tuomioistuinten muuhun henkilöstöön kuuluva jäsen sekä yksi jäsen, jolla on erityisesti julkishallinnon johtamisen asiantuntemusta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa on yksi korkeimman oikeuden tuomari, yksi korkeimman hallinto-oikeuden tuomari sekä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi käräjäoikeuksista, yksi hallinto-oikeuksista ja yksi erityistuomioistuimista. Johtokunnassa on lisäksi yksi tuomioistuinten muuhun henkilöstöön kuuluva jäsen sekä yksi jäsen, jolla on erityisesti julkishallinnon johtamisen asiantuntemusta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tuomarijäsenistä yhden on oltava hovioikeuden tai käräjäoikeuden päällikkötuomari ja yhden hallinto-oikeuden tai erityistuomioistuimen päällikkötuomari. Tuomarijäsenistä yhden on oltava hovioikeuden tai käräjäoikeuden päällikkötuomari ja yhden hallinto-oikeuden tai erityistuomioistuimen päällikkötuomari. Kansanedustaja tai Ahvenanmaan maakuntapäivien, valtioneuvoston, Ahvenanmaan maakunnan hallituksen, aluevaltuuston, aluehallituksen, kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen jäsen ei voi toimia Tuomioistuinviraston johtokunnassa. Kansanedustaja tai Ahvenanmaan maakuntapäivien, valtioneuvoston, Ahvenanmaan maakunnan hallituksen, aluevaltuuston, aluehallituksen, kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen jäsen ei voi toimia Tuomioistuinviraston johtokunnassa.
  76. 7

    The board may issue more detailed rules in its approved work order on the office, staff, work organisation, and handling of matters in the appointment board.

    7 § Tarkemmat määräykset Tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. Tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. 21 luku Tuomarinkoulutuslautakunta
  77. 8

    This provision sets out who must nominate candidates for the Judicial Administration Board and when the Ministry of Justice must request those nominations.

    8 § Johtokunnan jäsenehdokkaiden nimeäminen Tuomioistuinviraston johtokunta asetetaan sen jälkeen, kun: Tuomioistuinviraston johtokunta asetetaan sen jälkeen, kun: 1) korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi; korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi; 2) korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi; korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi; 3) hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien päällikkötuomarit ovat ilmoittautumisten perusteella nimenneet käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien ehdokkaat jäseniksi ja varajäseniksi ja hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten päällikkötuomarit ovat ilmoittautumisten perusteella nimenneet hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten ehdokkaat jäseniksi ja varajäseniksi; ennen nimeämisiä edellä tässä kohdassa tarkoitettujen tuomioistuinten päällikkötuomareiden on keskusteltava nimeämisistä keskenään ja kuultava tuomareita edustavia työntekijäjärjestöjä; ja hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien päällikkötuomarit ovat ilmoittautumisten perusteella nimenneet käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien ehdokkaat jäseniksi ja varajäseniksi ja hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten päällikkötuomarit ovat ilmoittautumisten perusteella nimenneet hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten ehdokkaat jäseniksi ja varajäseniksi; ennen nimeämisiä edellä tässä kohdassa tarkoitettujen tuomioistuinten päällikkötuomareiden on keskusteltava nimeämisistä keskenään ja kuultava tuomareita edustavia työntekijäjärjestöjä; ja 4) päällikkötuomarit ovat nimenneet 3 kohdassa säädetyssä menettelyssä tuomioistuinten muun henkilöstön ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi kyseistä henkilöstöä edustavia työntekijäjärjestöjä kuultuaan. päällikkötuomarit ovat nimenneet 3 kohdassa säädetyssä menettelyssä tuomioistuinten muun henkilöstön ehdokkaan jäseneksi ja varajäseneksi kyseistä henkilöstöä edustavia työntekijäjärjestöjä kuultuaan. Oikeusministeriö ilmoittaa johtokunnan tehtävien avoinna olemisesta ja pyytää 1 momentissa tarkoitetut nimeämiset. Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi nimetään kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Oikeusministeriö ilmoittaa johtokunnan tehtävien avoinna olemisesta ja pyytää 1 momentissa tarkoitetut nimeämiset. Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi nimetään kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen ei ole enää nimeämisensä perusteena olleessa virassa tai tehtävässä tai jos hänet on valittu 7 §:n 4 momentissa tarkoitettuun tehtävään, on hänen tilalleen nimettävä uusi jäsen tai varajäsen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uutta jäsentä ei kuitenkaan ole nimettävä sillä perusteella, että 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu päällikkötuomari kesken toimikauden siirtyy muuhun tuomarin virkaan tai mainitussa kohdassa tarkoitettu muu tuomari kuin päällikkötuomari nimitetään päällikkötuomarin virkaan. Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen ei ole enää nimeämisensä perusteena olleessa virassa tai tehtävässä tai jos hänet on valittu 7 §:n 4 momentissa tarkoitettuun tehtävään, on hänen tilalleen nimettävä uusi jäsen tai varajäsen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uutta jäsentä ei kuitenkaan ole nimettävä sillä perusteella, että 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu päällikkötuomari kesken toimikauden siirtyy muuhun tuomarin virkaan tai mainitussa kohdassa tarkoitettu muu tuomari kuin päällikkötuomari nimitetään päällikkötuomarin virkaan.
  78. 1

    The Judicial Training Board must carry out training planning, organize certain examinations and application procedures, issue instructions to courts, give opinions on selected persons when requested, and grant specified titles and rights.

    1 § Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävät Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on: Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on: 1) huolehtia tuomioistuinten jäsenille, esittelijöille, valmistelijoille, käräjänotaareille ja muulle henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä oikeusministeriön ja tuomioistuinten kanssa; huolehtia tuomioistuinten jäsenille, esittelijöille, valmistelijoille, käräjänotaareille ja muulle henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä oikeusministeriön ja tuomioistuinten kanssa; 2) huolehtia 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden ja suoritusten suunnittelusta ja järjestämisestä; huolehtia 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden ja suoritusten suunnittelusta ja järjestämisestä; 3) huolehtia asessorin virkoja koskevan hakumenettelyn järjestämisestä sekä asessoreiden esivalinnasta; huolehtia asessorin virkoja koskevan hakumenettelyn järjestämisestä sekä asessoreiden esivalinnasta; 4) huolehtia tuomioistuinharjoittelusta annetun lain mukaisten harjoittelupaikkojen keskitetyn hakumenettelyn järjestämisestä sekä käräjänotaarien valinnasta ja nimittämisestä; huolehtia tuomioistuinharjoittelusta annetun lain mukaisten harjoittelupaikkojen keskitetyn hakumenettelyn järjestämisestä sekä käräjänotaarien valinnasta ja nimittämisestä; 5) antaa hovioikeuksille, hallinto-oikeuksille, markkinaoikeudelle, työtuomioistuimelle ja vakuutusoikeudelle ohjeita 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asessorin henkilökohtaisen opintosuunnitelman sisällöstä; antaa hovioikeuksille, hallinto-oikeuksille, markkinaoikeudelle, työtuomioistuimelle ja vakuutusoikeudelle ohjeita 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asessorin henkilökohtaisen opintosuunnitelman sisällöstä; 6) antaa käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja hallinto-oikeuksille ohjeita tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun harjoittelusuunnitelman sisällöstä; antaa käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja hallinto-oikeuksille ohjeita tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun harjoittelusuunnitelman sisällöstä; 7) antaa pyynnöstä oikeusministeriölle lausunto tuomioistuinlaitoksen johtamiskoulutukseen tai muuhun koulutukseen valittavista henkilöistä; antaa pyynnöstä oikeusministeriölle lausunto tuomioistuinlaitoksen johtamiskoulutukseen tai muuhun koulutukseen valittavista henkilöistä; 8) myöntää 18 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä; myöntää 18 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä; 9) myöntää tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu varatuomarin arvonimi. myöntää tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu varatuomarin arvonimi.
  79. 9

    Johtokunta must choose a chair from among its members and, as its rules of procedure provide, one or more vice chairs.

    9 § Johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään yhden tai useamman varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään yhden tai useamman varapuheenjohtajan.
  80. 2

    Valtioneuvosto appoints the Judicial Training Board for five years at a time, and the board must be composed as specified in the section.

    2 § Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaminen ja kokoonpano Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaa valtioneuvosto viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaa valtioneuvosto viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä ovat vakinaisessa virassa olevia tuomareita. Muina jäseninä on yksi syyttäjä, yksi asianajaja, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi oikeusministeriötä edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä ovat vakinaisessa virassa olevia tuomareita. Muina jäseninä on yksi syyttäjä, yksi asianajaja, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi oikeusministeriötä edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tuomarijäsenten tulee edustaa tasapuolisesti eri tuomioistuimia, ja tuomarijäsenistä vähintään yhden on oltava päällikkötuomari. Lautakunnan tuomarijäsenten tulee edustaa tasapuolisesti eri tuomioistuimia, ja tuomarijäsenistä vähintään yhden on oltava päällikkötuomari.
  81. 10

    The board is quorate when at least four members or deputy members are present, decisions are made by majority, and a tie is resolved by the chairperson’s vote.

    10 § Johtokunnan päätöksenteko Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä jäsentä tai varajäsentä. Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään neljä jäsentä tai varajäsentä. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Johtokunnan päätösmenettelystä ja esittelystä sen yhteydessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä Tuomioistuinviraston työjärjestyksessä. Johtokunnan päätösmenettelystä ja esittelystä sen yhteydessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä Tuomioistuinviraston työjärjestyksessä.
  82. 3

    The judge training board may be set up only after the listed bodies have appointed their required members and deputy members.

    3 § Tuomarinkoulutuslautakunnan jäsenten nimeäminen Tuomarinkoulutuslautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: Tuomarinkoulutuslautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: 1) tuomarinvalintalautakunta on nimennyt puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tuomarijäsenet sekä heidän varajäsenensä ilmoittautumisten perusteella; tuomarinvalintalautakunta on nimennyt puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tuomarijäsenet sekä heidän varajäsenensä ilmoittautumisten perusteella; 2) valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; 3) Suomen Asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; Suomen Asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; 4) oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen; oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen; 5) oikeusministeriö on nimennyt oman jäsenensä ja varajäsenensä. oikeusministeriö on nimennyt oman jäsenensä ja varajäsenensä. Mitä 20 luvun 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tuomarinvalintalautakunnan jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä, sovelletaan myös tuomarinkoulutuslautakunnan nimeämiseen. Mitä 20 luvun 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tuomarinvalintalautakunnan jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä, sovelletaan myös tuomarinkoulutuslautakunnan nimeämiseen.
  83. 11

    Ylijohtaja johtaa Tuomioistuinvirastoa, ratkaisee hänelle kuuluvat asiat ja voi ottaa asian itse ratkaistavakseen.

    11 § Ylijohtaja Tuomioistuinvirastoa johtaa ylijohtaja. Tuomioistuinvirastoa johtaa ylijohtaja. Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai työjärjestyksessä määrätä johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi. Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai työjärjestyksessä määrätä johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi. Ylijohtajan oikeudesta siirtää asia muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätään työjärjestyksessä. Ylijohtaja voi ottaa siirtämänsä tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan asian itse ratkaistavakseen. Ylijohtajan oikeudesta siirtää asia muun virkamiehen ratkaistavaksi määrätään työjärjestyksessä. Ylijohtaja voi ottaa siirtämänsä tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan asian itse ratkaistavakseen.
  84. 4

    The Government grants resignation to a board member or deputy member, and a replacement is appointed for the rest of the term using the procedure stated earlier.

    4 § Lautakunnan jäsenen eroaminen Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen.
  85. 12

    Tuomioistuinvirastossa voi olla muuta henkilöstöä työjärjestyksen mukaan, ja ylijohtaja tai muu viraston henkilöstöön kuuluva voi nimittää tai ottaa palvelukseen muuta virka- tai työsopimussuhteista henkilöstöä työjärjestyksen mukaisesti.

    12 § Muu henkilöstö Ylijohtajan lisäksi Tuomioistuinvirastossa on muuta henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Muuhun henkilöstöön kuuluvien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä viraston työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Ylijohtajan lisäksi Tuomioistuinvirastossa on muuta henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Muuhun henkilöstöön kuuluvien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä viraston työjärjestyksessä, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Muun virka- tai työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa palvelukseen ylijohtaja tai muu viraston henkilöstöön kuuluva työjärjestyksen mukaisesti. Muun virka- tai työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa palvelukseen ylijohtaja tai muu viraston henkilöstöön kuuluva työjärjestyksen mukaisesti.
  86. 5

    The Tuomarinkoulutuslautakunta is quorate only if the chairperson or vice chairperson is present, together with at least five other members or deputy members, and at least three other judges.

    5 § Päätösvaltaisuus Tuomarinkoulutuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä tai varajäsentä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä tulee olla vähintään kolme muuta tuomaria. Tuomarinkoulutuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä tai varajäsentä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä tulee olla vähintään kolme muuta tuomaria.
  87. 13

    More detailed rules on the Finnish Judicial Administration Agency’s operations, organization, staff, work arrangements, and handling of matters are set out in the work order.

    13 § Työjärjestys Tarkemmat määräykset Tuomioistuinviraston toiminnasta, organisaatiosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä virastossa annetaan työjärjestyksessä. Tarkemmat määräykset Tuomioistuinviraston toiminnasta, organisaatiosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä virastossa annetaan työjärjestyksessä. 20 luku Tuomarinvalintalautakunta
  88. 6

    The board must appoint a secretary. The secretary prepares and presents matters to the board, handles organization of the board’s other work, and must meet qualification requirements. The board may also have other staff hired by the secretary.

    6 § Tuomarinkoulutuslautakunnan henkilöstö Tuomarinkoulutuslautakunnalla on sihteeri, joka valmistelee ja esittelee lautakunnassa esillä olevat asiat sekä huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Sihteerillä tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä tuomioistuinten toiminnan tai aikuiskoulutuksen tuntemus. Tuomarinkoulutuslautakunnalla on sihteeri, joka valmistelee ja esittelee lautakunnassa esillä olevat asiat sekä huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Sihteerillä tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä tuomioistuinten toiminnan tai aikuiskoulutuksen tuntemus. Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää sihteerin. Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää sihteerin. Lautakunnalla voi lisäksi olla muuta henkilöstöä, jonka ottaa sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla muuta henkilöstöä, jonka ottaa sihteeri.
  89. 1

    The judicial appointments committee prepares judicial vacancies for filling, and the Government appoints the committee for five years at a time.

    1 § Tuomarinvalintalautakunnan tehtävä, asettaminen ja kokoonpano Tuomarinvalintalautakunnan tehtävänä on valmistella tuomarin viran täyttämistä. Tuomarinvalintalautakunnan tehtävänä on valmistella tuomarin viran täyttämistä. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeuden muu vakinainen tuomari, yksi käräjätuomari, kaksi hallinto-oikeustuomaria tai yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeuden muu vakinainen tuomari, yksi käräjätuomari, kaksi hallinto-oikeustuomaria tai yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
  90. 7

    The board may approve rules of procedure that set more detailed rules for the office, staff, work arrangements, and handling of matters.

    7 § Tarkemmat määräykset Tuomarinkoulutuslautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä lautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. Tuomarinkoulutuslautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä lautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. 22 luku Virkarikosasiat
  91. 2

    The Judicial Selection Board is set up after the listed courts, associations, prosecutors, and the Ministry of Justice have each named their members and alternates.

    2 § Tuomarinvalintalautakunnan jäsenten nimeäminen Tuomarinvalintalautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: Tuomarinvalintalautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: 1) korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 2) korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 3) hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 4) hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen; 5) korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeuden muiden vakinaisten tuomareiden ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeuden muiden vakinaisten tuomareiden ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 6) korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella; 7) Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; 8) valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; 9) oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen. oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
  92. 1

    Säännös määrää, mikä tuomioistuin käsittelee tiettyjä tuomioistuimen jäseniä ja virkamiehiä koskevia virkarikossyytteitä.

    1 § Virkarikokset Tuomioistuimet käsittelevät tuomioistuimen jäseniä ja tuomioistuimen virkamiehiä koskevat virkarikossyyteasiat seuraavasti: Tuomioistuimet käsittelevät tuomioistuimen jäseniä ja tuomioistuimen virkamiehiä koskevat virkarikossyyteasiat seuraavasti: 1) korkein oikeus, jos asia koskee hovioikeuden jäsentä; korkein oikeus, jos asia koskee hovioikeuden jäsentä; 2) hovioikeus, jos asia koskee: hovioikeus, jos asia koskee: a) sen tuomiopiiriin kuuluvan käräjäoikeuden jäsentä, käräjänotaaria tai kansliapäällikköä taikka kansliahenkilökuntaan kuuluvaa, jos asia koskee 19 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tehtyä virkarikosta; sen tuomiopiiriin kuuluvan käräjäoikeuden jäsentä, käräjänotaaria tai kansliapäällikköä taikka kansliahenkilökuntaan kuuluvaa, jos asia koskee 19 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tehtyä virkarikosta; b) sen tuomiopiirin alueella sijaitsevan hallinto-oikeuden jäsentä, kansliapäällikköä, esittelijää, notaaria tai käräjänotaaria; sen tuomiopiirin alueella sijaitsevan hallinto-oikeuden jäsentä, kansliapäällikköä, esittelijää, notaaria tai käräjänotaaria; 3) Helsingin hovioikeus, jos asia koskee: Helsingin hovioikeus, jos asia koskee: a) markkinaoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai valmistelijaa; markkinaoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai valmistelijaa; b) vakuutusoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; vakuutusoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; c) työtuomioistuimen jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; työtuomioistuimen jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; d) muun hovioikeuden kuin Helsingin hovioikeuden kansliapäällikköä, esittelijää tai käräjänotaaria; muun hovioikeuden kuin Helsingin hovioikeuden kansliapäällikköä, esittelijää tai käräjänotaaria; 4) Turun hovioikeus, jos asia koskee 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja Helsingin hovioikeuden virkamiehiä. Turun hovioikeus, jos asia koskee 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja Helsingin hovioikeuden virkamiehiä. Mitä tässä pykälässä säädetään kansliapäälliköstä, sovelletaan myös 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hallintopäällikön tai muuhun vastaavaan virkaan nimitettyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään kansliapäälliköstä, sovelletaan myös 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hallintopäällikön tai muuhun vastaavaan virkaan nimitettyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään saman tuomioistuimen esittelijän virassa toimivasta, sovelletaan myös esittelijän tehtävään 19 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella määrättyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään saman tuomioistuimen esittelijän virassa toimivasta, sovelletaan myös esittelijän tehtävään 19 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella määrättyyn. 23 luku Muutoksenhaku
  93. 3

    This provision sets nomination steps: candidate numbers must be double the posts, the Ministry of Justice must consult legal research and teaching units before a certain nomination, the Supreme Court and Supreme Administrative Court must notify vacancies and their appointees to the Ministry, and the Ministry must request nominations from the Bar Association and the Prosecutor General for some posts.

    3 § Nimeämismenettely Nimettäessä 2 §:n 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia yksikköjä. Nimettäessä 2 §:n 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 2 §:n 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia yksikköjä. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ilmoittavat 2 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tehtävien avoinna olemisesta ja ilmoittavat nimeämänsä jäsenet ja varajäsenet oikeusministeriölle. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ilmoittavat 2 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tehtävien avoinna olemisesta ja ilmoittavat nimeämänsä jäsenet ja varajäsenet oikeusministeriölle. Oikeusministeriö pyytää 2 §:n 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut nimeämiset Suomen Asianajajaliitolta sekä valtakunnansyyttäjältä. Oikeusministeriö pyytää 2 §:n 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut nimeämiset Suomen Asianajajaliitolta sekä valtakunnansyyttäjältä.
  94. 1

    A person may appeal a side-service-permit court decision to the Supreme Administrative Court, and certain Supreme Court or Supreme Administrative Court decisions are appealed to the relevant court sitting in plenary.

    1 § Muutoksenhaku sivutoimilupaa koskevaan päätökseen Edellä 9 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun sivutoimilupaa koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Edellä 9 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun sivutoimilupaa koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  95. 4

    Valtioneuvosto voi myöntää eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle, ja eroavan jäsenen tilalle nimetään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

    4 § Lautakunnan jäsenen eroaminen Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen.
  96. 2

    This provision allows an appeal against a written warning decision and requires the appeal court process to be handled urgently.

    2 § Muutoksenhaku kirjallista varoitusta koskevaan päätökseen Edellä 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun päätökseen antaa kirjallinen varoitus saa hakea muutosta valittamalla. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä lainkäyttöasiana kiireellisesti. Edellä 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun päätökseen antaa kirjallinen varoitus saa hakea muutosta valittamalla. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä lainkäyttöasiana kiireellisesti. Muutosta kirjallista varoitusta koskevaan päätökseen haetaan: Muutosta kirjallista varoitusta koskevaan päätökseen haetaan: 1) käräjäoikeuden laamannin päätökseen hovioikeudelta; käräjäoikeuden laamannin päätökseen hovioikeudelta; 2) hovioikeuden ja työtuomioistuimen presidentin päätökseen korkeimmalta oikeudelta; hovioikeuden ja työtuomioistuimen presidentin päätökseen korkeimmalta oikeudelta; 3) hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarin päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta; hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarin päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta; 4) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin päätökseen kyseiseltä tuomioistuimelta, jossa asia käsitellään täysistunnossa. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin päätökseen kyseiseltä tuomioistuimelta, jossa asia käsitellään täysistunnossa. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä päällikkötuomarin lausunto valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä päällikkötuomarin lausunto valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  97. 5

    The Judicial Appointments Board is quorate only when the chair or vice-chair is present and at least eight other members or deputy members are present.

    5 § Päätösvaltaisuus Tuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan muuta jäsentä tai varajäsentä. Tuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan muuta jäsentä tai varajäsentä.
  98. 3

    Virantoimituksesta pidättämistä koskevasta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla, ja asia on käsiteltävä muutoksenhakutuomioistuimessa kiireellisesti.

    3 § Muutoksenhaku virantoimituksesta pidättämistä koskevaan päätökseen Edellä 15 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen pidättää virantoimituksesta saa hakea muutosta valittamalla. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä lainkäyttöasiana kiireellisesti. Edellä 15 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen pidättää virantoimituksesta saa hakea muutosta valittamalla. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä lainkäyttöasiana kiireellisesti. Muutosta haetaan: Muutosta haetaan: 1) käräjäoikeuden päätökseen hovioikeudelta; käräjäoikeuden päätökseen hovioikeudelta; 2) hovioikeuden ja työtuomioistuimen päätökseen korkeimmalta oikeudelta; hovioikeuden ja työtuomioistuimen päätökseen korkeimmalta oikeudelta; 3) hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta; hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta; 4) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen kyseiseltä tuomioistuimelta, jossa asia käsitellään täysistunnossa. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen kyseiseltä tuomioistuimelta, jossa asia käsitellään täysistunnossa. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä lausuntonsa valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä lausuntonsa valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  99. 6

    The Judicial Appointments Board must have a secretary, may also have part-time presenters, and the board appoints them for a fixed term.

    6 § Tuomarinvalintalautakunnan henkilöstö Tuomarinvalintalautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa tehtävät nimitysesitykset ja lausunnot. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Tuomarinvalintalautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa tehtävät nimitysesitykset ja lausunnot. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Sihteerillä ja sivutoimisella esittelijällä tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä tuomioistuimien toiminnan tuntemus. Sihteerillä ja sivutoimisella esittelijällä tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja hyvä tuomioistuimien toiminnan tuntemus. Tuomarinvalintalautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät määräajaksi. Tuomioistuinvirasto huolehtii lautakunnan muiden sihteeripalveluiden järjestämisestä ja voi osoittaa henkilöstöään lautakunnan tehtävien hoitamista varten. Tehtävien kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä lautakunnan työjärjestyksessä. Tuomarinvalintalautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät määräajaksi. Tuomioistuinvirasto huolehtii lautakunnan muiden sihteeripalveluiden järjestämisestä ja voi osoittaa henkilöstöään lautakunnan tehtävien hoitamista varten. Tehtävien kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä lautakunnan työjärjestyksessä.
  100. 4

    It allows an appeal to the Supreme Court against the specified court decision, requires the appeal court to treat the case as urgent, and says the decision must be followed unless the appeal court orders otherwise.

    4 § Muutoksenhaku työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan päätökseen Edellä 16 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan hovioikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Edellä 16 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan hovioikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Hovioikeuden päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Hovioikeuden päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  101. 7

    The board may adopt detailed working-order rules on the office, personnel, work organization, and handling of matters.

    7 § Tarkemmat määräykset Tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. Tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. 21 luku Tuomarinkoulutuslautakunta
  102. 5

    An appeal against a decision releasing an expert member from duty may be taken to the Supreme Administrative Court, the case must be handled urgently, and the decision applies despite the appeal unless the court orders otherwise.

    5 § Muutoksenhaku asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan päätökseen Edellä 17 luvun 21 §:ssä tarkoitettuun asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan hallinto-oikeuden tai vakuutusoikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Edellä 17 luvun 21 §:ssä tarkoitettuun asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan hallinto-oikeuden tai vakuutusoikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  103. 1

    The Tuomarinkoulutuslautakunta must plan, organize, guide, and decide on several judicial training and selection matters.

    1 § Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävät Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on: Tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on: 1) huolehtia tuomioistuinten jäsenille, esittelijöille, valmistelijoille, käräjänotaareille ja muulle henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa; huolehtia tuomioistuinten jäsenille, esittelijöille, valmistelijoille, käräjänotaareille ja muulle henkilöstölle järjestettävän koulutuksen suunnittelusta yhteistyössä Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten kanssa; 2) huolehtia 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden ja suoritusten suunnittelusta ja järjestämisestä; huolehtia 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden ja suoritusten suunnittelusta ja järjestämisestä; 3) huolehtia asessorin virkoja koskevan hakumenettelyn järjestämisestä sekä asessoreiden esivalinnasta; huolehtia asessorin virkoja koskevan hakumenettelyn järjestämisestä sekä asessoreiden esivalinnasta; 4) huolehtia tuomioistuinharjoittelusta annetun lain mukaisten harjoittelupaikkojen keskitetyn hakumenettelyn järjestämisestä sekä käräjänotaarien valinnasta ja nimittämisestä; huolehtia tuomioistuinharjoittelusta annetun lain mukaisten harjoittelupaikkojen keskitetyn hakumenettelyn järjestämisestä sekä käräjänotaarien valinnasta ja nimittämisestä; 5) antaa hovioikeuksille, hallinto-oikeuksille, markkinaoikeudelle, työtuomioistuimelle ja vakuutusoikeudelle ohjeita 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asessorin henkilökohtaisen opintosuunnitelman sisällöstä; antaa hovioikeuksille, hallinto-oikeuksille, markkinaoikeudelle, työtuomioistuimelle ja vakuutusoikeudelle ohjeita 18 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun asessorin henkilökohtaisen opintosuunnitelman sisällöstä; 6) antaa käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja hallinto-oikeuksille ohjeita tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun harjoittelusuunnitelman sisällöstä; antaa käräjäoikeuksille, hovioikeuksille ja hallinto-oikeuksille ohjeita tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetun harjoittelusuunnitelman sisällöstä; 7) antaa pyynnöstä Tuomioistuinvirastolle lausunto tuomioistuinlaitoksen johtamiskoulutukseen tai muuhun koulutukseen valittavista henkilöistä; antaa pyynnöstä Tuomioistuinvirastolle lausunto tuomioistuinlaitoksen johtamiskoulutukseen tai muuhun koulutukseen valittavista henkilöistä; 8) myöntää 18 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä; myöntää 18 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä; 9) myöntää tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu varatuomarin arvonimi. myöntää tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu varatuomarin arvonimi.
  104. 6

    Some exam-grading decisions may be corrected within 14 days of notice, and certain further appeals are barred.

    6 § Muutoksenhaku tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen Tämän lain 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvosteluun saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämän lain 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvosteluun saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muuhun tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muuhun tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 24 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
  105. 2

    Valtioneuvosto asettaa Tuomarinkoulutuslautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan, ja tuomarijäsenten on edustettava eri tuomioistuimia tasapuolisesti; vähintään yhden heistä on oltava päällikkötuomari.

    2 § Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaminen ja kokoonpano Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaa valtioneuvosto viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinkoulutuslautakunnan asettaa valtioneuvosto viideksi vuodeksi kerrallaan. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä ovat vakinaisessa virassa olevia tuomareita. Muina jäseninä on yksi syyttäjä, yksi asianajaja, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi Tuomioistuinvirastoa edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tuomarinkoulutuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä ovat vakinaisessa virassa olevia tuomareita. Muina jäseninä on yksi syyttäjä, yksi asianajaja, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi Tuomioistuinvirastoa edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan tuomarijäsenten tulee edustaa tasapuolisesti eri tuomioistuimia, ja tuomarijäsenistä vähintään yhden on oltava päällikkötuomari. Lautakunnan tuomarijäsenten tulee edustaa tasapuolisesti eri tuomioistuimia, ja tuomarijäsenistä vähintään yhden on oltava päällikkötuomari.
  106. 1

    This section says the law enters into force on 1 January 2017.

    1 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
  107. 3

    Tuomarinkoulutuslautakunta asetetaan vasta, kun tietyt jäsen- ja varajäsennimitykset on tehty.

    3 § Tuomarinkoulutuslautakunnan jäsenten nimeäminen Tuomarinkoulutuslautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: Tuomarinkoulutuslautakunta asetetaan sen jälkeen, kun: 1) tuomarinvalintalautakunta on nimennyt puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tuomarijäsenet sekä heidän varajäsenensä ilmoittautumisten perusteella; tuomarinvalintalautakunta on nimennyt puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tuomarijäsenet sekä heidän varajäsenensä ilmoittautumisten perusteella; 2) valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; 3) Suomen Asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; Suomen Asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen; 4) oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen; oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen; 5) Tuomioistuinvirasto on nimennyt oman jäsenensä ja varajäsenensä. Tuomioistuinvirasto on nimennyt oman jäsenensä ja varajäsenensä. Mitä 20 luvun 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tuomarinvalintalautakunnan jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä, sovelletaan myös tuomarinkoulutuslautakunnan nimeämiseen. Mitä 20 luvun 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään tuomarinvalintalautakunnan jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä, sovelletaan myös tuomarinkoulutuslautakunnan nimeämiseen.
  108. 2

    This section repeals the listed laws.

    2 § Kumottavat lait Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: 1) käräjäoikeuslaki (581/1993); käräjäoikeuslaki (581/1993); 2) hovioikeuslaki (56/1994); hovioikeuslaki (56/1994); 3) korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettu laki (1266/2006); korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettu laki (1266/2006); 4) markkinaoikeudesta annettu laki (99/2013); markkinaoikeudesta annettu laki (99/2013); 5) vakuutusoikeuslaki (132/2003); vakuutusoikeuslaki (132/2003); 6) tuomareiden nimittämisestä annettu laki (205/2000); tuomareiden nimittämisestä annettu laki (205/2000); 7) alioikeuden istuntojen pitämisestä muualla kuin varsinaisessa istuntopaikassa annettu laki (141/1932). alioikeuden istuntojen pitämisestä muualla kuin varsinaisessa istuntopaikassa annettu laki (141/1932).
  109. 4

    Valtioneuvosto myöntää eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle.

    4 § Lautakunnan jäsenen eroaminen Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen. Eroavan jäsenen tilalle nimitetään jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraaja edellä säädettyä menettelyä noudattaen.
  110. 3

    This section says the listed decrees remain in force.

    3 § Eräiden asetusten jääminen voimaan Seuraavat asetukset jäävät voimaan: Seuraavat asetukset jäävät voimaan: 1) käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (1053/2014); käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (1053/2014); 2) hovioikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (337/2013); hovioikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (337/2013); 3) käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annettu oikeusministeriön asetus (454/2009). käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annettu oikeusministeriön asetus (454/2009).
  111. 5

    The Judicial Training Board is decision-making only when the chair or vice chair is present, along with at least five other members or deputy members, and at least three other judges.

    5 § Päätösvaltaisuus Tuomarinkoulutuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä tai varajäsentä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä tulee olla vähintään kolme muuta tuomaria. Tuomarinkoulutuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä tai varajäsentä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä tulee olla vähintään kolme muuta tuomaria.
  112. 4

    Section 4 sets transitional rules for chief judges, including how pre-commencement appointments are treated and when a chief judge may transfer to another judge post.

    4 § Päällikkötuomareita koskevat siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa haettavaksi julistetun päällikkötuomarin viran täyttämisessä noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa haettavaksi julistetun päällikkötuomarin viran täyttämisessä noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan nimitetty katsotaan eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toisen tuomioistuimen päällikkötuomariksi 11 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi määräajaksi. Tällaisella päällikkötuomarilla ei toimikauden päätyttyä ole oikeutta palata vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan. Hänen oikeuteensa tulla toimikauden päätyttyä nimitetyksi vakinaiseen tuomarin virkaan sovelletaan 11 luvun 13 §:ää. Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan nimitetty katsotaan eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toisen tuomioistuimen päällikkötuomariksi 11 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi määräajaksi. Tällaisella päällikkötuomarilla ei toimikauden päätyttyä ole oikeutta palata vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan. Hänen oikeuteensa tulla toimikauden päätyttyä nimitetyksi vakinaiseen tuomarin virkaan sovelletaan 11 luvun 13 §:ää. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetty vakinainen päällikkötuomari voidaan hakemuksestaan siirtää asianomaisessa tuomioistuimessa avoinna olevaan muuhun tuomarin virkaan, jos hän on toiminut päällikkötuomarin tehtävässä yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän vuotta ja saavuttanut 63 vuoden iän. Päällikkötuomarin on ilmoitettava aikomuksestaan siirtyä muuhun tuomarin virkaan ennen viran auki julistamista. Siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen. Tuomarin tehtävään siirtynyt päällikkötuomari on lainkäyttöasiaa ratkaistaessa virkaikäjärjestyksessä päällikkötuomarin jälkeen virassa vanhin. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetty vakinainen päällikkötuomari voidaan hakemuksestaan siirtää asianomaisessa tuomioistuimessa avoinna olevaan muuhun tuomarin virkaan, jos hän on toiminut päällikkötuomarin tehtävässä yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän vuotta ja saavuttanut 63 vuoden iän. Päällikkötuomarin on ilmoitettava aikomuksestaan siirtyä muuhun tuomarin virkaan ennen viran auki julistamista. Siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen. Tuomarin tehtävään siirtynyt päällikkötuomari on lainkäyttöasiaa ratkaistaessa virkaikäjärjestyksessä päällikkötuomarin jälkeen virassa vanhin.
  113. 6

    The board must have a secretary, may also have part-time referendary rapporteurs, and the secretary and rapporteurs must prepare and present matters and meet qualification requirements.

    6 § Tuomarinkoulutuslautakunnan henkilöstö Tuomarinkoulutuslautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa esillä olevat asiat. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Tuomarinkoulutuslautakunnalla on sihteeri. Lautakunnalla voi lisäksi olla sivutoimisia esittelijöitä. Sihteerin ja sivutoimisen esittelijän tehtävänä on valmistella ja esitellä lautakunnassa esillä olevat asiat. Lisäksi sihteeri huolehtii lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Sihteerillä ja sivutoimisella esittelijällä tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä tuomioistuinten toiminnan tai aikuiskoulutuksen tuntemus. Sihteerillä ja sivutoimisella esittelijällä tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä tuomioistuinten toiminnan tai aikuiskoulutuksen tuntemus. Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät. Tuomioistuinvirasto huolehtii lautakunnan muiden sihteeripalveluiden järjestämisestä ja voi osoittaa henkilöstöään lautakunnan tehtävien hoitamista varten. Tehtävien kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä lautakunnan työjärjestyksessä. Tuomarinkoulutuslautakunta nimittää sihteerin ja sivutoimiset esittelijät. Tuomioistuinvirasto huolehtii lautakunnan muiden sihteeripalveluiden järjestämisestä ja voi osoittaa henkilöstöään lautakunnan tehtävien hoitamista varten. Tehtävien kelpoisuusvaatimuksista voidaan määrätä lautakunnan työjärjestyksessä.
  114. 5

    Siirtymäsäännös muuttaa yhden korkeimman hallinto-oikeuden nimikkeen ja antaa tietyille virkaan nimitetyille tuomareille oikeuden toimia johtamistaitoa vaativassa tehtävässä.

    5 § Muita tuomareita koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen nimike muuttuu oikeusneuvokseksi. Tämän lain voimaan tullessa korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen nimike muuttuu oikeusneuvokseksi. Hovioikeuden tuomareita ovat myös tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat hovioikeudenlaamannit, ja vakuutusoikeuden tuomareita ovat tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat vakuutusoikeuden laamannit. Heihin sovelletaan, mitä hovioikeudenneuvoksesta tai vakuutusoikeustuomarista säädetään. Hovioikeuden tuomareita ovat myös tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat hovioikeudenlaamannit, ja vakuutusoikeuden tuomareita ovat tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat vakuutusoikeuden laamannit. Heihin sovelletaan, mitä hovioikeudenneuvoksesta tai vakuutusoikeustuomarista säädetään. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeudenlaamannin tai vakuutusoikeuden laamannin virkaan nimitettynä olevalla on lain tultua voimaan oikeus toimia sellaisessa tehtävässä, jossa vaaditaan johtamistaitoa. Tässä tehtävässä toimiessaan he ovat tuomioistuimen johtoryhmän sekä 11 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kokoonpanon jäseniä. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeudenlaamannin tai vakuutusoikeuden laamannin virkaan nimitettynä olevalla on lain tultua voimaan oikeus toimia sellaisessa tehtävässä, jossa vaaditaan johtamistaitoa. Tässä tehtävässä toimiessaan he ovat tuomioistuimen johtoryhmän sekä 11 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kokoonpanon jäseniä.
  115. 7

    The board may set more detailed rules in its approved working order.

    7 § Tarkemmat määräykset Tuomarinkoulutuslautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä lautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. Tuomarinkoulutuslautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä sekä työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä lautakunnassa voidaan antaa tarkempia määräyksiä lautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä. V OSA ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 22 luku Virkarikosasiat
  116. 6

    This transitional provision changes several court-related job titles when the law enters into force and keeps certain pre-existing cases or appointments functioning under the old rules.

    6 § Muuta henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet muuttuvat hovioikeuden esittelijäksi, hallinto-oikeussihteerin nimike hallinto-oikeuden esittelijäksi, markkinaoikeussihteerin nimike markkinaoikeuden valmistelijaksi, työtuomioistuimen sihteerin nimike työtuomioistuimen esittelijäksi ja vakuutusoikeuden asessorin ja vakuutusoikeussihteerin nimikkeet vakuutusoikeuden esittelijäksi. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet muuttuvat hovioikeuden esittelijäksi, hallinto-oikeussihteerin nimike hallinto-oikeuden esittelijäksi, markkinaoikeussihteerin nimike markkinaoikeuden valmistelijaksi, työtuomioistuimen sihteerin nimike työtuomioistuimen esittelijäksi ja vakuutusoikeuden asessorin ja vakuutusoikeussihteerin nimikkeet vakuutusoikeuden esittelijäksi. Jos kumotun hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu esittelijä on nimetty asiassa hovioikeuden kokoonpanoon ennen tämän lain voimaantuloa, kokoonpano on asiassa päätösvaltainen tämän lain tultua voimaan. Jos vakuutusoikeuden esittelijä on vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa lakimiesjäsenenä ennen tämän lain voimaantuloa, hän voi kuulua ratkaisukokoonpanoon tämän lain tultua voimaan. Jos kumotun hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu esittelijä on nimetty asiassa hovioikeuden kokoonpanoon ennen tämän lain voimaantuloa, kokoonpano on asiassa päätösvaltainen tämän lain tultua voimaan. Jos vakuutusoikeuden esittelijä on vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa lakimiesjäsenenä ennen tämän lain voimaantuloa, hän voi kuulua ratkaisukokoonpanoon tämän lain tultua voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitettyyn käräjäviskaaliin sovelletaan kumotun käräjäoikeuslain 3 a, 3 b ja 4 a §:ää, 14 §:n 3 momenttia, 17 §:ää ja 20 §:n 2 momenttia. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitettyyn käräjäviskaaliin sovelletaan kumotun käräjäoikeuslain 3 a, 3 b ja 4 a §:ää, 14 §:n 3 momenttia, 17 §:ää ja 20 §:n 2 momenttia.
  117. 1

    This section assigns office-crime charge cases involving court members and court officials to specific courts.

    1 § Virkarikokset Tuomioistuimet käsittelevät tuomioistuimen jäseniä ja tuomioistuimen virkamiehiä koskevat virkarikossyyteasiat seuraavasti: Tuomioistuimet käsittelevät tuomioistuimen jäseniä ja tuomioistuimen virkamiehiä koskevat virkarikossyyteasiat seuraavasti: 1) korkein oikeus, jos asia koskee hovioikeuden jäsentä; korkein oikeus, jos asia koskee hovioikeuden jäsentä; 2) hovioikeus, jos asia koskee: hovioikeus, jos asia koskee: a) sen tuomiopiiriin kuuluvan käräjäoikeuden jäsentä, käräjänotaaria tai kansliapäällikköä taikka kansliahenkilökuntaan kuuluvaa, jos asia koskee 19 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tehtyä virkarikosta; sen tuomiopiiriin kuuluvan käräjäoikeuden jäsentä, käräjänotaaria tai kansliapäällikköä taikka kansliahenkilökuntaan kuuluvaa, jos asia koskee 19 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tehtyä virkarikosta; b) sen tuomiopiirin alueella sijaitsevan hallinto-oikeuden jäsentä, kansliapäällikköä, esittelijää, notaaria tai käräjänotaaria; sen tuomiopiirin alueella sijaitsevan hallinto-oikeuden jäsentä, kansliapäällikköä, esittelijää, notaaria tai käräjänotaaria; 3) Helsingin hovioikeus, jos asia koskee: Helsingin hovioikeus, jos asia koskee: a) markkinaoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai valmistelijaa; markkinaoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai valmistelijaa; b) vakuutusoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; vakuutusoikeuden jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; c) työtuomioistuimen jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; työtuomioistuimen jäsentä, kansliapäällikköä tai esittelijää; d) muun hovioikeuden kuin Helsingin hovioikeuden kansliapäällikköä, esittelijää tai käräjänotaaria; muun hovioikeuden kuin Helsingin hovioikeuden kansliapäällikköä, esittelijää tai käräjänotaaria; 4) Turun hovioikeus, jos asia koskee 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja Helsingin hovioikeuden virkamiehiä. Turun hovioikeus, jos asia koskee 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja Helsingin hovioikeuden virkamiehiä. Mitä tässä pykälässä säädetään kansliapäälliköstä, sovelletaan myös 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hallintopäällikön tai muuhun vastaavaan virkaan nimitettyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään kansliapäälliköstä, sovelletaan myös 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hallintopäällikön tai muuhun vastaavaan virkaan nimitettyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään saman tuomioistuimen esittelijän virassa toimivasta, sovelletaan myös esittelijän tehtävään 19 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella määrättyyn. Mitä tässä pykälässä säädetään saman tuomioistuimen esittelijän virassa toimivasta, sovelletaan myös esittelijän tehtävään 19 luvun 1 §:n 3 momentin perusteella määrättyyn. 23 luku Muutoksenhaku
  118. 7

    If another law refers to a provision that was in force when this Act entered into force, the corresponding provision of this Act applies instead.

    7 § Viittaukset aikaisempaan lakiin Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen lainkohtaan, sen asemesta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä. Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen lainkohtaan, sen asemesta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä. HE 7/2016 LaVM 8/2016 EV 99/2016 HE 7/2016 LaVM 8/2016 EV 99/2016
  119. 1

    A decision on a side-business permit may be appealed to the administrative court; decisions of the Supreme Court and Supreme Administrative Court are appealed to the relevant court in plenary session. The decision must be followed during the appeal unless the appellate court orders otherwise.

    1 § Muutoksenhaku sivutoimilupaa koskevaan päätökseen Edellä 9 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun sivutoimilupaa koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Edellä 9 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun sivutoimilupaa koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  120. 2

    A written warning decision may be appealed to the administrative court, and the appeal must be filed within 30 days of notice.

    2 § Muutoksenhaku kirjallista varoitusta koskevaan päätökseen Edellä 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun päätökseen antaa kirjallinen varoitus saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Edellä 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun päätökseen antaa kirjallinen varoitus saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä päällikkötuomarin lausunto valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä päällikkötuomarin lausunto valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  121. 3

    Valitus virantoimituksesta pidättämistä koskevasta päätöksestä tehdään hallinto-oikeuteen, ja tuomioistuimen on toimitettava asiakirjat muutoksenhakutuomioistuimeen viivytyksettä.

    3 § Muutoksenhaku virantoimituksesta pidättämistä koskevaan päätökseen Edellä 15 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen pidättää virantoimituksesta saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Edellä 15 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun päätökseen pidättää virantoimituksesta saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen haetaan kuitenkin muutosta asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä lausuntonsa valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Valitus on 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista toimitettava sille tuomioistuimelle, jonka palveluksessa tuomari on. Tuomioistuimen on viivytyksettä toimitettava valituskirjelmä liitteineen, jäljennös valituksenalaisesta päätöksestä sekä lausuntonsa valituksen johdosta muutoksenhakutuomioistuimeen. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  122. 4

    The decision may be appealed to the Supreme Court, the appeal court must treat the case as urgent, and the Court of Appeal decision remains in force unless the appeal court decides otherwise.

    4 § Muutoksenhaku työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan päätökseen Edellä 16 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan hovioikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Edellä 16 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun työkyvyttömyyden perusteella annettavaa eroa koskevaan hovioikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Hovioikeuden päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Hovioikeuden päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  123. 5

    An appeal against the specified decision may be filed to the administrative court, the court must handle it urgently, and the decision remains enforceable unless the appellate court orders otherwise.

    5 § Muutoksenhaku asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan päätökseen Edellä 17 luvun 21 §:ssä tarkoitettuun asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Edellä 17 luvun 21 §:ssä tarkoitettuun asiantuntijajäsenen tehtävästä vapauttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Asia on muutoksenhakutuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin päätä.
  124. 6

    Tietyistä kokeiden arvostelua koskevista päätöksistä voi pyytää oikaisua 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muista tuomarinkoulutuslautakunnan päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

    6 § Muutoksenhaku tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen Edellä 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvosteluun saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Edellä 18 luvun 2 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden arvosteluun saa vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Käräjänotaarin nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Käräjänotaarin nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muuhun tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muuhun tuomarinkoulutuslautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
  125. 7

    Certain appointment and assignment decisions cannot be appealed by complaint, and some Supreme Court/Supreme Administrative Court administrative decisions must be appealed within 30 days of notice.

    7 § Muutoksenhaku virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen Virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos: Virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos: 1) päätös koskee nimittämistä 11, 12 ja 18 luvussa sekä 19 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan tai virkasuhteeseen; päätös koskee nimittämistä 11, 12 ja 18 luvussa sekä 19 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan tai virkasuhteeseen; 2) päätös koskee nimittämistä tuomioistuimen kansliapäällikön tai hallintopäällikön virkaan tai virkasuhteeseen taikka 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun muuhun vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. päätös koskee nimittämistä tuomioistuimen kansliapäällikön tai hallintopäällikön virkaan tai virkasuhteeseen taikka 19 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun muuhun vastaavaan virkaan tai virkasuhteeseen, jonka tehtäviin kuuluu tuomioistuimen hallinnosta huolehtiminen. Muutoksenhaussa päätökseen, joka koskee 19 luvun 5 §:ssä tarkoitetun muun henkilöstön virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä, sovelletaan, mitä valtion virkamieslaissa säädetään muutoksenhausta. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintopäätökseen haetaan kuitenkin muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Muutoksenhaussa päätökseen, joka koskee 19 luvun 5 §:ssä tarkoitetun muun henkilöstön virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä, sovelletaan, mitä valtion virkamieslaissa säädetään muutoksenhausta. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintopäätökseen haetaan kuitenkin muutosta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista asianomaiselta tuomioistuimelta, jossa asian käsittelee täysistunto. Päätökseen, joka koskee määräämistä tässä laissa tarkoitettuun tuomioistuimen asiantuntijajäsenen tehtävään, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen, joka koskee määräämistä tässä laissa tarkoitettuun tuomioistuimen asiantuntijajäsenen tehtävään, ei saa hakea muutosta valittamalla.
  126. 8

    A decision made by the Tuomioistuinvirasto under Chapter 19 a may be subject to rectification, and a decision given on that rectification request may be appealed to the administrative court.

    8 § Muutoksenhaku Tuomioistuinviraston päätökseen Tuomioistuinviraston 19 a luvun nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Tuomioistuinviraston 19 a luvun nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Tuomioistuinviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tuomioistuinviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
  127. 9

    Appeals to the administrative court follow the rules in the Act on Judicial Procedure in Administrative Matters, unless this Act says otherwise.

    9 § Viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. 24 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
  128. 1

    This section says the law enters into force on 1 January 2017.

    1 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
  129. 2

    This section repeals seven listed Finnish laws.

    2 § Kumottavat lait Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: Tällä lailla kumotaan seuraavat lait: 1) käräjäoikeuslaki (581/1993); käräjäoikeuslaki (581/1993); 2) hovioikeuslaki (56/1994); hovioikeuslaki (56/1994); 3) korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettu laki (1266/2006); korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettu laki (1266/2006); 4) markkinaoikeudesta annettu laki (99/2013); markkinaoikeudesta annettu laki (99/2013); 5) vakuutusoikeuslaki (132/2003); vakuutusoikeuslaki (132/2003); 6) tuomareiden nimittämisestä annettu laki (205/2000); tuomareiden nimittämisestä annettu laki (205/2000); 7) alioikeuden istuntojen pitämisestä muualla kuin varsinaisessa istuntopaikassa annettu laki (141/1932). alioikeuden istuntojen pitämisestä muualla kuin varsinaisessa istuntopaikassa annettu laki (141/1932).
  130. 3

    The listed decrees remain in force.

    3 § Eräiden asetusten jääminen voimaan Seuraavat asetukset jäävät voimaan: Seuraavat asetukset jäävät voimaan: 1) käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (1053/2014); käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (1053/2014); 2) hovioikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (337/2013); hovioikeuksien tuomiopiireistä annettu valtioneuvoston asetus (337/2013); 3) käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annettu oikeusministeriön asetus (454/2009). käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annettu oikeusministeriön asetus (454/2009).
  131. 4

    This section sets transition rules for chief judges, including when old rules apply, when a chief judge is treated as resigned, and when transfer to another judge post is allowed.

    4 § Päällikkötuomareita koskevat siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa haettavaksi julistetun päällikkötuomarin viran täyttämisessä noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa haettavaksi julistetun päällikkötuomarin viran täyttämisessä noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan nimitetty katsotaan eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toisen tuomioistuimen päällikkötuomariksi 11 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi määräajaksi. Tällaisella päällikkötuomarilla ei toimikauden päätyttyä ole oikeutta palata vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan. Hänen oikeuteensa tulla toimikauden päätyttyä nimitetyksi vakinaiseen tuomarin virkaan sovelletaan 11 luvun 13 §:ää. Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan nimitetty katsotaan eronneeksi virastaan siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty toisen tuomioistuimen päällikkötuomariksi 11 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi määräajaksi. Tällaisella päällikkötuomarilla ei toimikauden päätyttyä ole oikeutta palata vakinaiseen päällikkötuomarin virkaan. Hänen oikeuteensa tulla toimikauden päätyttyä nimitetyksi vakinaiseen tuomarin virkaan sovelletaan 11 luvun 13 §:ää. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetty vakinainen päällikkötuomari voidaan hakemuksestaan siirtää asianomaisessa tuomioistuimessa avoinna olevaan muuhun tuomarin virkaan, jos hän on toiminut päällikkötuomarin tehtävässä yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän vuotta ja saavuttanut 63 vuoden iän. Päällikkötuomarin on ilmoitettava aikomuksestaan siirtyä muuhun tuomarin virkaan ennen viran auki julistamista. Siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen. Tuomarin tehtävään siirtynyt päällikkötuomari on lainkäyttöasiaa ratkaistaessa virkaikäjärjestyksessä päällikkötuomarin jälkeen virassa vanhin. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitetty vakinainen päällikkötuomari voidaan hakemuksestaan siirtää asianomaisessa tuomioistuimessa avoinna olevaan muuhun tuomarin virkaan, jos hän on toiminut päällikkötuomarin tehtävässä yhtäjaksoisesti vähintään seitsemän vuotta ja saavuttanut 63 vuoden iän. Päällikkötuomarin on ilmoitettava aikomuksestaan siirtyä muuhun tuomarin virkaan ennen viran auki julistamista. Siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen. Tuomarin tehtävään siirtynyt päällikkötuomari on lainkäyttöasiaa ratkaistaessa virkaikäjärjestyksessä päällikkötuomarin jälkeen virassa vanhin.
  132. 5

    Certain judges keep or gain transitional titles and related roles when the law enters into force.

    5 § Muita tuomareita koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen nimike muuttuu oikeusneuvokseksi. Tämän lain voimaan tullessa korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen nimike muuttuu oikeusneuvokseksi. Hovioikeuden tuomareita ovat myös tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat hovioikeudenlaamannit, ja vakuutusoikeuden tuomareita ovat tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat vakuutusoikeuden laamannit. Heihin sovelletaan, mitä hovioikeudenneuvoksesta tai vakuutusoikeustuomarista säädetään. Hovioikeuden tuomareita ovat myös tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat hovioikeudenlaamannit, ja vakuutusoikeuden tuomareita ovat tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat vakuutusoikeuden laamannit. Heihin sovelletaan, mitä hovioikeudenneuvoksesta tai vakuutusoikeustuomarista säädetään. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeudenlaamannin tai vakuutusoikeuden laamannin virkaan nimitettynä olevalla on lain tultua voimaan oikeus toimia sellaisessa tehtävässä, jossa vaaditaan johtamistaitoa. Tässä tehtävässä toimiessaan he ovat tuomioistuimen johtoryhmän sekä 11 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kokoonpanon jäseniä. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeudenlaamannin tai vakuutusoikeuden laamannin virkaan nimitettynä olevalla on lain tultua voimaan oikeus toimia sellaisessa tehtävässä, jossa vaaditaan johtamistaitoa. Tässä tehtävässä toimiessaan he ovat tuomioistuimen johtoryhmän sekä 11 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kokoonpanon jäseniä.
  133. 6

    Tämä pykälä vaihtaa eräiden tuomioistuinten henkilöstön nimikkeitä ja säätää siirtymäjärjestelyistä ennen lain voimaantuloa nimitetyille henkilöille.

    6 § Muuta henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet muuttuvat hovioikeuden esittelijäksi, hallinto-oikeussihteerin nimike hallinto-oikeuden esittelijäksi, markkinaoikeussihteerin nimike markkinaoikeuden valmistelijaksi, työtuomioistuimen sihteerin nimike työtuomioistuimen esittelijäksi ja vakuutusoikeuden asessorin ja vakuutusoikeussihteerin nimikkeet vakuutusoikeuden esittelijäksi. Tämän lain voimaan tullessa hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet muuttuvat hovioikeuden esittelijäksi, hallinto-oikeussihteerin nimike hallinto-oikeuden esittelijäksi, markkinaoikeussihteerin nimike markkinaoikeuden valmistelijaksi, työtuomioistuimen sihteerin nimike työtuomioistuimen esittelijäksi ja vakuutusoikeuden asessorin ja vakuutusoikeussihteerin nimikkeet vakuutusoikeuden esittelijäksi. Jos kumotun hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu esittelijä on nimetty asiassa hovioikeuden kokoonpanoon ennen tämän lain voimaantuloa, kokoonpano on asiassa päätösvaltainen tämän lain tultua voimaan. Jos vakuutusoikeuden esittelijä on vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa lakimiesjäsenenä ennen tämän lain voimaantuloa, hän voi kuulua ratkaisukokoonpanoon tämän lain tultua voimaan. Jos kumotun hovioikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu esittelijä on nimetty asiassa hovioikeuden kokoonpanoon ennen tämän lain voimaantuloa, kokoonpano on asiassa päätösvaltainen tämän lain tultua voimaan. Jos vakuutusoikeuden esittelijä on vakuutusoikeudessa käsiteltävässä asiassa lakimiesjäsenenä ennen tämän lain voimaantuloa, hän voi kuulua ratkaisukokoonpanoon tämän lain tultua voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitettyyn käräjäviskaaliin sovelletaan kumotun käräjäoikeuslain 3 a, 3 b ja 4 a §:ää, 14 §:n 3 momenttia, 17 §:ää ja 20 §:n 2 momenttia. Ennen tämän lain voimaantuloa nimitettyyn käräjäviskaaliin sovelletaan kumotun käräjäoikeuslain 3 a, 3 b ja 4 a §:ää, 14 §:n 3 momenttia, 17 §:ää ja 20 §:n 2 momenttia.
  134. 7

    This section replaces old legal references with the corresponding provision in this law and contains commencement/transitional rules for later amendments.

    7 § Viittaukset aikaisempaan lakiin Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen lainkohtaan, sen asemesta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä. Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen lainkohtaan, sen asemesta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä. HE 7/2016 LaVM 8/2016 EV 99/2016 HE 7/2016 LaVM 8/2016 EV 99/2016 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen 14.12.2017/860: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Lain 17 luvun 2, 7 ja 15 § sekä 19 luvun 6 § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2018. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia siirtyy käsiteltäväksi: 1) Espoon käräjäoikeudesta Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 2) Hyvinkään käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan tai Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen; 3) Kemi-Tornion käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen; 4) Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen; 5) Tuusulan käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 6) Vantaan käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 7) Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta Oulun käräjäoikeuteen. Mitä muualla säädetään Espoon, Hyvinkään, Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Tuusulan, Vantaan tai Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Länsi-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Oulun käräjäoikeutta. HE 270/2016, LaVM 11/2017, EV 126/2017 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Lain 17 luvun 2, 7 ja 15 § sekä 19 luvun 6 § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2018. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva asia siirtyy käsiteltäväksi: 1) Espoon käräjäoikeudesta Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 2) Hyvinkään käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan tai Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen; 3) Kemi-Tornion käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen; 4) Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen; 5) Tuusulan käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 6) Vantaan käräjäoikeudesta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen; 7) Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta Oulun käräjäoikeuteen. Mitä muualla säädetään Espoon, Hyvinkään, Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Tuusulan, Vantaan tai Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta, koskee tämän lain tultua voimaan Länsi-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Lapin, Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Oulun käräjäoikeutta. HE 270/2016, LaVM 11/2017, EV 126/2017 9.11.2018/885: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn nimityspäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 77/2017, PeVL 42/2017, HaVM 8/2018, EV 81/2018 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn nimityspäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 77/2017, PeVL 42/2017, HaVM 8/2018, EV 81/2018 22.2.2019/209: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lain 18 luvun 5 § ja 19 luvun 5 § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä maaliskuuta 2019. Lain 19 a luvun 2 §:n 2 momentin 5 kohta ja 6 §:n 2 momentin 6 kohta tulevat voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2021. HE 136/2018, LaVM 13/2018, EV 218/2018 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lain 18 luvun 5 § ja 19 luvun 5 § tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä maaliskuuta 2019. Lain 19 a luvun 2 §:n 2 momentin 5 kohta ja 6 §:n 2 momentin 6 kohta tulevat voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2021. HE 136/2018, LaVM 13/2018, EV 218/2018 19.6.2019/774: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020. HE 269/2018, YmVM 22/2018, EV 278/2018 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020. HE 269/2018, YmVM 22/2018, EV 278/2018 30.12.2019/1509: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 91/2019, LiVM 9/2019, EV 75/2019 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. HE 91/2019, LiVM 9/2019, EV 75/2019 27.11.2020/842: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. HE 109/2020, LaVM 10/2020, EV 136/2020 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. HE 109/2020, LaVM 10/2020, EV 136/2020 16.2.2023/240: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2023. Haettaessa muutosta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 93/2022, LaVM 25/2022, EV 252/2022 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2023. Haettaessa muutosta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. HE 93/2022, LaVM 25/2022, EV 252/2022 12.1.2024/35: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. HE 31/2023, LaVM 6/2023, EV 47/2023 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. HE 31/2023, LaVM 6/2023, EV 47/2023

Provision text is displayed from LexChat’s stored statute record. Use the official source links to verify amendments, commencement, and current legal force.

LexChat organizes source-backed legal information for research. Verify amendments, commencement, and current legal force with the official publisher before relying on it.