Tieliikennelaki

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä. Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä.

2 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; 2) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua; tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua; 3) jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa; jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa; 4) liikenteenohjauslaitteella liikennevaloa, liikennemerkkiä tai tiemerkintää; liikenteenohjauslaitteella liikennevaloa, liikennemerkkiä tai tiemerkintää; 5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta; ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta; 6) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa; pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa; 7) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa; ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa; 8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa; suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa; 9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; 10) pyöräkaistalla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa; pyöräkaistalla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa; 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; 12) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä; raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä; 13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet; risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet; 14) tasoristeyksellä liikennemerkillä merkittyä samassa tasossa olevaa tien ja erillisen rautatien tai raitiotien risteämää; tasoristeyksellä liikennemerkillä merkittyä samassa tasossa olevaa tien ja erillisen rautatien tai raitiotien risteämää; 15) liikenneympyrällä liikennemerkeillä osoitettua kahden tai useamman risteyksen muodostamaa kokonaisuutta; liikenneympyrällä liikennemerkeillä osoitettua kahden tai useamman risteyksen muodostamaa kokonaisuutta; 16) pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; 17) kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; 18) moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä moottorikäyttöisille ajoneuvoille tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua tietä; moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä moottorikäyttöisille ajoneuvoille tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua tietä; 19) taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta; taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta; 20) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista taikka ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista taikka ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten; 21) ajoneuvolla ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettua maalla kulkevaa laitetta, joka ei kulje kiskoilla; ajoneuvolla ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettua maalla kulkevaa laitetta, joka ei kulje kiskoilla; 22) raitiovaunulla kiskoilla kulkevaa pakko-ohjattua laitetta, joka liikennöi raitiorataverkolla; raitiovaunulla kiskoilla kulkevaa pakko-ohjattua laitetta, joka liikennöi raitiorataverkolla; 23) erikoiskuljetuksella tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta. erikoiskuljetuksella tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta. 2 luku Tieliikenteen periaatteet

3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.

4 § Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

5 § Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettaminen Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

6 § Ajoneuvon käyttäminen Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä siten, ettei sen moottorista tai muusta laitteesta aiheudu kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa matkustavalle, muulle tienkäyttäjälle eikä ympäristölle. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä siten, ettei sen moottorista tai muusta laitteesta aiheudu kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa matkustavalle, muulle tienkäyttäjälle eikä ympäristölle. Ajoneuvo ja raitiovaunu on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa eikä synnyttää tarpeetonta melua. Ajoneuvo ja raitiovaunu on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa eikä synnyttää tarpeetonta melua.

7 § Avustamisvelvollisuus Tienkäyttäjän on jäätävä liikenneonnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita sekä muutoinkin osallistuttava niihin toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta. Tienkäyttäjän on jäätävä liikenneonnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita sekä muutoinkin osallistuttava niihin toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta. 3 luku Liikennesäännöt

8 § Liikennesääntöjen noudattaminen ja liikenteenohjaus Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen antamaa merkkiä, käskyä tai kieltoa ja muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä. Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen antamaa merkkiä, käskyä tai kieltoa ja muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä. Liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Liikennevalo-opaste on kuitenkin ensisijainen väistämisvelvollisuutta osoittavaan liikenteenohjauslaitteeseen nähden. Liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Liikennevalo-opaste on kuitenkin ensisijainen väistämisvelvollisuutta osoittavaan liikenteenohjauslaitteeseen nähden.

9 § Yleiset nopeusrajoitukset Taajaman ulkopuolella ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Taajaman ulkopuolella ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Taajamassa ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 50 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. Taajamassa ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 50 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta.

10 § Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ja kulkueelle Tienkäyttäjän on liikenteenohjauslaitteella osoitetusta velvollisuudesta riippumatta annettava hälytysääni- ja -valomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle ja tällaisia merkkejä antavan poliisiajoneuvon tai rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämälle saattueelle esteetön kulku. Tällöin on tarvittaessa siirryttävä sivuun tai pysähdyttävä. Tienkäyttäjän on liikenteenohjauslaitteella osoitetusta velvollisuudesta riippumatta annettava hälytysääni- ja -valomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle ja tällaisia merkkejä antavan poliisiajoneuvon tai rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämälle saattueelle esteetön kulku. Tällöin on tarvittaessa siirryttävä sivuun tai pysähdyttävä. Tienkäyttäjä ei saa keskeyttää eikä estää saattueen, valvotun lapsiryhmän tai järjestäytyneen kulkueen etenemistä. Tämä ei kuitenkaan koske hälytysääni- ja -valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon kuljettajaa. Tienkäyttäjä ei saa keskeyttää eikä estää saattueen, valvotun lapsiryhmän tai järjestäytyneen kulkueen etenemistä. Tämä ei kuitenkaan koske hälytysääni- ja -valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon kuljettajaa.

11 § Esteetön kulku junalle ja raitiovaunulle sekä rautatien tasoristeyksen ylittäminen Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku. Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, ellei tässä laissa toisin säädetä. Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku. Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, ellei tässä laissa toisin säädetä. Rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa. Ajoneuvon nopeuden on oltava sellainen, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa. Rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa. Ajoneuvon nopeuden on oltava sellainen, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa. Tienkäyttäjä ei saa lähteä ylittämään tasoristeystä, jos juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu lähestyy tai ylittää tasoristeystä taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta. Tasoristeys on ylitettävä viivyttelemättä. Tienkäyttäjä ei saa lähteä ylittämään tasoristeystä, jos juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu lähestyy tai ylittää tasoristeystä taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta. Tasoristeys on ylitettävä viivyttelemättä.

12 § Tiellä oleva este Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä. Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä. Jos tielle on joutunut 1 momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti poistaa, tienkäyttäjän on merkitsemällä tai muulla tavoin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomio esteeseen, kunnes se on saatu poistettua. Jos tiellä on este, josta saattaa aiheutua vakava vaara liikenteelle, esteestä on mahdollisuuksien mukaan lisäksi ilmoitettava hätäkeskukseen. Jos tielle on joutunut 1 momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti poistaa, tienkäyttäjän on merkitsemällä tai muulla tavoin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomio esteeseen, kunnes se on saatu poistettua. Jos tiellä on este, josta saattaa aiheutua vakava vaara liikenteelle, esteestä on mahdollisuuksien mukaan lisäksi ilmoitettava hätäkeskukseen.

13 § Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa. Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa. Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.

14 § Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä. Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä.

15 § Jalankulkijaryhmät ja kulkueet Valvottu jalankulkijaryhmä ja järjestäytynyt kulkue saa käyttää ajoradan oikeaa puolta. Enintään kaksi rinnan kulkevan lapsiryhmän on, jos mahdollista, käytettävä jalkakäytävää, piennarta tai pyörätietä. Valvottu jalankulkijaryhmä ja järjestäytynyt kulkue saa käyttää ajoradan oikeaa puolta. Enintään kaksi rinnan kulkevan lapsiryhmän on, jos mahdollista, käytettävä jalkakäytävää, piennarta tai pyörätietä. Valvotulla jalankulkijaryhmällä ja järjestäytyneellä kulkueella, jotka käyttävät valaisemattomalla tiellä piennarta, ajorataa tai pyörätietä, on oltava pimeän tai hämärän aikana ja sääolosuhteiden sitä edellyttäessä tien keskilinjan puolella edessä vähintään yksi valkoista tai keltaista valoa eteenpäin näyttävä valaisin ja takana yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Valvotulla jalankulkijaryhmällä ja järjestäytyneellä kulkueella, jotka käyttävät valaisemattomalla tiellä piennarta, ajorataa tai pyörätietä, on oltava pimeän tai hämärän aikana ja sääolosuhteiden sitä edellyttäessä tien keskilinjan puolella edessä vähintään yksi valkoista tai keltaista valoa eteenpäin näyttävä valaisin ja takana yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.

16 § Ajoradan ylittäminen Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä. Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä. Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä. Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä. Ajorataan rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa pyörätie ja raitiotie. Ajorataan rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa pyörätie ja raitiotie.

17 § Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset. Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

18 § Tien eri osien käyttö Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella. Taajaman ulkopuolella mopoa on ajettava pientareella tai ajoradan reunalla, jos se käy haitatta päinsä. Taajaman ulkopuolella mopoa on ajettava pientareella tai ajoradan reunalla, jos se käy haitatta päinsä. Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle. Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle. Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle. Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle.

19 § Ajoneuvon paikka ajoradalla Ajoneuvolla on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Ajoneuvolla on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti. Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti. Ajoneuvoa ei saa ajaa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla, jos tässä laissa ei toisin säädetä. Ajoneuvoa ei saa ajaa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla, jos tässä laissa ei toisin säädetä. Kaksisuuntaisella ajoradalla oleva ajosuunnat erottava koroke tai muu vastaava laite on ajoneuvolla sivuutettava oikealta. Kaksisuuntaisella ajoradalla oleva ajosuunnat erottava koroke tai muu vastaava laite on ajoneuvolla sivuutettava oikealta.

20 § Ajoneuvojen välinen etäisyys Ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon tai raitiovaunuun sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole. Ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon tai raitiovaunuun sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole. Taajaman ulkopuolella on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavien pidettävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava ajoneuvo voi turvallisuutta vaarantamatta ajaa niiden väliin. Taajaman ulkopuolella on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavien pidettävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava ajoneuvo voi turvallisuutta vaarantamatta ajaa niiden väliin.

21 § Ryhmittyminen Oikealle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradalla sen vasempaan reunaan. Oikealle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradalla sen vasempaan reunaan. Ryhmittyminen kääntymistä varten on tehtävä hyvissä ajoin. Ryhmittyminen kääntymistä varten on tehtävä hyvissä ajoin.

22 § Kääntyminen Kääntyvällä ajoneuvolla ei saa aiheuttaa vaaraa eikä tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville. Kääntyvällä ajoneuvolla ei saa aiheuttaa vaaraa eikä tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville. Risteyksessä on ajoneuvolla oikealle käännyttäessä ohjattava mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeaa reunaa. Risteyksessä on ajoneuvolla vasemmalle käännyttäessä ohjattava niin, että ajoneuvo jättää risteyksen välittömästi risteävän ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealla puolella tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla. Risteyksessä on ajoneuvolla oikealle käännyttäessä ohjattava mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeaa reunaa. Risteyksessä on ajoneuvolla vasemmalle käännyttäessä ohjattava niin, että ajoneuvo jättää risteyksen välittömästi risteävän ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealla puolella tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla. Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen. Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen.

23 § Polkupyöräilijän sekä taajaman ulkopuolella mopoilijan kääntyminen Sen estämättä, mitä 21 ja 22 §:ssä säädetään, vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija saa jatkaa oikealla ajaen risteävän ajoradan yli. Hän ei saa kuitenkaan kääntyä vasemmalle ennen kuin se voi tapahtua muuta liikennettä estämättä ja turvallisuutta vaarantamatta. Hänen on poistuttava risteyksestä oikeanpuoleista reunaa käyttäen. Sen estämättä, mitä 21 ja 22 §:ssä säädetään, vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija saa jatkaa oikealla ajaen risteävän ajoradan yli. Hän ei saa kuitenkaan kääntyä vasemmalle ennen kuin se voi tapahtua muuta liikennettä estämättä ja turvallisuutta vaarantamatta. Hänen on poistuttava risteyksestä oikeanpuoleista reunaa käyttäen.

24 § Väistäminen Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2–4 momentissa toisin säädetä. Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2–4 momentissa toisin säädetä. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa; risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa; 2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa; ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa; 3) vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä; vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä; 4) tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä. tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä. Ajoneuvolla on aina väistettävä: Ajoneuvolla on aina väistettävä: 1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä; muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä; 2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta; muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta; 3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; 4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen; muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen; 5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä; jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä; 6) pihakatua tai kävelykatua käyttäviä tienkäyttäjiä tultaessa pihakadulle tai kävelykadulle taikka ylitettäessä sitä. pihakatua tai kävelykatua käyttäviä tienkäyttäjiä tultaessa pihakadulle tai kävelykadulle taikka ylitettäessä sitä. Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella. Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella. Raitiovaunusta tai linja-autosta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla raitiovaunu tai linja-auto oikealta pysäkin kohdalla. Raitiovaunusta tai linja-autosta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla raitiovaunu tai linja-auto oikealta pysäkin kohdalla. Ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuvalle tai siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla pyörätiellä linja-auto tai raitiovaunu pysäkin kohdalla. Ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuvalle tai siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla pyörätiellä linja-auto tai raitiovaunu pysäkin kohdalla.

25 § Väistämisen osoittaminen Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä. Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä.

26 § Linja-auton pysäkiltä lähtevän linja-auton väistäminen Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.

27 § Ajoneuvon ajaminen suojatien yli Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä. Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä.

28 § Ajaminen risteyksessä Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa ajotapa on sovitettava niin, ettei risteävän tien liikenteelle aiheudu haittaa, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen. Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa ajotapa on sovitettava niin, ettei risteävän tien liikenteelle aiheudu haittaa, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.

29 § Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä. Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä. Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä. Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta.

30 § Kohtaaminen Ajoneuvolla on sivuutettava vastaantuleva ajoneuvo oikealta. Vastakkaisilta suunnilta saavuttaessa saa vastaantulevan ajoneuvon sivuuttaa kuitenkin vasemmalta erityistä varovaisuutta noudattaen, jos kumpikin aikoo kääntyä risteyksessä vasemmalle. Ajoneuvolla on sivuutettava vastaantuleva ajoneuvo oikealta. Vastakkaisilta suunnilta saavuttaessa saa vastaantulevan ajoneuvon sivuuttaa kuitenkin vasemmalta erityistä varovaisuutta noudattaen, jos kumpikin aikoo kääntyä risteyksessä vasemmalle. Ajoneuvojen välille on kohdattaessa jätettävä riittävästi tilaa. Jos ajoradalla on este, sen, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, on väistettävä vastaantulevaa liikennettä. Ajoneuvojen välille on kohdattaessa jätettävä riittävästi tilaa. Jos ajoradalla on este, sen, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, on väistettävä vastaantulevaa liikennettä.

31 § Ohittaminen Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaantulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista. Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaantulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista. Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta. Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta. Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä.

32 § Ohituskiellot Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä. Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä. Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos: Vastaantulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos: 1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön; näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön; 2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen; ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen; 3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta; ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta; 4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa; edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa; 5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen. takaa tuleva on aloittanut ohituksen.

33 § Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta. Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta. Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta. Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta. Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä. Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.

34 § Ajoneuvon peruuttaminen ja kääntäminen Ajoneuvolla saa peruuttaa tai sen saa kääntää vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta, eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. Ajoneuvolla saa peruuttaa tai sen saa kääntää vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta, eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä.

35 § Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa Ajoneuvolla saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtyä sivusuunnassa vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. Ajoneuvolla saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtyä sivusuunnassa vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä.

36 § Pysäyttäminen ja pysäköinti Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittu myös kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä. Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittu myös kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä. Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa. Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa.

37 § Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä. Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä. Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: 1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta; jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta; 2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla; risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla; 3) niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle; niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle; 4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy; siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy; 5) alikäytävässä eikä tunnelissa; alikäytävässä eikä tunnelissa; 6) mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa taikka sellaisen läheisyydessä; mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa taikka sellaisen läheisyydessä; 7) siellä, missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu; siellä, missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu; 8) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 9) sulkuviivan kohdalle, jos ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa; sulkuviivan kohdalle, jos ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa; 10) liikenneympyrässä; liikenneympyrässä; 11) pyöräkaistalla tai linja-autokaistalla; pyöräkaistalla tai linja-autokaistalla; 12) moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä muualle kuin liikennemerkillä osoitetulle pysäköintipaikalle, palvelualueelle tai levähdysalueelle taikka liikennemerkillä merkitylle linja-auton pysäkille matkustajan ottamista tai jättämistä varten. moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä muualle kuin liikennemerkillä osoitetulle pysäköintipaikalle, palvelualueelle tai levähdysalueelle taikka liikennemerkillä merkitylle linja-auton pysäkille matkustajan ottamista tai jättämistä varten. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää tai pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä eikä pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä. Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää tai pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä eikä pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.

38 § Pysäköimistä koskevat kiellot Edellä 37 §:ssä säädetyn lisäksi ajoneuvoa ei saa pysäköidä: Edellä 37 §:ssä säädetyn lisäksi ajoneuvoa ei saa pysäköidä: 1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä; kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä; 2) kiinteistölle johtavan tien kohdalla tai muutenkaan siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu; kiinteistölle johtavan tien kohdalla tai muutenkaan siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu; 3) ajoradan reunan suuntaisesti pysäköidyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän tai mopon rinnalla; ajoradan reunan suuntaisesti pysäköidyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän tai mopon rinnalla; 4) siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy; siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy; 5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie on liikennemerkillä osoitettu etuajo-oikeutetuksi; taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie on liikennemerkillä osoitettu etuajo-oikeutetuksi; 6) siten, että ajoneuvo on osittain liikenteenohjauslaitteella osoitetun pysäköintipaikan ulkopuolella; siten, että ajoneuvo on osittain liikenteenohjauslaitteella osoitetun pysäköintipaikan ulkopuolella; 7) pysäköintialueella muulla kuin liikenteenohjauslaitteella osoitetulla paikalla; pysäköintialueella muulla kuin liikenteenohjauslaitteella osoitetulla paikalla; 8) pelastuslain (379/2011) 11 §:ssä säädetyllä liikennemerkillä merkityllä pelastustiellä; pelastuslain (379/2011) 11 §:ssä säädetyllä liikennemerkillä merkityllä pelastustiellä; 9) tien eri osia toisistaan erottavalla alueella. tien eri osia toisistaan erottavalla alueella.

39 § Liikkumisesteisen pysäköintitunnus Jos ajoneuvossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ajoneuvon saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta: Jos ajoneuvossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ajoneuvon saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta: 1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 2) alueelle, jossa pysäköinti on kielletty tämän lain liitteen 3.3 mukaisella liikennemerkillä C38 ja C39; alueelle, jossa pysäköinti on kielletty tämän lain liitteen 3.3 mukaisella liikennemerkillä C38 ja C39; 3) rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Ajoneuvoa, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ei kuitenkaan saa pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Ajoneuvoa, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ei kuitenkaan saa pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. Pysäköitäessä ajoneuvo, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, pysäköinnin alkamisaikaa ei tarvitse osoittaa 40 §:ssä säädetyllä tavalla. Pysäköitäessä ajoneuvo, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, pysäköinnin alkamisaikaa ei tarvitse osoittaa 40 §:ssä säädetyllä tavalla. Pysäköintitunnus on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvälle paikalle ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle siten, että se on ulkoapäin luettavissa. Pysäköintitunnus on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvälle paikalle ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle siten, että se on ulkoapäin luettavissa. Maksulliselle pysäköintipaikalle saa maksua suorittamatta pysäyttää myös taksiliikenteessä olevan ajoneuvon tai invataksin liikkumisesteisen ottamista tai jättämistä varten. Maksulliselle pysäköintipaikalle saa maksua suorittamatta pysäyttää myös taksiliikenteessä olevan ajoneuvon tai invataksin liikkumisesteisen ottamista tai jättämistä varten.

40 § Pysäköinnin alkamisaika Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu tämän lain liitteen 3.8 mukaisella liikennemerkillä H19, pysäköijän on ilmoitettava pysäköintinsä alkamisaika selkeästi havaittavalla tavalla. Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu tämän lain liitteen 3.8 mukaisella liikennemerkillä H19, pysäköijän on ilmoitettava pysäköintinsä alkamisaika selkeästi havaittavalla tavalla. Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi saadaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi saadaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Pysäköinnin alkamisaika merkitään 2 momentissa mainitulla tavalla, vaikka velvollisuus ilmoittaa pysäköintiajan alkamisesta olisi voimassa vain osan pysäköintiajasta. Pysäköinnin alkamisaika merkitään 2 momentissa mainitulla tavalla, vaikka velvollisuus ilmoittaa pysäköintiajan alkamisesta olisi voimassa vain osan pysäköintiajasta. Pysäköintiajan alkua ei tarvitse ilmoittaa, jos pysäköinti tapahtuu kokonaan aikana, jolloin velvollisuus ilmoittaa alkamisaika ei ole voimassa. Pysäköintiajan alkua ei tarvitse ilmoittaa, jos pysäköinti tapahtuu kokonaan aikana, jolloin velvollisuus ilmoittaa alkamisaika ei ole voimassa.

41 § Ajoneuvon pysäyttämiseen liittyvät toimet Kun ajoneuvo on pysäytetty tai pysäköity, ajoneuvon pysäyttäneen tai pysäköijän on huolehdittava siitä, ettei ajoneuvo voi lähteä hallitsemattomasti liikkeelle. Kun ajoneuvo on pysäytetty tai pysäköity, ajoneuvon pysäyttäneen tai pysäköijän on huolehdittava siitä, ettei ajoneuvo voi lähteä hallitsemattomasti liikkeelle. Ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle tai ympäristölle. Ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle tai ympäristölle.

42 § Ajoneuvon säilyttäminen tiellä Tielle ei saa jättää eikä tiellä saa säilyttää tai varastoida ajoneuvoa, jota ei tosiasiallisesti käytetä liikenteessä. Tielle ei saa jättää eikä tiellä saa säilyttää tai varastoida ajoneuvoa, jota ei tosiasiallisesti käytetä liikenteessä.

43 § Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon tai liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä pihakadulla muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle. Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon tai liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä pihakadulla muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle.

44 § Kävelykadulla ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti Ajoneuvolla kävelykadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Ajoneuvolla kävelykadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Moottorikäyttöisen ajoneuvon saa kävelykadulla ajaa vain kävelykadun varrella olevalle kiinteistölle, jos kiinteistölle ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kävelykadun ylittäminen on kuitenkin sallittu. Myös huoltoajo kävelykadulla on sallittu, jos liikennemerkillä niin osoitetaan . Moottorikäyttöisen ajoneuvon saa kävelykadulla ajaa vain kävelykadun varrella olevalle kiinteistölle, jos kiinteistölle ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kävelykadun ylittäminen on kuitenkin sallittu. Myös huoltoajo kävelykadulla on sallittu, jos liikennemerkillä niin osoitetaan . Ajonopeus on sovitettava kävelykadulla jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Ajonopeus on sovitettava kävelykadulla jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä kävelykadulla. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittu pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä kävelykadulla. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittu pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi. Jos huoltoajo on kävelykadulla liikennemerkillä sallittu, ajoneuvon saa pysäyttää huoltoajon vaatimaksi ajaksi. Jos huoltoajo on kävelykadulla liikennemerkillä sallittu, ajoneuvon saa pysäyttää huoltoajon vaatimaksi ajaksi.

45 § Liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Ajoneuvolla pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Ajoneuvolla pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä pyöräkadulla myös jalkakäytävälle, jos se ei haittaa kohtuuttomasti jalkakäytävällä kulkemista. Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä pyöräkadulla myös jalkakäytävälle, jos se ei haittaa kohtuuttomasti jalkakäytävällä kulkemista.

46 § Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajoneuvoa ei saa peruuttaa eikä kääntää tulosuuntaan. Ajoneuvon saa pysäyttää ja pysäköidä vain hätätilanteessa, jolloin on pyrittävä käyttämään tähän tarkoitukseen osoitettuja alueita. Ajoneuvon moottori on sammutettava, jos pysäytys tai pysäköinti pitkittyy. Ajoneuvossa on käytettävä ajovaloja. Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajoneuvoa ei saa peruuttaa eikä kääntää tulosuuntaan. Ajoneuvon saa pysäyttää ja pysäköidä vain hätätilanteessa, jolloin on pyrittävä käyttämään tähän tarkoitukseen osoitettuja alueita. Ajoneuvon moottori on sammutettava, jos pysäytys tai pysäköinti pitkittyy. Ajoneuvossa on käytettävä ajovaloja.

47 § Ääni- ja valomerkki Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen. Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen.

48 § Suuntamerkki Suuntamerkki on ajoneuvolla ajettaessa annettava suuntavalaisimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla: Suuntamerkki on ajoneuvolla ajettaessa annettava suuntavalaisimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla: 1) lähdettäessä liikkeelle tien reunasta; lähdettäessä liikkeelle tien reunasta; 2) käännyttäessä risteyksessä tai tiellä; käännyttäessä risteyksessä tai tiellä; 3) vaihdettaessa ajokaistaa; vaihdettaessa ajokaistaa; 4) poistuttaessa liikenneympyrästä; poistuttaessa liikenneympyrästä; 5) muuten siirryttäessä sivusuunnassa. muuten siirryttäessä sivusuunnassa. Suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä ja sen tulee kestää toimenpiteen ajan. Suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä ja sen tulee kestää toimenpiteen ajan.

49 § Valojen käyttö ajettaessa Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja, kun ajoneuvoa kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja, kun ajoneuvoa kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ajoneuvoa ajettaessa on käytettävä eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Hinattavassa ajoneuvossa ei kuitenkaan tarvitse käyttää etuvalaisimia, jos niitä ei ole edellytetty ajoneuvon liikenteeseen hyväksymisen yhteydessä. Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ajoneuvoa ajettaessa on käytettävä eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Hinattavassa ajoneuvossa ei kuitenkaan tarvitse käyttää etuvalaisimia, jos niitä ei ole edellytetty ajoneuvon liikenteeseen hyväksymisen yhteydessä. Kaukovaloja ei saa käyttää: Kaukovaloja ei saa käyttää: 1) valaistulla tiellä; valaistulla tiellä; 2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; eikä niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; eikä 3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana. ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana. Etusumuvaloja ja takasumuvaloja saa käyttää sumun tai voimakkaan sateen aikana. Etusumuvaloja saa tällöin käyttää lähivalojen asemesta, jos etuvalot ovat samanaikaisesti kytketyt. Takasumuvaloa saa käyttää myös milloin ajoviiman tiestä nostama lumi, pöly tai loka oleellisesti rajoittaa ajoneuvon näkymistä taaksepäin. Etusumuvaloja ja takasumuvaloja saa käyttää sumun tai voimakkaan sateen aikana. Etusumuvaloja saa tällöin käyttää lähivalojen asemesta, jos etuvalot ovat samanaikaisesti kytketyt. Takasumuvaloa saa käyttää myös milloin ajoviiman tiestä nostama lumi, pöly tai loka oleellisesti rajoittaa ajoneuvon näkymistä taaksepäin. Ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa eikä, ellei siitä erikseen toisin säädetä tai määrätä, laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa sekä poliisin moottoripyörässä, jota käytetään hälytysajoneuvona, samoin kuin Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa saa kuitenkin käyttää edellä ajavan ajoneuvon pysäyttämiseksi eteenpäin punaista vilkkuvaa valoa näyttävää laitetta samanaikaisesti vilkkuvan sinisen hälytysvalon kanssa. Ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa eikä, ellei siitä erikseen toisin säädetä tai määrätä, laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa sekä poliisin moottoripyörässä, jota käytetään hälytysajoneuvona, samoin kuin Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa saa kuitenkin käyttää edellä ajavan ajoneuvon pysäyttämiseksi eteenpäin punaista vilkkuvaa valoa näyttävää laitetta samanaikaisesti vilkkuvan sinisen hälytysvalon kanssa.

50 § Valojen käyttö pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa Tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa on pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut käytettävä etu- tai lähivaloja sekä takavaloja tai, jos niitä ei ole, muita säännösten ja määräysten mukaisia valoja, jollei tie ole niin hyvin valaistu tai näkyvyys muutoin sellainen, että ajoneuvon voi muutoinkin selvästi havaita riittävän etäältä. Tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa on pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut käytettävä etu- tai lähivaloja sekä takavaloja tai, jos niitä ei ole, muita säännösten ja määräysten mukaisia valoja, jollei tie ole niin hyvin valaistu tai näkyvyys muutoin sellainen, että ajoneuvon voi muutoinkin selvästi havaita riittävän etäältä. Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on pysäköity ajoradan suuntaisesti, eikä siihen ole kytketty muuta ajoneuvoa, voidaan taajamassa 1 momentissa mainittujen valojen sijasta käyttää pysäköintivaloa. Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on pysäköity ajoradan suuntaisesti, eikä siihen ole kytketty muuta ajoneuvoa, voidaan taajamassa 1 momentissa mainittujen valojen sijasta käyttää pysäköintivaloa. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ajoneuvoon, joka on pysäytetty tai pysäköity ajoradan ulkopuolella olevalle pysäköintipaikalle, eikä mopoon, joka pysäytetään tai pysäköidään ajoradan ulkopuolelle. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ajoneuvoon, joka on pysäytetty tai pysäköity ajoradan ulkopuolella olevalle pysäköintipaikalle, eikä mopoon, joka pysäytetään tai pysäköidään ajoradan ulkopuolelle.

51 § Hätävilkkukytkennän käyttäminen Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.

52 § Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita. Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita. Sellaista itsestään tasapainottuvaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka pysyy tasapainossa myös silloin, kun ajoneuvo ei liiku tai siinä ei ole kuljettajaa, saa kuljettaa myös jalkakäytävällä. Tällöin kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Sellaista itsestään tasapainottuvaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka pysyy tasapainossa myös silloin, kun ajoneuvo ei liiku tai siinä ei ole kuljettajaa, saa kuljettaa myös jalkakäytävällä. Tällöin kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

53 § Eläimen kuljettaminen Eläin on pidettävä tiellä kytkettynä tai tienkäyttäjän on valvottava eläintä siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille. Eläintä tulee kuljettaa niin lähellä tien reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Eläin on pidettävä tiellä kytkettynä tai tienkäyttäjän on valvottava eläintä siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille. Eläintä tulee kuljettaa niin lähellä tien reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa tässä momentissa mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa tässä momentissa mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

54 § Tarpeettoman ja häiritsevän ajon kielto Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty. Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty.

55 § Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto Moottorikäyttöisen ajoneuvon moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään, jos ajoneuvo seisoo muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi. Moottoria saa kuitenkin pitää käynnissä ennen ajoon lähtemistä enintään neljä minuuttia, jos pakkasta on enemmän kuin ‑15 celsiusastetta. Traktorin, moottorityökoneen tai auton alustalle rakennetun työkoneen moottorin saa pitää käynnissä ennen ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon tai koneen toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan. Moottorikäyttöisen ajoneuvon moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään, jos ajoneuvo seisoo muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi. Moottoria saa kuitenkin pitää käynnissä ennen ajoon lähtemistä enintään neljä minuuttia, jos pakkasta on enemmän kuin ‑15 celsiusastetta. Traktorin, moottorityökoneen tai auton alustalle rakennetun työkoneen moottorin saa pitää käynnissä ennen ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon tai koneen toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite edellyttää moottorin pitämistä käynnissä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite edellyttää moottorin pitämistä käynnissä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvolain 6 luvussa tarkoitetun katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvolain 6 luvussa tarkoitetun katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa.

56 § Ajoneuvon hinaaminen Hinattaessa ajoneuvolla köyttä käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla moottorilla, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme metriä ja se saa olla enintään kuusi metriä. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia käyttäen. Ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, saa hinata vain hinauspuomin varaan nostettuna. Hinattaessa ajoneuvolla köyttä käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla moottorilla, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme metriä ja se saa olla enintään kuusi metriä. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia käyttäen. Ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, saa hinata vain hinauspuomin varaan nostettuna. Useaa ajoneuvoa ei saa hinata samanaikaisesti samalla vetävällä ajoneuvolla. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi. Useaa ajoneuvoa ei saa hinata samanaikaisesti samalla vetävällä ajoneuvolla. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi. Polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä hinaaminen on kielletty, jos hinaaminen haittaa ajoa tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille. Polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä hinaaminen on kielletty, jos hinaaminen haittaa ajoa tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille.

57 § Tienkäyttäjien varoittaminen Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että tielle asetetaan varoituskolmio, jos ajoneuvo on pysähtynyt taajaman ulkopuolelle ajoradalle sellaiseen paikkaan, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle. Edellytys asettamiselle on, että varoituskolmio on ajoneuvossa pakollisena varusteena. Tarvittaessa on ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoille, on ryhdyttävä junan tai raitiovaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin toimiin. Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että tielle asetetaan varoituskolmio, jos ajoneuvo on pysähtynyt taajaman ulkopuolelle ajoradalle sellaiseen paikkaan, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle. Edellytys asettamiselle on, että varoituskolmio on ajoneuvossa pakollisena varusteena. Tarvittaessa on ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoille, on ryhdyttävä junan tai raitiovaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin toimiin. Varoituskolmio on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta siten, että muut tienkäyttäjät voivat hyvissä ajoin huomata varoituksen. Kolmio tulee poistaa, kun ajoneuvosta ei ole enää vaaraa muulle liikenteelle. Varoituskolmio on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta siten, että muut tienkäyttäjät voivat hyvissä ajoin huomata varoituksen. Kolmio tulee poistaa, kun ajoneuvosta ei ole enää vaaraa muulle liikenteelle.

58 § Sallittu ajoneuvoliikenne moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä on vain moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenne sallittu. Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä on vain moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenne sallittu. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla teillä ei kuitenkaan saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta puolustusvoimien ajoneuvoon tai erikoiskuljetuksessa käytettävään ajoneuvoon. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla teillä ei kuitenkaan saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta puolustusvoimien ajoneuvoon tai erikoiskuljetuksessa käytettävään ajoneuvoon.

59 § Liittyminen moottoritielle tai moottoriliikennetielle ja sieltä poistuminen Ajoneuvolla saa ajaa moottoritielle tai moottoriliikennetielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymistieltä. Ajoneuvolla saa ajaa moottoritielle tai moottoriliikennetielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymistieltä. Moottoritielle tai moottoriliikennetielle ajoneuvolla aikovan on väistettävä tiellä kulkevia ajoneuvoja. Moottoritielle tai moottoriliikennetielle ajoneuvolla aikovan on väistettävä tiellä kulkevia ajoneuvoja. Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä saa poistua ajoneuvolla vain tien päättymiskohdasta tai käyttäen ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettua erkanemistietä. Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä saa poistua ajoneuvolla vain tien päättymiskohdasta tai käyttäen ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettua erkanemistietä. Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä poistuvalla ajoneuvolla on riittävän ajoissa siirryttävä lähinnä erkanemistietä olevalle ajokaistalle taikka ajokaistalle, joka on liikennemerkillä osoitettu poistuvalle liikenteelle. Jos tiellä on hidastuskaista, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille. Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä poistuvalla ajoneuvolla on riittävän ajoissa siirryttävä lähinnä erkanemistietä olevalle ajokaistalle taikka ajokaistalle, joka on liikennemerkillä osoitettu poistuvalle liikenteelle. Jos tiellä on hidastuskaista, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille.

60 § Ajoneuvon kääntäminen ja peruuttaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä Ajoneuvolla ei saa moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä kääntää tulosuuntaan eikä peruuttaa. Ajoneuvolla ei saa moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä kääntää tulosuuntaan eikä peruuttaa.

61 § Ajoneuvon paikka moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä Ajoneuvolla on ajettava moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos jokin ajokaista on ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettu tietylle liikennesuunnalle, ajoneuvolla saa ajaa olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa. Ajoneuvolla on ajettava moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos jokin ajokaista on ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettu tietylle liikennesuunnalle, ajoneuvolla saa ajaa olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa. Jos ajosuunnassa on vähintään kolme ajokaistaa, kuorma-autolla tai yli seitsemän metrin pituisella ajoneuvoyhdistelmällä saa ajaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 1 momentista tai 59 §:n 3 tai 4 momentista muuta johdu. Jos ajosuunnassa on vähintään kolme ajokaistaa, kuorma-autolla tai yli seitsemän metrin pituisella ajoneuvoyhdistelmällä saa ajaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 1 momentista tai 59 §:n 3 tai 4 momentista muuta johdu. Edellä kulkevan ajoneuvon saa ohittaa ajoneuvolla moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä vain vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa, jokin ajokaista on ajosuunnassa opastusmerkillä osoitettu tarkoitetuksi tietylle liikennesuunnalle tai ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä ajavan ajoneuvon ohittaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu. Edellä kulkevan ajoneuvon saa ohittaa ajoneuvolla moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä vain vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa, jokin ajokaista on ajosuunnassa opastusmerkillä osoitettu tarkoitetuksi tietylle liikennesuunnalle tai ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä ajavan ajoneuvon ohittaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu. Ajoneuvolla ei saa ajaa moottoritien ja moottoriliikennetien ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä. Ajoneuvolla ei saa ajaa moottoritien ja moottoriliikennetien ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä.

62 § Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä Ajoneuvoa ei saa hinata moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä. Rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta. Ajoneuvoa ei saa hinata moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä. Rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta.

63 § Raitiovaunun paikka tiellä Raitiovaunua saa kuljettaa kiskoilla niiden sijainnista riippumatta. Muun liikenteen kanssa yhteisellä ajokaistalla raitiovaunua on kuljetettava kaistan mukaiseen ajosuuntaan. Raitiovaunua saa peruuttaa tai kuljettaa muuta liikennettä vastaan vain, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. Raitiovaunua saa kuljettaa kiskoilla niiden sijainnista riippumatta. Muun liikenteen kanssa yhteisellä ajokaistalla raitiovaunua on kuljetettava kaistan mukaiseen ajosuuntaan. Raitiovaunua saa peruuttaa tai kuljettaa muuta liikennettä vastaan vain, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä.

64 § Raitiovaunun kuljettamista koskevat muut liikennesäännöt Suojatietä lähestyvällä raitiovaunulla on ajettava sellaisella nopeudella, että sen voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Suojatietä lähestyvällä raitiovaunulla on ajettava sellaisella nopeudella, että sen voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Pihakadulla tai kävelykadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Pihakadulla tai kävelykadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi raitiovaunulla ajettaessa on noudatettava, mitä: Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi raitiovaunulla ajettaessa on noudatettava, mitä: 1) 17 §:ssä säädetään kuljettajaa koskevista vaatimuksista; 17 §:ssä säädetään kuljettajaa koskevista vaatimuksista; 2) 20 §:ssä säädetään etäisyyden pitämisestä toiseen ajoneuvoon ja raitiovaunuun; 20 §:ssä säädetään etäisyyden pitämisestä toiseen ajoneuvoon ja raitiovaunuun; 3) 25 §:ssä säädetään väistämisen osoittamisesta; 25 §:ssä säädetään väistämisen osoittamisesta; 4) 27 §:n 2 momentissa säädetään pysähtyneen raitiovaunun tai ajoneuvon ohittamisesta; 27 §:n 2 momentissa säädetään pysähtyneen raitiovaunun tai ajoneuvon ohittamisesta; 5) 28 §:ssä säädetään ajamisesta risteyksessä; 28 §:ssä säädetään ajamisesta risteyksessä; 6) 33 §:n 1 momentissa säädetään ohittamisesta; 33 §:n 1 momentissa säädetään ohittamisesta; 7) 41 §:ssä säädetään pysäyttämiseen liittyvistä toimista; 41 §:ssä säädetään pysäyttämiseen liittyvistä toimista; 8) 46 §:ssä säädetään tunnelissa ajamisesta; 46 §:ssä säädetään tunnelissa ajamisesta; 9) 47 ja 48 §:ssä säädetään ääni-, valo- ja suuntamerkkien käyttämisestä; 47 ja 48 §:ssä säädetään ääni-, valo- ja suuntamerkkien käyttämisestä; 10) 49 ja 50 §:ssä säädetään valojen käyttämisestä. 49 ja 50 §:ssä säädetään valojen käyttämisestä. 4 luku Liikenteenohjaus

65 § Liikenteenohjaaja Poliisi ja pelastusviranomainen ohjaavat liikennettä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Lautta-aluksella tieliikennettä ohjaa aluksen päällikkö sekä lossilla ja railolossilla lossinkuljettaja. Puolustusvoimien harjoitusten aikana liikennettä ohjaa sotilas. Rajavartiomies toimii liikenteenohjaajana rajavartiolaissa (578/2005) säädetyissä tehtävissä ja tullimies tullilaissa (304/2016) säädetyissä tehtävissä. Poliisi ja pelastusviranomainen ohjaavat liikennettä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Lautta-aluksella tieliikennettä ohjaa aluksen päällikkö sekä lossilla ja railolossilla lossinkuljettaja. Puolustusvoimien harjoitusten aikana liikennettä ohjaa sotilas. Rajavartiomies toimii liikenteenohjaajana rajavartiolaissa (578/2005) säädetyissä tehtävissä ja tullimies tullilaissa (304/2016) säädetyissä tehtävissä. Liikenteenohjaaja saa myös toimia henkilö, jonka: Liikenteenohjaaja saa myös toimia henkilö, jonka: 1) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä liikenneruuhkan, onnettomuuden, yleisötapahtuman tai muun vastaavan syyn vuoksi taikka yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi; poliisi määrää ohjaamaan liikennettä liikenneruuhkan, onnettomuuden, yleisötapahtuman tai muun vastaavan syyn vuoksi taikka yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi; 2) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikavalvonnassa; poliisi määrää ohjaamaan liikennettä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikavalvonnassa; 3) pelastusviranomainen tai muu pelastuslaissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja määrää ohjaamaan liikennettä pelastuslaissa tai muussa laissa pelastustoimelle säädetyssä tehtävässä; pelastusviranomainen tai muu pelastuslaissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja määrää ohjaamaan liikennettä pelastuslaissa tai muussa laissa pelastustoimelle säädetyssä tehtävässä; 4) maantienpitäjä tai kunta määrää ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn, tutkimuksen tai pitkäkestoisen liikennehäiriön vuoksi; maantienpitäjä tai kunta määrää ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn, tutkimuksen tai pitkäkestoisen liikennehäiriön vuoksi; 5) Liikenteen turvallisuusvirasto valtuuttaa tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. Liikenteen turvallisuusvirasto valtuuttaa tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. Liikenteenohjaaja määrätään yksittäistä tehtävää varten tai määräajaksi. Liikenteenohjaajana toimivan henkilön on oltava 18 vuotta täyttänyt. Hänen on annettava suostumuksensa tehtävään ja hänelle on annettava tehtävän edellyttämä ohjeistus. Liikenteenohjaaja määrätään yksittäistä tehtävää varten tai määräajaksi. Liikenteenohjaajana toimivan henkilön on oltava 18 vuotta täyttänyt. Hänen on annettava suostumuksensa tehtävään ja hänelle on annettava tehtävän edellyttämä ohjeistus. Liikenteenohjaajan on käytettävä pysäytysmerkkinä tämän lain liitteen 3.3. mukaista liikennemerkkiä C1. Poliisimies ja rajavartiomies voi myös käyttää pysäytysmerkkinä liikennemerkkiä C46 ja tullimies C45. Liikenteenohjaajan on käytettävä pysäytysmerkkinä tämän lain liitteen 3.3. mukaista liikennemerkkiä C1. Poliisimies ja rajavartiomies voi myös käyttää pysäytysmerkkinä liikennemerkkiä C46 ja tullimies C45. Liikenteenohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 vaatimuksia. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajan vaatetuksen näkyvyysvaatimuksista. Liikenteenohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 vaatimuksia. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajan vaatetuksen näkyvyysvaatimuksista. Liikenteenohjaajaksi määrättyyn henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan liikenteen ohjaajana. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Liikenteenohjaajaksi määrättyyn henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan liikenteen ohjaajana. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

66 § Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan kelpoisuus Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajana toimiminen edellyttää, että henkilöllä on voimassa oleva 67 §:ssä tarkoitettu lupa ohjata erikoiskuljetusten liikennettä. Oikeus osoitetaan liikenteen-ohjaajakortilla, joka on pidettävä mukana tehtävää hoidettaessa. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajana toimiminen edellyttää, että henkilöllä on voimassa oleva 67 §:ssä tarkoitettu lupa ohjata erikoiskuljetusten liikennettä. Oikeus osoitetaan liikenteen-ohjaajakortilla, joka on pidettävä mukana tehtävää hoidettaessa.

67 § Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden myöntäminen Luvan ohjata erikoiskuljetusten liikennettä myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Luvan ohjata erikoiskuljetusten liikennettä myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Lupa myönnetään viiden vuoden määräajaksi ja sen saaneelle annetaan erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakortti. Lupa myönnetään viiden vuoden määräajaksi ja sen saaneelle annetaan erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakortti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että: Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hakija on suorittanut hyväksytysti erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksen; hakija on suorittanut hyväksytysti erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksen; 2) hakijalla on voimassaoleva B-luokan ajo-oikeus; hakijalla on voimassaoleva B-luokan ajo-oikeus; 3) hakija on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi. hakija on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi. Hakijaa ei ole pidettävä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia sopivana erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi, jos hän on: Hakijaa ei ole pidettävä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia sopivana erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi, jos hän on: 1) viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai sellaiseen rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tekoon, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta, tai on tänä aikana ollut mainittujen tekojen johdosta ajokiellossa; viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai sellaiseen rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tekoon, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta, tai on tänä aikana ollut mainittujen tekojen johdosta ajokiellossa; 2) viimeksi kuluneen vuoden aikana muuten määrätty ajokieltoon tai ollut ajokiellossa muihin liikennerikoksiin syyllistymisen perusteella; viimeksi kuluneen vuoden aikana muuten määrätty ajokieltoon tai ollut ajokiellossa muihin liikennerikoksiin syyllistymisen perusteella; 3) poliisin pitämästä rekisteristä ilmenevien tietojen perusteella muutoin toiminnallaan osoittanut olevansa elämäntavaltaan tai henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ilmeisen sopimaton toimimaan liikenteenohjaajana. poliisin pitämästä rekisteristä ilmenevien tietojen perusteella muutoin toiminnallaan osoittanut olevansa elämäntavaltaan tai henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ilmeisen sopimaton toimimaan liikenteenohjaajana. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja poliisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarpeellisia tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajille asetettujen vaatimusten toteamiseksi. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja poliisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarpeellisia tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajille asetettujen vaatimusten toteamiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksesta ja oikeuden uudistamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksesta ja oikeuden uudistamisesta.

68 § Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden peruuttaminen Liikenteen turvallisuusviraston on peruutettava lupa erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen, jos luvan haltija ei enää täytä 67 §:ssä säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä tai henkilö pyytää luvan peruuttamista. Liikenteen turvallisuusviraston on peruutettava lupa erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen, jos luvan haltija ei enää täytä 67 §:ssä säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä tai henkilö pyytää luvan peruuttamista. Lupa voidaan peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voidaan peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi.

69 § Käsimerkit ja ajoneuvosta annettavat merkit Jäljempänä 181 §:ssä tarkoitetun liikenteenvalvojan liikenteenohjauksessa käytettävien käsimerkkien ja ajoneuvosta annettavien merkkien kuvat ja merkitys esitetään tämän lain liitteessä 1. Jäljempänä 181 §:ssä tarkoitetun liikenteenvalvojan liikenteenohjauksessa käytettävien käsimerkkien ja ajoneuvosta annettavien merkkien kuvat ja merkitys esitetään tämän lain liitteessä 1.

70 § Liikenteenohjauslaitteet Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi tässä laissa säädetystä liikenteenohjauslaitteesta poikkeavan liikenteenohjauslaitteen, ei kuitenkaan velvoittavaa tai määräävää liikenteenohjauslaitetta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi tässä laissa säädetystä liikenteenohjauslaitteesta poikkeavan liikenteenohjauslaitteen, ei kuitenkaan velvoittavaa tai määräävää liikenteenohjauslaitetta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa myöntää luvan poiketa liikenteenohjauslaitteen käyttämisestä annetuista säännöksistä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa myöntää luvan poiketa liikenteenohjauslaitteen käyttämisestä annetuista säännöksistä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä liikenteenohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä liikenteenohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä raitiovaunuliikenteelle tarkoitetuista muista kuin tässä laissa säädetyistä raitiovaunuliikenteen ohjauslaitteista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä raitiovaunuliikenteelle tarkoitetuista muista kuin tässä laissa säädetyistä raitiovaunuliikenteen ohjauslaitteista.

71 § Liikenteenohjauslaitteen asettaminen Liikenteenohjauslaitteen asettaa: Liikenteenohjauslaitteen asettaa: 1) maantielle tienpitäjä; maantielle tienpitäjä; 2) kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta; kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta; 3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen; muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen; 4) tilapäistä käyttöä varten myös poliisimies, rajavartiomies, tullimies tai pelastusviranomainen. tilapäistä käyttöä varten myös poliisimies, rajavartiomies, tullimies tai pelastusviranomainen. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten ja tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettamiseen. Kunta saa periä maksun 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suostumuksen käsittelystä aiheutuneista kustannuksista. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten ja tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettamiseen. Kunta saa periä maksun 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suostumuksen käsittelystä aiheutuneista kustannuksista. Edellä 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetun liikenteenohjauslaitteen asettamisesta on toimitettava tieto Liikennevirastolle. Liikennevirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavan tiedon sisällöstä ja välittämistavasta. Edellä 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetun liikenteenohjauslaitteen asettamisesta on toimitettava tieto Liikennevirastolle. Liikennevirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavan tiedon sisällöstä ja välittämistavasta. Poliisi tai tienpitäjä saa poistaa tämän lain vastaisesti asetetun liikenteenohjauslaitteen. Poliisi tai tienpitäjä saa poistaa tämän lain vastaisesti asetetun liikenteenohjauslaitteen.

72 § Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa Edellä 71 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu tienpitäjä asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan ja pykälän 1 momentin 2 kohdassa mainittu kunta kadun ja 71 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun alueen liittymäkohtaan. Edellä 71 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu tienpitäjä asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan ja pykälän 1 momentin 2 kohdassa mainittu kunta kadun ja 71 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun alueen liittymäkohtaan. Kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta. Kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta. Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitusta osoittavan liikennemerkin asettaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta. Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitusta osoittavan liikennemerkin asettaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta. Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä. Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä. Tienpitäjä voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tämän lain liitteessä 3.7 tarkoitetun opastusmerkin. Tienpitäjä voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tämän lain liitteessä 3.7 tarkoitetun opastusmerkin.

73 § Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa kilpeä, merkintää tai laitetta, joka voidaan sekoittaa liikenteenohjauslaitteeseen tai joka voi heikentää sen näkyvyyttä tai tehokkuutta, häikäistä tienkäyttäjiä tai häiritä heidän tarkkaavaisuuttaan. Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa kilpeä, merkintää tai laitetta, joka voidaan sekoittaa liikenteenohjauslaitteeseen tai joka voi heikentää sen näkyvyyttä tai tehokkuutta, häikäistä tienkäyttäjiä tai häiritä heidän tarkkaavaisuuttaan. Poliisi tai tienpitäjä voi poistaa 1 momentin vastaisesti asetetun laitteen. Poliisi tai tienpitäjä voi poistaa 1 momentin vastaisesti asetetun laitteen.

74 § Liikennevalo-opastimet Liikennevalo-opastimien kuvat ja tarkoitus on esitetty tämän lain liitteessä 2. Liikennevalo-opastimien kuvat ja tarkoitus on esitetty tämän lain liitteessä 2. Pääopastin on tulosuunnassa ennen risteystä oleva ensimmäinen opastin ajoradan oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tulo- suunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, näiden kaistojen liikenteen pääopastin on kuitenkin näiden vasemmalla puolella, kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. Pääopastin on tulosuunnassa ennen risteystä oleva ensimmäinen opastin ajoradan oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tulo- suunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, näiden kaistojen liikenteen pääopastin on kuitenkin näiden vasemmalla puolella, kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. Jos tässä pykälässä tarkoitetut opastimet on sijoitettu ajokaistoittain ajoradan yläpuolelle, kullakin opastimella näytetty valo koskee vain kyseistä ajokaistaa käyttäviä ajoneuvoja. Jos tässä pykälässä tarkoitetut opastimet on sijoitettu ajokaistoittain ajoradan yläpuolelle, kullakin opastimella näytetty valo koskee vain kyseistä ajokaistaa käyttäviä ajoneuvoja. Jalankulkijan on ensisijaisesti noudatettava jalankulkijaopastimella näytettävää valoa. Muutoin jalankulkijan on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Jalankulkijan on ensisijaisesti noudatettava jalankulkijaopastimella näytettävää valoa. Muutoin jalankulkijan on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Polkupyöräilijän on ensisijaisesti noudatettava polkupyöräopastimella näytettävää valoa. Muutoin polkupyöräilijän on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Pyörätietä käyttävän polkupyöräilijän ja mopoilijan on, missä erityistä polkupyöräopastinta ei ole, noudatettava jalankulkijaopastimen, tai jollei sitä ole, kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Polkupyöräilijän on ensisijaisesti noudatettava polkupyöräopastimella näytettävää valoa. Muutoin polkupyöräilijän on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Pyörätietä käyttävän polkupyöräilijän ja mopoilijan on, missä erityistä polkupyöräopastinta ei ole, noudatettava jalankulkijaopastimen, tai jollei sitä ole, kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja.

75 § Liikennemerkkien jaottelu Liikennemerkkejä ovat varoitusmerkit, etuajo-oikeus- ja väistämismerkit, kielto- ja rajoitusmerkit, määräysmerkit, sääntömerkit, opastusmerkit ja lisäkilvet sekä muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut liikennemerkit. Liikennemerkkejä ovat varoitusmerkit, etuajo-oikeus- ja väistämismerkit, kielto- ja rajoitusmerkit, määräysmerkit, sääntömerkit, opastusmerkit ja lisäkilvet sekä muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut liikennemerkit. Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, josta ei ole tässä laissa säädetty, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä merkkiä. Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, josta ei ole tässä laissa säädetty, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä merkkiä. Liikennemerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen on esitetty tämän lain liitteessä 3.1–3.9. Liikennemerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen on esitetty tämän lain liitteessä 3.1–3.9.

76 § Varoitusmerkki Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Varoitusmerkki on sijoitettava siten, että tiekäyttäjällä on aikaa toimia merkillä osoitetulla tavalla. Varoitusmerkki on sijoitettava ajoradan oikealle puolelle tai sen yläpuolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Varoitusmerkki on sijoitettava siten, että tiekäyttäjällä on aikaa toimia merkillä osoitetulla tavalla. Varoitusmerkki on sijoitettava ajoradan oikealle puolelle tai sen yläpuolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Varoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.1. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.1. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta. Varoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.1. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.1. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta.

77 § Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit Etuajo-oikeus- ja väistämismerkeillä osoitetaan väistämisvelvollisuus. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkeillä osoitetaan väistämisvelvollisuus. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.2. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.2. Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.2. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.2.

78 § Kielto- ja rajoitusmerkki Kielto- ja rajoitusmerkeillä kielletään tai rajoitetaan tienkäyttäjän toimintaa. Kielto- ja rajoitusmerkeillä kielletään tai rajoitetaan tienkäyttäjän toimintaa. Kielto- ja rajoitusmerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Kielto- ja rajoitusmerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. Kielto- ja rajoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.3. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.3. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta. Kielto- ja rajoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.3. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.3. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta.

79 § Määräysmerkki Määräysmerkillä määrätään tienkäyttäjä toimimaan merkin osoittamalla tavalla. Määräysmerkillä määrätään tienkäyttäjä toimimaan merkin osoittamalla tavalla. Määräysmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.4. Määräysmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.4.

80 § Sääntömerkki Sääntömerkillä annetaan tienkäyttäjille sääntö tai osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan. Sääntömerkillä annetaan tienkäyttäjille sääntö tai osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan. Sääntömerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.5. Sääntömerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.5.

81 § Opastusmerkki Tienkäyttäjän opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä. Tienkäyttäjän opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä. Opastusmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.6 ja 3.7. Opastusmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.6 ja 3.7.

82 § Lisäkilpi Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jolla selvennetään liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemiseksi taikka vaikutuksen rajoittamiseksi. Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jolla selvennetään liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemiseksi taikka vaikutuksen rajoittamiseksi. Lisäkilpien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.8. Lisäkilpien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.8. Varoitusmerkkien, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien sekä kielto- ja rajoitusmerkkien lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat samat kuin päämerkissä. Varoitusmerkkien, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien sekä kielto- ja rajoitusmerkkien lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat samat kuin päämerkissä.

83 § Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen merkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.9. Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen merkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.9.

84 § Tiemerkintä Tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. Tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.

85 § Pituussuuntaiset merkinnät Tien pituussuuntaisella merkinnällä tie voidaan jakaa ajokaistoihin ja muihin alueisiin. Tien pituussuuntaisella merkinnällä tie voidaan jakaa ajokaistoihin ja muihin alueisiin. Pituussuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.1. Pituussuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.1. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät pituussuuntaiset merkinnät ovat keltaisia. Jos samanaikaisesti on näkyvissä keltaisia ja valkoisia pituussuuntaisia merkintöjä, on noudatettava ensisijaisesti keltaisia merkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät pituussuuntaiset merkinnät ovat keltaisia. Jos samanaikaisesti on näkyvissä keltaisia ja valkoisia pituussuuntaisia merkintöjä, on noudatettava ensisijaisesti keltaisia merkintöjä.

86 § Poikkisuuntaiset merkinnät Tien poikkisuuntaisilla merkinnöillä voidaan tehostaa muulla liikenteenohjauslaitteella osoitettua väistämisvelvollisuutta sekä osoittaa suojatie tai tienkohta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Tien poikkisuuntaisilla merkinnöillä voidaan tehostaa muulla liikenteenohjauslaitteella osoitettua väistämisvelvollisuutta sekä osoittaa suojatie tai tienkohta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikittaissuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.2. Poikittaissuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.2.

87 § Muut tiemerkinnät Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen tiemerkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.3. Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen tiemerkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.3. 5 luku Ajoneuvon käyttäminen 88 § 5 luvun määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktorin perävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa; kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktorin perävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa; 2) jakamattomalla kuormalla kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa; jakamattomalla kuormalla kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa; 3) työvälineellä ajoneuvoon kiinnitettävää vaihdettavissa olevaa konetta, joka on täysin irti maasta tiekuljetuksen ajan tai joka ei voi suhteessa ajoneuvoon kiertyä pystyakselinsa ympäri tiekuljetuksen aikana; työvälineellä ajoneuvoon kiinnitettävää vaihdettavissa olevaa konetta, joka on täysin irti maasta tiekuljetuksen ajan tai joka ei voi suhteessa ajoneuvoon kiertyä pystyakselinsa ympäri tiekuljetuksen aikana; 4) telillä sellaista peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien ryhmää, jossa akselien kuormitukset jakautuvat vakiosuhteessa taikka ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla kuormitustilanteen mukaisesti; telillä sellaista peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien ryhmää, jossa akselien kuormitukset jakautuvat vakiosuhteessa taikka ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla kuormitustilanteen mukaisesti; 5) ohjaavalla akselilla akselia, jonka pyöriä voidaan kääntää suoraan tai epäsuorasti suhteessa ajoneuvon pituusakseliin ajoneuvon liikkumissuunnan määräämiseksi; ohjaavalla akselilla akselia, jonka pyöriä voidaan kääntää suoraan tai epäsuorasti suhteessa ajoneuvon pituusakseliin ajoneuvon liikkumissuunnan määräämiseksi; 6) ohjautuvalla akselilla akselia, jonka pyörien ohjauskulma muuttuu vain renkaiden ja tien pinnan välisten voimien vaikutuksesta; ohjautuvana akselina ei kuitenkaan pidetä akselia, jonka ohjauskulmassa tapahtuu pieni muutos akselin kiinnityksen elastisuuden vuoksi; ohjautuvalla akselilla akselia, jonka pyörien ohjauskulma muuttuu vain renkaiden ja tien pinnan välisten voimien vaikutuksesta; ohjautuvana akselina ei kuitenkaan pidetä akselia, jonka ohjauskulmassa tapahtuu pieni muutos akselin kiinnityksen elastisuuden vuoksi; 7) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota; ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota; 8 ) E-säännöllä moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/1976) liitettyä sääntöä; 8 ) E-säännöllä moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/1976) liitettyä sääntöä; 9) lasten turvalaitteella järjestelmää, jonka osia voivat olla vyölukolla varustetut hihnat tai muut joustavat osat, säätölaitteet, kiinnittimet ja lisävälineet, kuten kantokoppa ja turvakaukalo, lisäistuin tai törmäyssuoja, joka voidaan kiinnittää ajoneuvoon ja jonka tarkoituksena on vähentää järjestelmän käyttäjän vahingoittumisen vaaraa rajoittamalla tämän kehon liikkuvuutta ajoneuvossa törmäyksen tai nopeuden äkillisen hidastumisen yhteydessä; lasten turvalaitteella järjestelmää, jonka osia voivat olla vyölukolla varustetut hihnat tai muut joustavat osat, säätölaitteet, kiinnittimet ja lisävälineet, kuten kantokoppa ja turvakaukalo, lisäistuin tai törmäyssuoja, joka voidaan kiinnittää ajoneuvoon ja jonka tarkoituksena on vähentää järjestelmän käyttäjän vahingoittumisen vaaraa rajoittamalla tämän kehon liikkuvuutta ajoneuvossa törmäyksen tai nopeuden äkillisen hidastumisen yhteydessä; 10) mitta- ja massadirektiivillä tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annettua neuvoston direktiiviä 96/53/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/719; mitta- ja massadirektiivillä tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annettua neuvoston direktiiviä 96/53/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/719; 11) vaihtoehtoisilla käyttövoimilla mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia polttoaineita. vaihtoehtoisilla käyttövoimilla mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia polttoaineita. Mitä tässä laissa säädetään jakamattomasta kuormasta, sovelletaan myös ulkomaille vietävään tai sieltä tuotavaan tyhjään tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattuun, yli 2,80 metriä korkeaan tai yli 12,30 metriä pitkään merikuljetukseen suunniteltuun konttiin. Jos kontin kuljetus vaatii 4,40 metrin korkeuden, puoliperävaunuyhdistelmässä 18,00 metrin pituuden tai tiellä yleisesti sallitun massan ylittämisen, kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena tai konttia tyhjänä kuljetettaessa. Mitä tässä laissa säädetään jakamattomasta kuormasta, sovelletaan myös ulkomaille vietävään tai sieltä tuotavaan tyhjään tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattuun, yli 2,80 metriä korkeaan tai yli 12,30 metriä pitkään merikuljetukseen suunniteltuun konttiin. Jos kontin kuljetus vaatii 4,40 metrin korkeuden, puoliperävaunuyhdistelmässä 18,00 metrin pituuden tai tiellä yleisesti sallitun massan ylittämisen, kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena tai konttia tyhjänä kuljetettaessa.

89 § Maastoliikenne ja sotilasajoneuvot Tämän lain 90 ja 92–96 §:n turvalaitteita ja suojalaitteita koskevia säännöksiä sekä 141 ja 144–149 §:n henkilökuormitusta koskevia säännöksiä sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen myös maastoliikennelain (1710/1995) 2 §:ssä tarkoitetussa maastossa. Tämän lain 90 ja 92–96 §:n turvalaitteita ja suojalaitteita koskevia säännöksiä sekä 141 ja 144–149 §:n henkilökuormitusta koskevia säännöksiä sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen myös maastoliikennelain (1710/1995) 2 §:ssä tarkoitetussa maastossa. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös sotilasajoneuvojen käyttämiseen. Jos sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta on tarpeen, puolustusministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää poikkeuksia tämän lain ja sen nojalla annetuista säännöksistä sekä pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös sotilasajoneuvojen käyttämiseen. Jos sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta on tarpeen, puolustusministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää poikkeuksia tämän lain ja sen nojalla annetuista säännöksistä sekä pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä.

90 § Turvavyö ja muut istuinpaikan turvalaitteet Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta ajoneuvoon asennettua turvalaitetta: Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta ajoneuvoon asennettua turvalaitetta: 1) autossa; autossa; 2) kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä; kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä; 3) nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; 4) traktorissa ja moottorityökoneessa. traktorissa ja moottorityökoneessa.

91 § Turvavyön käytöstä ilmoittaminen linja-autossa Linja-auton matkustajien on heidän matkansa alkaessa saatava tieto turvavyön käyttövelvollisuudesta: Linja-auton matkustajien on heidän matkansa alkaessa saatava tieto turvavyön käyttövelvollisuudesta: 6906

92 § Suojakypärä Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä asianmukaisesti kiinnitettyä suojakypärää ajettaessa: Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä asianmukaisesti kiinnitettyä suojakypärää ajettaessa: 1) moottoripyörällä; moottoripyörällä; 2) sellaisella kolmipyörällä, nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä tai kevyellä nelipyörällä, jota ei ole varustettu korilla tai suojakaarella; sellaisella kolmipyörällä, nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä tai kevyellä nelipyörällä, jota ei ole varustettu korilla tai suojakaarella; 3) mopolla; mopolla; 4) moottorikelkalla; moottorikelkalla; 5) sellaisella maastoajoneuvolla tai traktorilla, joka on varustettu ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella, mutta jota ei ole varustettu korilla eikä suojakaarella. sellaisella maastoajoneuvolla tai traktorilla, joka on varustettu ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella, mutta jota ei ole varustettu korilla eikä suojakaarella. Kuljettajan on huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias matkustaja käyttää suojakypärää. Kuljettajan on huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias matkustaja käyttää suojakypärää. Velvollisuus käyttää suojakypärää koskee myös 1 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun perävaunua ei ole varustettu umpinaisella korilla eikä suojakaarella. Velvollisuus käyttää suojakypärää koskee myös 1 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun perävaunua ei ole varustettu umpinaisella korilla eikä suojakaarella. Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää.

93 § Poikkeukset turvavyön ja suojakypärän käyttövelvollisuudesta Turvavyön käyttövelvollisuus ei koske: Turvavyön käyttövelvollisuus ei koske: 1) ajoneuvoa hitaalla nopeudella kuljettavaa postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa eikä jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle tai matkustajalle huomattavaa haittaa; ajoneuvoa hitaalla nopeudella kuljettavaa postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa eikä jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle tai matkustajalle huomattavaa haittaa; 2) traktorin eikä moottorityökoneen kuljettajaa eikä matkustajaa silloin, kun turvavyön käytöstä on haittaa ajoneuvolla tehtävässä työssä; traktorin eikä moottorityökoneen kuljettajaa eikä matkustajaa silloin, kun turvavyön käytöstä on haittaa ajoneuvolla tehtävässä työssä; 3) Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevaa kuljettajaa tai matkustajaa hänen ollessa sellaisessa tehtävässä, että turvavyön käyttämisestä voi olla vaaraa tai huomattavaa haittaa. Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevaa kuljettajaa tai matkustajaa hänen ollessa sellaisessa tehtävässä, että turvavyön käyttämisestä voi olla vaaraa tai huomattavaa haittaa. Turvavyön, muun istuinpaikan turvalaitteen ja suojakypärän käyttövelvollisuus eivät koske henkilöä, jolta terveydellinen syy estää turvalaitteen tai suojakypärän käytön. Syytä koskeva lääkärintodistus on pidettävä ajon aikana mukana. Turvavyön, muun istuinpaikan turvalaitteen ja suojakypärän käyttövelvollisuus eivät koske henkilöä, jolta terveydellinen syy estää turvalaitteen tai suojakypärän käytön. Syytä koskeva lääkärintodistus on pidettävä ajon aikana mukana. Suojakypärän käyttövelvollisuus ei koske: Suojakypärän käyttövelvollisuus ei koske: 1) umpinaisella korirakenteella varustetun ajoneuvon eikä turvavöin ja suojakaarella tai -katoksella varustetun ajoneuvon suojakaaren tai -katoksen suojassa olevaa kuljettajaa ja matkustajaa; umpinaisella korirakenteella varustetun ajoneuvon eikä turvavöin ja suojakaarella tai -katoksella varustetun ajoneuvon suojakaaren tai -katoksen suojassa olevaa kuljettajaa ja matkustajaa; 2) moottorikelkan avonaisessa perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun käytettävä ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa ja tämä on osoitettu 102 §:ssä tarkoitetulla nopeuskilvellä; moottorikelkan avonaisessa perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun käytettävä ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa ja tämä on osoitettu 102 §:ssä tarkoitetulla nopeuskilvellä; 3) poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan tai ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetun maastoajoneuvon ja traktorin kuljettajaa ja matkustajaa. poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan tai ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetun maastoajoneuvon ja traktorin kuljettajaa ja matkustajaa. Mopoksi luokitellun, polkimin varustetun sähköpolkupyörän, jonka massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1,00 kilowattia, kuljettaja saa käyttää 92 §:ssä tarkoitetun suojakypärän sijasta polkupyöräilijälle tarkoitettua suojakypärää. Mopoksi luokitellun, polkimin varustetun sähköpolkupyörän, jonka massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1,00 kilowattia, kuljettaja saa käyttää 92 §:ssä tarkoitetun suojakypärän sijasta polkupyöräilijälle tarkoitettua suojakypärää. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen sisällöstä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen sisällöstä.

94 § Lasten turvalaitteet Autossa käytettävän lasten turvalaitteen tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön n:o 44 muutossarjan 03, E-säännön n:o 129 tai moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan neuvoston direktiivin 77/541/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti taikka mainitun E-säännön tai direktiivin myöhemmän version tai muutoksen mukaisesti. Muussa ajoneuvossa kuin autossa käytettävän lasten turvalaitteen on oltava ajoneuvolaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetettujen vaatimusten mukaisesti tyypiltään hyväksytty. Autossa käytettävän lasten turvalaitteen tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön n:o 44 muutossarjan 03, E-säännön n:o 129 tai moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan neuvoston direktiivin 77/541/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti taikka mainitun E-säännön tai direktiivin myöhemmän version tai muutoksen mukaisesti. Muussa ajoneuvossa kuin autossa käytettävän lasten turvalaitteen on oltava ajoneuvolaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetettujen vaatimusten mukaisesti tyypiltään hyväksytty. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa on käytettävä lasten turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt tai lasten turvalaite on muuten ajoneuvoon asennettavissa. Tästä velvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa siten, että alle 135 senttimetriä pitkää lasta saadaan kuljettaa turvavyötä käyttäen muulla kuin etuistuimella, mikäli turvalaitetta ei ole saatavilla. Alle 3-vuotiasta lasta ei kuitenkaan saa koskaan kuljettaa ajoneuvossa ilman turvalaitetta. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa on käytettävä lasten turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt tai lasten turvalaite on muuten ajoneuvoon asennettavissa. Tästä velvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa siten, että alle 135 senttimetriä pitkää lasta saadaan kuljettaa turvavyötä käyttäen muulla kuin etuistuimella, mikäli turvalaitetta ei ole saatavilla. Alle 3-vuotiasta lasta ei kuitenkaan saa koskaan kuljettaa ajoneuvossa ilman turvalaitetta. Lasta ei saa kuljettaa etuturvatyynyllä suojatulla istumapaikalla selkä menosuuntaan suunnatussa turvaistuimessa, ellei turvatyynyä ole tehty toimintakyvyttömäksi. Lasta ei saa kuljettaa etuturvatyynyllä suojatulla istumapaikalla selkä menosuuntaan suunnatussa turvaistuimessa, ellei turvatyynyä ole tehty toimintakyvyttömäksi. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetussa ajoneuvossa on käytettävä lapsen kuljettamiseen soveltuvaa istuinta tai lasten turvalaitetta. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetussa ajoneuvossa on käytettävä lapsen kuljettamiseen soveltuvaa istuinta tai lasten turvalaitetta. Linja-autossa lapsen on omalla istumapaikalla istuessaan käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai lasten turvalaitetta. Linja-autossa lapsen on omalla istumapaikalla istuessaan käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai lasten turvalaitetta. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettaminen muussa kuin tässä pykälässä tarkoitetussa ajoneuvossa on sallittua vain, jos ajoneuvossa on lapsen kuljettamiseen soveltuva istuin ja turvavyö taikka lasten turvalaite. Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettaminen muussa kuin tässä pykälässä tarkoitetussa ajoneuvossa on sallittua vain, jos ajoneuvossa on lapsen kuljettamiseen soveltuva istuin ja turvavyö taikka lasten turvalaite.

95 § Lasten turvalaitteen käyttöä ja henkilöiden kuljetuksia koskevat vastuusäännökset Lapsen mukana matkustava huoltaja on vastuussa siitä, että alle 15-vuotiasta lasta kuljetetaan edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla asianmukaista turvalaitetta käyttäen. Ellei huoltaja ole lapsen mukana, ajoneuvon kuljettajan on, linja-auton kuljettajaa lukuun ottamatta, huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias lapsi matkustaa edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla turvalaitetta käyttäen. Lapsen mukana matkustava huoltaja on vastuussa siitä, että alle 15-vuotiasta lasta kuljetetaan edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla asianmukaista turvalaitetta käyttäen. Ellei huoltaja ole lapsen mukana, ajoneuvon kuljettajan on, linja-auton kuljettajaa lukuun ottamatta, huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias lapsi matkustaa edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla turvalaitetta käyttäen. Jos ajoneuvo on rekisteröity kuljettajan lisäksi enintään 16 matkustajalle, ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti ajoneuvoon ja siitä ulos ja että tähän tarvittavia laitteita käytetään. Jos ajoneuvo on rekisteröity kuljettajan lisäksi enintään 16 matkustajalle, ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti ajoneuvoon ja siitä ulos ja että tähän tarvittavia laitteita käytetään. Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajien pyörätuolit ja paarit on kiinnitetty ajoneuvoon. Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajien pyörätuolit ja paarit on kiinnitetty ajoneuvoon.

96 § Moottorikelkan hätäkatkaisin Moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttökytkin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon ajan. Hätäkatkaisimen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa. Moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttökytkin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon ajan. Hätäkatkaisimen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa.

97 § Sammutin ja ensiaputarvikkeet linja-autossa Linja-autossa tulee olla sammutin ja sallittua matkustajamäärää vastaavat ensiaputarvikkeet. Linja-autossa tulee olla sammutin ja sallittua matkustajamäärää vastaavat ensiaputarvikkeet. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä sammuttimesta ja ensi-aputarvikkeista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä sammuttimesta ja ensi-aputarvikkeista.

98 § Teknisen laitteen käyttäminen Ajoneuvossa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Ajoneuvossa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään.

99 § Ajoneuvon suurin sallittu nopeus Ajoneuvolla ei saa ajettaessa ylittää ajoneuvolle määritettyä suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa nopeutta. Ajoneuvolla ei saa ajettaessa ylittää ajoneuvolle määritettyä suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa nopeutta. Ajoneuvolla, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, ei saa ylittää yhdistelmän minkään ajoneuvon suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa suurinta sallittua nopeutta. Ajoneuvolla, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, ei saa ylittää yhdistelmän minkään ajoneuvon suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa suurinta sallittua nopeutta. Moottorilla varustetun polkupyörän, sähköavusteisen polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon suurin sallittu nopeus on 25 kilometriä tunnissa silloin, kun moottoria käytetään ajoneuvon nopeuden lisäämiseen tai ylläpitämiseen. Moottorilla varustetun polkupyörän, sähköavusteisen polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon suurin sallittu nopeus on 25 kilometriä tunnissa silloin, kun moottoria käytetään ajoneuvon nopeuden lisäämiseen tai ylläpitämiseen. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus ilman hinattavaa ajoneuvoa on ilmoitettu tämän lain liitteessä 5.1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus ilman hinattavaa ajoneuvoa on ilmoitettu tämän lain liitteessä 5.1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on ilmoitettu liitteessä 5.2. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on ilmoitettu liitteessä 5.2.

100 § Ohjautuva akseli Jos autossa tai auton perävaunussa, jolle ei ole säädetty eikä määrätty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia, on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna nopeuden ollessa yli 60 kilometriä tunnissa. Jos autossa tai auton perävaunussa, jolle ei ole säädetty eikä määrätty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia, on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna nopeuden ollessa yli 60 kilometriä tunnissa. Jos ajoneuvon kaikki akselit ovat ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on tavanomaisessa liikenteessä oltava ajoradan suuntainen. Jos ajoneuvon kaikki akselit ovat ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on tavanomaisessa liikenteessä oltava ajoradan suuntainen.

101 § Suurin sallittu nopeus hinattaessa Hinattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa sen omien pyörien varassa on suurin sallittu nopeus 60 kilometriä tunnissa, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta. Hinattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa sen omien pyörien varassa on suurin sallittu nopeus 60 kilometriä tunnissa, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

102 § Nopeuskilpi Autoon, jonka nopeus on rajoitettu alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi. Autoon, jonka nopeus on rajoitettu alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi. Hinattavaan ajoneuvoon, jonka nopeus on rajoitettu vetoajoneuvon suurinta tiellä sallittua nopeutta alemmaksi ja alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi. Nopeuskilpeä ei kuitenkaan tarvitse asentaa henkilökuljetukseen käytettävään moottorikelkan perävaunuun, jonka suurin sallittu nopeus on 40 kilometriä tunnissa eikä hinattavaan ajoneuvoon silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän takimmaisessa ajoneuvossa on ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua nopeutta osoittava nopeuskilpi. Hinattavaan ajoneuvoon, jonka nopeus on rajoitettu vetoajoneuvon suurinta tiellä sallittua nopeutta alemmaksi ja alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi. Nopeuskilpeä ei kuitenkaan tarvitse asentaa henkilökuljetukseen käytettävään moottorikelkan perävaunuun, jonka suurin sallittu nopeus on 40 kilometriä tunnissa eikä hinattavaan ajoneuvoon silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän takimmaisessa ajoneuvossa on ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua nopeutta osoittava nopeuskilpi. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset nopeuskilven ulkomuodosta ja muusta teknisestä toteutuksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset nopeuskilven ulkomuodosta ja muusta teknisestä toteutuksesta.

103 § Hitaan ajoneuvon kilpi Hitaan ajoneuvon kilpeä ei saa asentaa muuhun kuin tässä pykälässä tarkoitettuun ajoneuvoon. Hitaan ajoneuvon kilpeä ei saa asentaa muuhun kuin tässä pykälässä tarkoitettuun ajoneuvoon. Hitaan ajoneuvon kilpeä on käytettävä: Hitaan ajoneuvon kilpeä on käytettävä: 1) kolmipyöräisessä mopossa ja kevyessä nelipyörässä; kolmipyöräisessä mopossa ja kevyessä nelipyörässä; 2) traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa; traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa; 3) muussa kuin kävellen ohjattavassa moottorityökoneessa; muussa kuin kävellen ohjattavassa moottorityökoneessa; 4) työvälineessä ja hinattavassa ajoneuvossa, joka kytketään 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon, jos työväline tai hinattava ajoneuvo estää vetoajoneuvoon kiinnitetyn hitaan ajoneuvon kilven näkymisen taaksepäin; työvälineessä ja hinattavassa ajoneuvossa, joka kytketään 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon, jos työväline tai hinattava ajoneuvo estää vetoajoneuvoon kiinnitetyn hitaan ajoneuvon kilven näkymisen taaksepäin; 5) ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jos ajoneuvoyhdistelmän suurin tiellä sallittu nopeus on hinattavasta ajoneuvosta johtuen enintään 50 kilometriä tunnissa. ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jos ajoneuvoyhdistelmän suurin tiellä sallittu nopeus on hinattavasta ajoneuvosta johtuen enintään 50 kilometriä tunnissa. Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös traktoriin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa. Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös traktoriin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa. Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös köydellä, ketjulla, vaijerilla tai puomilla hinattavaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon varoittamaan takana tulevia muuta liikennettä hitaammin liikkuvista ajoneuvoista. Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös köydellä, ketjulla, vaijerilla tai puomilla hinattavaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon varoittamaan takana tulevia muuta liikennettä hitaammin liikkuvista ajoneuvoista. Hitaan ajoneuvon kilpeä ei tarvitse kiinnittää ajoneuvoon, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu ajoneuvo tai työväline, eikä ajoneuvoon, joka on ulkomaan rekisterissä. Hitaan ajoneuvon kilpeä ei tarvitse kiinnittää ajoneuvoon, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu ajoneuvo tai työväline, eikä ajoneuvoon, joka on ulkomaan rekisterissä.

104 § Renkaiden kulutuspinta ja ominaisuudet Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Moottoripyörän ja moottoripyörän perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee kuitenkin olla vähintään 1,0 mm. Edellä mainitut vaatimukset eivät koske ajoneuvoa, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Moottoripyörän ja moottoripyörän perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee kuitenkin olla vähintään 1,0 mm. Edellä mainitut vaatimukset eivät koske ajoneuvoa, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. Ajoneuvon samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Ajoneuvon samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Jos ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 momentin eikä 105 §:n säännöksiä. Jos ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 momentin eikä 105 §:n säännöksiä. Ajoneuvoon saa asentaa renkaat, jotka rajoittavat käytössä sallitun akselimassan pienemmäksi kuin akselille teknisesti sallittu massa. Renkaiden on kuitenkin oltava sellaiset, että koko ajoneuvon kuormaaminen ajoneuvolle tiellä sallittuun massaan on mahdollista ylittämättä renkaiden kantavuutta. Ajoneuvoon saa asentaa renkaat, jotka rajoittavat käytössä sallitun akselimassan pienemmäksi kuin akselille teknisesti sallittu massa. Renkaiden on kuitenkin oltava sellaiset, että koko ajoneuvon kuormaaminen ajoneuvolle tiellä sallittuun massaan on mahdollista ylittämättä renkaiden kantavuutta.

105 § Talviaikana käytettävät renkaat Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa: Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa: 1) henkilöauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia; henkilöauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia; 2) pakettiauto; pakettiauto; 3) erikoisauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia; erikoisauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia; 4) moottoripyörä, mopo, kolmipyörä, nelipyörä, raskas nelipyörä ja kevyt nelipyörä; moottoripyörä, mopo, kolmipyörä, nelipyörä, raskas nelipyörä ja kevyt nelipyörä; 5) 1–4 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla vedettävä perävaunu, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia. 1–4 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla vedettävä perävaunu, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia. Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä. Vaatimusta ei sovelleta traktorin ja perävaunun tai hinattavaan laitteen muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus tiellä on enintään 60 kilometriä tunnissa. Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä. Vaatimusta ei sovelleta traktorin ja perävaunun tai hinattavaan laitteen muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus tiellä on enintään 60 kilometriä tunnissa. Talvirenkaita ei kuitenkaan tarvitse käyttää: Talvirenkaita ei kuitenkaan tarvitse käyttää: 1) ajoneuvon valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä, enintään 20 kilometrin pituisissa siirroissa; ajoneuvon valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä, enintään 20 kilometrin pituisissa siirroissa; 2) museoajoneuvossa järjestetyn ajotapahtuman aikana; museoajoneuvossa järjestetyn ajotapahtuman aikana; 3) sellaisessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa ajoneuvossa, johon talvirenkaita ei ole saatavissa; tällaisessa ajoneuvossa tulee käyttää talvikäyttöön soveltuvia karkeakuvioisia renkaita. sellaisessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa ajoneuvossa, johon talvirenkaita ei ole saatavissa; tällaisessa ajoneuvossa tulee käyttää talvikäyttöön soveltuvia karkeakuvioisia renkaita. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista.

106 § Ajoneuvon renkaiden liukuesteet Ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Autossa, moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä ja rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 kilometriä tunnissa olevassa traktorissa sekä tällaiseen ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa saa käyttää nastarenkaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää: Autossa, moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä ja rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 kilometriä tunnissa olevassa traktorissa sekä tällaiseen ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa saa käyttää nastarenkaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää: 1) hälytysajoneuvossa; hälytysajoneuvossa; 2) puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa; puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa; 3) tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa; tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa; 4) ajoneuvon kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa; ajoneuvon kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa; 5) kaikissa tässä momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. kaikissa tässä momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Jos vetoautossa on nastarenkaat, luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on käytettävä talvirenkaita. Jos vetoautossa on nastarenkaat, luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on käytettävä talvirenkaita. Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa, erikoisautossa ja luokittelumassaltaan enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Nastojen määrät ajoneuvon eri renkaissa ei saa poiketa toisistaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon renkaiden nastamäärien sallituista eroista. Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa, erikoisautossa ja luokittelumassaltaan enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Nastojen määrät ajoneuvon eri renkaissa ei saa poiketa toisistaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon renkaiden nastamäärien sallituista eroista. Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 2 momentissa tarkoitettuna aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta. Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 2 momentissa tarkoitettuna aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta. Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, kevyen sähköajoneuvon, polkupyörän perävaunun, potkupyörän ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, kevyen sähköajoneuvon, polkupyörän perävaunun, potkupyörän ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, sekä niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, sekä niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää ajoneuvolle poikkeuksen 2 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää ajoneuvolle poikkeuksen 2 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä.

107 § Yleiset kuormaussäännökset Ajoneuvo on kuormattava siten, että mikään valmistajan määrittelemä massa ei ylity ajettaessa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Ajoneuvo on kuormattava siten, että mikään valmistajan määrittelemä massa ei ylity ajettaessa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana. Ajoneuvossa oleva vaihtokuormakori saa ylittää ajoneuvon leveyden ajoneuvolle sallitun leveyden rajoissa. Ajoneuvon etu- ja takavalaisimet on tällöin asennettava siten, että valaisimen sivusuuntaista etäisyyttä ajoneuvon reunasta koskevat vaatimukset täyttyvät myös vaihtokuormakorin leveimmästä kohdasta mitattuna. Ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana. Ajoneuvossa oleva vaihtokuormakori saa ylittää ajoneuvon leveyden ajoneuvolle sallitun leveyden rajoissa. Ajoneuvon etu- ja takavalaisimet on tällöin asennettava siten, että valaisimen sivusuuntaista etäisyyttä ajoneuvon reunasta koskevat vaatimukset täyttyvät myös vaihtokuormakorin leveimmästä kohdasta mitattuna. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään 1,00 metrin ja takana enintään 2,00 metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään 1,00 metrin ja takana enintään 2,00 metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Jos ajoneuvon kuorma ylittää ajoneuvon leveyden, ajoneuvon taustapeilit tulee säätää siten tai ajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä ajoneuvon sivuille ja seurata takana tulevaa liikennettä. Lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. Jos ajoneuvon kuorma ylittää ajoneuvon leveyden, ajoneuvon taustapeilit tulee säätää siten tai ajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä ajoneuvon sivuille ja seurata takana tulevaa liikennettä. Lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta. Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta. Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvon valmistajan määrittelemää suurinta yhdistelmämassaa eikä ajoneuvoyhdistelmälle hyväksyttyä massaa. Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvon valmistajan määrittelemää suurinta yhdistelmämassaa eikä ajoneuvoyhdistelmälle hyväksyttyä massaa. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 154 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työkohteessa suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 154 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työkohteessa suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

108 § Kuorman sijoittaminen Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu. Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin painavan voiman. Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, pienemmän voimista ollessa määräävä. Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin painavan voiman. Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, pienemmän voimista ollessa määräävä. Alaspäin painava voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia. Alaspäin painava voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia.

109 § Kuorman varmistaminen Ajoneuvon kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa paikoillaan kaikissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa. Ajoneuvon kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa paikoillaan kaikissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa ottaa kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon. Kuormakorin pohjan ja kuorman välisen kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn saa kuitenkin ottaa huomioon vain, kun kuorman liikkuminen kuormakoriin nähden pystysuunnassa on estetty sitomalla tai muulla vastaavalla tavalla. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa ottaa kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon. Kuormakorin pohjan ja kuorman välisen kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn saa kuitenkin ottaa huomioon vain, kun kuorman liikkuminen kuormakoriin nähden pystysuunnassa on estetty sitomalla tai muulla vastaavalla tavalla. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

110 § Kuorman merkitseminen Jos kuorma ulottuu ajoneuvon edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä punaisella tai punakeltaisella, vähintään 300 millimetriä korkealla ja 300 millimetriä leveällä merkkilipulla. Vaihtokuormakoria kuljetettaessa merkkilipun saa korvata vaihtokuormakorin takakulmiin sijoitetuilla, taaksepäin suunnatuilla punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla, joiden pinta-ala yhteensä vastaa merkkilipulle säädettyä. Kilpi tai maalaus saa heijastaa punaista valoa taaksepäin. Jos kuorma ulottuu ajoneuvon edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä punaisella tai punakeltaisella, vähintään 300 millimetriä korkealla ja 300 millimetriä leveällä merkkilipulla. Vaihtokuormakoria kuljetettaessa merkkilipun saa korvata vaihtokuormakorin takakulmiin sijoitetuilla, taaksepäin suunnatuilla punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla, joiden pinta-ala yhteensä vastaa merkkilipulle säädettyä. Kilpi tai maalaus saa heijastaa punaista valoa taaksepäin. Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on 1 momentissa tarkoitetun kuorman merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Vaatimusta ei sovelleta sellaiseen vaihtokuormakoriin, joka on varustettu 1 momentissa tarkoitetuin kilvin tai maalauksin, jotka heijastavat punaista valoa taaksepäin. Edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo täyttää sen valaisimia koskevat näkyvyysvaatimukset myös vaihtokuormakorilla kuormattuna. Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on 1 momentissa tarkoitetun kuorman merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Vaatimusta ei sovelleta sellaiseen vaihtokuormakoriin, joka on varustettu 1 momentissa tarkoitetuin kilvin tai maalauksin, jotka heijastavat punaista valoa taaksepäin. Edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo täyttää sen valaisimia koskevat näkyvyysvaatimukset myös vaihtokuormakorilla kuormattuna. Ajoneuvon pituuden sen takana ylittävän kuorman merkitsemistä koskevia 1 ja 2 momentin säännöksiä ei tarvitse soveltaa ajoneuvoon, jolla vedetään perävaunua silloin, kun kuorma ei ylitä perävaunun takimmaista osaa yli 1,00 metrillä. Ajoneuvon pituuden sen takana ylittävän kuorman merkitsemistä koskevia 1 ja 2 momentin säännöksiä ei tarvitse soveltaa ajoneuvoon, jolla vedetään perävaunua silloin, kun kuorma ei ylitä perävaunun takimmaista osaa yli 1,00 metrillä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kuorman merkitsemiseen käytettävistä välineistä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kuorman merkitsemiseen käytettävistä välineistä.

111 § Kuormaukseen käytettävän ajoneuvon tai työvälineen kuljetus Tavarankuljetukseen käytettävään ajoneuvoon saa kiinnittää kuormatilan taakse kyseisen ajoneuvon lastauksessa tai kuormauksessa käytettävän ajoneuvon tai työvälineen huolimatta siitä, että tästä aiheutuu ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle säädetyn suurimman sallitun pituuden ylitys, jos: Tavarankuljetukseen käytettävään ajoneuvoon saa kiinnittää kuormatilan taakse kyseisen ajoneuvon lastauksessa tai kuormauksessa käytettävän ajoneuvon tai työvälineen huolimatta siitä, että tästä aiheutuu ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle säädetyn suurimman sallitun pituuden ylitys, jos: 1) tavarankuljetukseen käytettävissä oleva tila ei kasva; tavarankuljetukseen käytettävissä oleva tila ei kasva; 2) ei ylitetä muuta yleisesti sallittua mittaa kuin pituus; ei ylitetä muuta yleisesti sallittua mittaa kuin pituus; 3) ei ylitetä tavarankuljetukseen käytettävän ajoneuvon leveyttä; ei ylitetä tavarankuljetukseen käytettävän ajoneuvon leveyttä; 4) ajoneuvo, johon on kiinnitetty tässä tarkoitettu ajoneuvo tai työväline, täyttää sille säädetyt tai määrätyt taka-alleajosuojausta koskevat mittavaatimukset; ajoneuvo, johon on kiinnitetty tässä tarkoitettu ajoneuvo tai työväline, täyttää sille säädetyt tai määrätyt taka-alleajosuojausta koskevat mittavaatimukset; 5) valojen ja takarekisterikilven näkyvyyttä ja näkyvyyskulmia koskevat vaatimukset täyttyvät joko ajoneuvon omilla valaisimilla ja rekisterikilvellä tai tätä tarkoitusta varten asennetuilla lisävalaisimilla ja -rekisterikilvellä; valojen ja takarekisterikilven näkyvyyttä ja näkyvyyskulmia koskevat vaatimukset täyttyvät joko ajoneuvon omilla valaisimilla ja rekisterikilvellä tai tätä tarkoitusta varten asennetuilla lisävalaisimilla ja -rekisterikilvellä; 6) ajoneuvon taakse kiinnitetyn ajoneuvon tai työvälineen valaisimista ja heijastimista ei aiheudu vaaraa. ajoneuvon taakse kiinnitetyn ajoneuvon tai työvälineen valaisimista ja heijastimista ei aiheudu vaaraa.

112 § Ajoneuvolle sallitun mitan ylittävä kuorma Edellä 107 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen ajoneuvossa oleva kuorma saa aiheuttaa ajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen silloin, kun ajoneuvoon on kytketty perävaunu. Lisäksi kuorma saa aiheuttaa vetoajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen kuormaukseen ja kuorman purkuun liittyvissä lyhyissä siirroissa. Edellytyksenä suurimman sallitun pituuden ylitykselle on, että kuormaus on tehty niin, että ei muodostu riskiä vetoajoneuvossa olevan kuorman osumisesta perävaunuun eikä siinä olevaan kuormaan. Kuormaus ei muutenkaan saa aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle. Edellä 107 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen ajoneuvossa oleva kuorma saa aiheuttaa ajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen silloin, kun ajoneuvoon on kytketty perävaunu. Lisäksi kuorma saa aiheuttaa vetoajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen kuormaukseen ja kuorman purkuun liittyvissä lyhyissä siirroissa. Edellytyksenä suurimman sallitun pituuden ylitykselle on, että kuormaus on tehty niin, että ei muodostu riskiä vetoajoneuvossa olevan kuorman osumisesta perävaunuun eikä siinä olevaan kuormaan. Kuormaus ei muutenkaan saa aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle.

113 § Vene ja matkailukori Edellä 107 §:n 1 momentissa kuorman leveydestä säädettyä ei sovelleta veneen kuljettamiseen eikä tavarankuljetukseen tarkoitetun auton avonaiseen kuormatilaan tilapäisesti kiinnitettyyn matkailukoriin, jossa ei oleskella kuljetuksen aikana ja jonka kuormatilan ulkopuolelle ulottuva osa on varustettu valaisimin ja heijastimin siten, että kuormauksesta ei aiheudu vaaraa. Tällaisen matkailukorin leveys ei saa ylittää kyseiselle ajoneuvolle tiellä yleisesti sallittua leveyttä. Tiellä yleisesti sallittua leveyttä leveämmän veneen kuljettamiseen sovelletaan erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Edellä 107 §:n 1 momentissa kuorman leveydestä säädettyä ei sovelleta veneen kuljettamiseen eikä tavarankuljetukseen tarkoitetun auton avonaiseen kuormatilaan tilapäisesti kiinnitettyyn matkailukoriin, jossa ei oleskella kuljetuksen aikana ja jonka kuormatilan ulkopuolelle ulottuva osa on varustettu valaisimin ja heijastimin siten, että kuormauksesta ei aiheudu vaaraa. Tällaisen matkailukorin leveys ei saa ylittää kyseiselle ajoneuvolle tiellä yleisesti sallittua leveyttä. Tiellä yleisesti sallittua leveyttä leveämmän veneen kuljettamiseen sovelletaan erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset 1 momentissa tarkoitetun matkailukorin valaisimista ja heijastimista sekä tarvittaessa muista liikenneturvallisuusvaatimuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset 1 momentissa tarkoitetun matkailukorin valaisimista ja heijastimista sekä tarvittaessa muista liikenneturvallisuusvaatimuksista.

114 § Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa Tätä pykälää sovelletaan vain kaupallisiin kuljetuksiin vaarallisten aineiden kuljetuksia lukuun ottamatta. Mitä 4 momentissa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa kontin ja vaihtokorin paino ja 5 momentissa velvollisuudesta huolehtia valvontaviranomaisen tiedonsaannista, sovelletaan kuitenkin myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Tätä pykälää sovelletaan vain kaupallisiin kuljetuksiin vaarallisten aineiden kuljetuksia lukuun ottamatta. Mitä 4 momentissa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa kontin ja vaihtokorin paino ja 5 momentissa velvollisuudesta huolehtia valvontaviranomaisen tiedonsaannista, sovelletaan kuitenkin myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo on kuormattu säännösten ja määräysten mukaisesti, jos varmistautuminen ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät tässä laissa säädetyn mukaisina. Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo on kuormattu säännösten ja määräysten mukaisesti, jos varmistautuminen ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät tässä laissa säädetyn mukaisina. Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut, samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää kuljettamista koskevat vaatimukset. Edellä tässä momentissa tarkoitettu henkilö ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 4 momentissa tarkoitettujen tietojen virheistä tai puutteista, joita hän ei ole voinut kohtuudella havaita. Tällaista vastuuta ei myöskään synny, jos hän on toiminut kuormaamisessa vain avustajana. Muutoksia kuormaukseen tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen säännösten ja määräysten mukaisina. Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut, samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää kuljettamista koskevat vaatimukset. Edellä tässä momentissa tarkoitettu henkilö ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 4 momentissa tarkoitettujen tietojen virheistä tai puutteista, joita hän ei ole voinut kohtuudella havaita. Tällaista vastuuta ei myöskään synny, jos hän on toiminut kuormaamisessa vain avustajana. Muutoksia kuormaukseen tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen säännösten ja määräysten mukaisina. Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ilmoitus kuljetettavan kontin ja vaihtokorin painosta. Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ilmoitus kuljetettavan kontin ja vaihtokorin painosta. Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta. Kuljetuksen suorittajan pitää huolehtia siitä, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus saada 4 momentissa tarkoitetun kontin ja vaihtokorin painoa koskevan ilmoituksen tiedot. Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta. Kuljetuksen suorittajan pitää huolehtia siitä, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus saada 4 momentissa tarkoitetun kontin ja vaihtokorin painoa koskevan ilmoituksen tiedot. Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että heidän palveluksessaan oleva kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuva henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviänsä koskevat kuormausta sääntelevät säännökset ja määräykset. Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että heidän palveluksessaan oleva kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuva henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviänsä koskevat kuormausta sääntelevät säännökset ja määräykset. Vaarallisten aineiden kuormausvastuusta säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994). Vaarallisten aineiden kuormausvastuusta säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994).

115 § ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu ajoneuvo Jos vuonna 1993 tai sitä myöhemmin käyttöönotetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY säädetyt suurimmat sallitut arvot: Jos vuonna 1993 tai sitä myöhemmin käyttöönotetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY säädetyt suurimmat sallitut arvot: 1) auton kolmi- tai useampiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava; ohjaavan akselin sijasta voidaan käyttää ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa 30 kilometriä tunnissa tai tätä enemmän; auton kolmi- tai useampiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava; ohjaavan akselin sijasta voidaan käyttää ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa 30 kilometriä tunnissa tai tätä enemmän; 2) hinattavan ajoneuvon telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai ohjaava, jos telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää kaksiakselisessa telissä 2,4 metriä tai kolmi- tai useampiakselisessa telissä 2,8 metriä; hinattavan ajoneuvon telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai ohjaava, jos telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää kaksiakselisessa telissä 2,4 metriä tai kolmi- tai useampiakselisessa telissä 2,8 metriä; 3) varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli saa olla ohjautuva vain, jos ajoneuvon on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli saa olla ohjautuva vain, jos ajoneuvon on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin muille kuin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summasta. Vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoon, jonka on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. Ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa yli 30 kilometriä tunnissa, ei pidetä tässä momentissa tarkoitettuna ohjautuvana akselina. Edellä 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin muille kuin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summasta. Vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoon, jonka on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. Ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa yli 30 kilometriä tunnissa, ei pidetä tässä momentissa tarkoitettuna ohjautuvana akselina. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta ajoneuvoon, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta ajoneuvoon, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa.

116 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva suurin sallittu massa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.1 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.1 mainittuja arvoja. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteessä 6.2 mainittuja arvoja. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteessä 6.2 mainittuja arvoja. Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassaan, jos tästä ei aiheudu vahinkoa tielle. Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassaan, jos tästä ei aiheudu vahinkoa tielle.

117 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.3 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.3 mainittuja arvoja.

118 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.4 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.4 mainittuja arvoja.

119 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormitus ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormituksesta aiheutuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.5 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormituksesta aiheutuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.5 mainittuja arvoja.

120 § ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon massa Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on: Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on: 1) enintään kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty; enintään kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty; 2) enintään 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos traktorin kytkentälaitteeseen kohdistuu pystysuuntainen voima, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia hinattavan ajoneuvon kytkentämassasta, tai jos traktorissa on jarrujärjestelmä, jota käyttäen pelkällä traktorilla suurimmilla 3 momentissa tarkoitetuilla lisäpainoilla varustettuna saavutetaan vähintään 3,5 m/s 2 hidastuvuus; enintään 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos traktorin kytkentälaitteeseen kohdistuu pystysuuntainen voima, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia hinattavan ajoneuvon kytkentämassasta, tai jos traktorissa on jarrujärjestelmä, jota käyttäen pelkällä traktorilla suurimmilla 3 momentissa tarkoitetuilla lisäpainoilla varustettuna saavutetaan vähintään 3,5 m/s 2 hidastuvuus; 2 3) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimella käytettävät jarrut. enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimella käytettävät jarrut. Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta, joka ei sisällä lisäpainoja eikä -rakenteita. Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta, joka ei sisällä lisäpainoja eikä -rakenteita. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa. Valoja, heijastimia, hitaan ajoneuvon kilpeä ja muita merkintöjä koskevia säännöksiä sovelletaan perävaunuun kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon samalla tavalla kuin traktoriin kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa. Valoja, heijastimia, hitaan ajoneuvon kilpeä ja muita merkintöjä koskevia säännöksiä sovelletaan perävaunuun kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon samalla tavalla kuin traktoriin kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon.

121 § ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävä hinattava ajoneuvo Traktorin sekä siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 16,50 metriä. Traktorin sekä siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 16,50 metriä. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa.

122 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.6 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.6 mainittuja arvoja.

123 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon yhdistelmän suurin sallittu massa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetuntraktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.7 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetuntraktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.7 mainittuja arvoja.

124 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvoyhdistelmän massaa koskevat poikkeukset vaarallisten aineiden kuljetuksessa ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun vähintään seitsemänakselisen autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia, jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia. Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on kuitenkin 68 tonnia, jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia tai jos ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään kolme akselia ja kyseessä on vähintään kahdeksanakselinen auton ja kahden puoliperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun vähintään seitsemänakselisen autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia, jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia. Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on kuitenkin 68 tonnia, jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia tai jos ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään kolme akselia ja kyseessä on vähintään kahdeksanakselinen auton ja kahden puoliperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä. Enintään kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia. Enintään kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta pakatun tavaran kuljetukseen, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ei ylitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla määrättyjä raja-arvoja, jotka koskevat kuljetusyksikössä kuljetettavaan määrään liittyviä vapautuksia. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta pakatun tavaran kuljetukseen, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ei ylitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla määrättyjä raja-arvoja, jotka koskevat kuljetusyksikössä kuljetettavaan määrään liittyviä vapautuksia.

125 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän suurin sallittu pituus ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 7.1 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 7.1 mainittuja arvoja.

126 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän muut päämitat ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän leveys ja korkeus eivät saa ylittää tämän lain liitteessä 7.2 mainittuja arvoja. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän leveys ja korkeus eivät saa ylittää tämän lain liitteessä 7.2 mainittuja arvoja.

127 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän sekä näihin kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.3. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän sekä näihin kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.3.

128 § ETA-valtiossa käyttöönotetun kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurimmat sallitut leveydet on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.4. Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurimmat sallitut leveydet on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.4.

129 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin ja moottorityökoneen sekä niihin kytketyn perävaunun leveys ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta enintään 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä ajoneuvoa sen säilytyspaikalle tai työkohteelle, työkohteelta toiselle tai huoltotarkoituksessa. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä, levikepyöriä eikä levikepyörien käytön ajaksi asennettuja lokasuojia. Kuljettaminen on sallittu vain, jos siitä ei aiheudu haittaa eikä vaaraa liikenteelle. ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta enintään 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä ajoneuvoa sen säilytyspaikalle tai työkohteelle, työkohteelta toiselle tai huoltotarkoituksessa. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä, levikepyöriä eikä levikepyörien käytön ajaksi asennettuja lokasuojia. Kuljettaminen on sallittu vain, jos siitä ei aiheudu haittaa eikä vaaraa liikenteelle. Pimeän tai hämärän aikana taikka muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä levikepyöristä mitattuna yli 2,6 metriä leveään traktoriin on sekä eteen että taakse kiinnitettävä suurinta leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräyksiä valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon. Valaisimia ja heijastimia ei oteta huomioon traktorin suurinta leveyttä mitattaessa. Pimeän tai hämärän aikana taikka muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä levikepyöristä mitattuna yli 2,6 metriä leveään traktoriin on sekä eteen että taakse kiinnitettävä suurinta leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräyksiä valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon. Valaisimia ja heijastimia ei oteta huomioon traktorin suurinta leveyttä mitattaessa. Liikuttaessa tiellä levikepyörillä varustetulla traktorilla, jonka leveys levikepyöristä mitattuna ylittää tiellä yleisesti sallitun 2,6 metrin leveyden, traktorissa on käytettävä eteenpäin ja taaksepäin näkyvää ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta. Valaisimen tulee täyttää E-säännön n:o 65 vaatimukset. Liikuttaessa tiellä levikepyörillä varustetulla traktorilla, jonka leveys levikepyöristä mitattuna ylittää tiellä yleisesti sallitun 2,6 metrin leveyden, traktorissa on käytettävä eteenpäin ja taaksepäin näkyvää ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta. Valaisimen tulee täyttää E-säännön n:o 65 vaatimukset. Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 2,6 metriä. Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 2,6 metriä. Edellä 4 momentissa säädetystä poiketen traktoriin saa kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun edellyttäen, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty eteenpäin suunnatut ja vastaavasti perävaunun taakse taaksepäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 2 momentissa säädetyn mukaiset valaisimet ja heijastimet. Traktoriin kiinnitettäviksi tarkoitetut, kuljetuksen suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valaisimet vaaditaan kuitenkin vain milloin perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Edellä 4 momentissa säädetystä poiketen traktoriin saa kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun edellyttäen, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty eteenpäin suunnatut ja vastaavasti perävaunun taakse taaksepäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 2 momentissa säädetyn mukaiset valaisimet ja heijastimet. Traktoriin kiinnitettäviksi tarkoitetut, kuljetuksen suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valaisimet vaaditaan kuitenkin vain milloin perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.

130 § ETA-valtiossa rekisteröidyt tai käyttöönotetut tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet ETA-valtiossa rekisteröityihin tai käyttöönotettuihin tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin moottorityökoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta tässä luvussa säädettyjä, päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuljettaa yli 4,00 metriä leveinä, jos tielaitteet eivät rajoita ajoneuvolla liikkumista eikä kuljettamisesta aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Moottorityökone sekä ajoneuvoon kiinnitetty työväline ja hinattava laite on pidettävä kuljetuksen aikana kuljetusasennossa tai muuten säädettynä niin, että yleisesti sallitun leveyden ylitys on mahdollisimman vähäinen. ETA-valtiossa rekisteröityihin tai käyttöönotettuihin tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin moottorityökoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta tässä luvussa säädettyjä, päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuljettaa yli 4,00 metriä leveinä, jos tielaitteet eivät rajoita ajoneuvolla liikkumista eikä kuljettamisesta aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Moottorityökone sekä ajoneuvoon kiinnitetty työväline ja hinattava laite on pidettävä kuljetuksen aikana kuljetusasennossa tai muuten säädettynä niin, että yleisesti sallitun leveyden ylitys on mahdollisimman vähäinen. Yli 2,60 metriä leveiden moottorityökoneiden, työvälineiden ja hinattavien laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai hinattavaa laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen tai hinattavan laitteen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin tai punaisin ja valkoisin poikkijuovin tai vinojuovin varustettu kilpi, jonka ulkoreunoissa on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Heijastinta ei kuitenkaan tarvitse olla sellaisessa kilvessä, joka täyttää E-säännön n:o 104 luokka C:n heijastavuusvaatimukset. Kilpeä ei saa kiinnittää siten, että se heijastaa eteenpäin muuta kuin valkoista tai keltaista valoa. Yli 2,60 metriä leveiden moottorityökoneiden, työvälineiden ja hinattavien laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai hinattavaa laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen tai hinattavan laitteen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin tai punaisin ja valkoisin poikkijuovin tai vinojuovin varustettu kilpi, jonka ulkoreunoissa on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Heijastinta ei kuitenkaan tarvitse olla sellaisessa kilvessä, joka täyttää E-säännön n:o 104 luokka C:n heijastavuusvaatimukset. Kilpeä ei saa kiinnittää siten, että se heijastaa eteenpäin muuta kuin valkoista tai keltaista valoa. Jos traktoriin, jonka suurin sallittu nopeus on yli 50 kilometriä tunnissa, on kiinnitetty työväline, joka estää vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai heijastimia näkymästä taakse, työväline on varustettava vastaavin valaisimin ja heijastimin. Jos traktoriin, jonka suurin sallittu nopeus on yli 50 kilometriä tunnissa, on kiinnitetty työväline, joka estää vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai heijastimia näkymästä taakse, työväline on varustettava vastaavin valaisimin ja heijastimin. Tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan myös traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitettyyn muuhun kuin yli 2,60 metriä leveään työvälineeseen, jos työväline ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle. Tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan myös traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitettyyn muuhun kuin yli 2,60 metriä leveään työvälineeseen, jos työväline ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen merkintöjen, valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon tai työvälineeseen. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen merkintöjen, valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon tai työvälineeseen.

131 § ETA-valtiossa rekisteröityjen tai käyttöönotettujen muiden kuin tässä luvussa mainittujen ajoneuvojen päämitat ETA-valtiossa rekisteröityjen tai käyttöönotettujen muiden kuin tässä luvussa mainittujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien päämittoihin sovelletaan auton tai auton ja siihen kytketyn yhden tai useamman perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurimpia sallittuja päämittoja, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ajoneuvon luokituksesta johtuvia suurimpia sallittuja mittoja ei kuitenkaan saa ylittää. ETA-valtiossa rekisteröityjen tai käyttöönotettujen muiden kuin tässä luvussa mainittujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien päämittoihin sovelletaan auton tai auton ja siihen kytketyn yhden tai useamman perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurimpia sallittuja päämittoja, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ajoneuvon luokituksesta johtuvia suurimpia sallittuja mittoja ei kuitenkaan saa ylittää.

132 § ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu auto, auton ja puoliperävaunun sekä auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituinen yhdistelmä on oltava käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu auto, auton ja puoliperävaunun sekä auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituinen yhdistelmä on oltava käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa teknisiä ja tarkentavia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmän kääntymisen vaatimuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa teknisiä ja tarkentavia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmän kääntymisen vaatimuksista.

133 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu ajoneuvo Jäljempänä 134–140 §:n säännöksiä sovelletaan sellaiseen auton ja perävaunun muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa ei muuta määrätä. Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös linja- ja kuorma-autoon, joka on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa. Jäljempänä 134–140 §:n säännöksiä sovelletaan sellaiseen auton ja perävaunun muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa ei muuta määrätä. Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös linja- ja kuorma-autoon, joka on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa. Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, sovelletaan säännöksiä, joita sovelletaan vastaavaan ETA-valtiossa rekisteröityyn tai käyttöönotettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään. Autolla vedettävässä ajoneuvoyhdistelmässä, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, saa kuitenkin olla vain yksi perävaunu. Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, sovelletaan säännöksiä, joita sovelletaan vastaavaan ETA-valtiossa rekisteröityyn tai käyttöönotettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään. Autolla vedettävässä ajoneuvoyhdistelmässä, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, saa kuitenkin olla vain yksi perävaunu.

134 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.1 ilmoitettuja arvoja. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.1 ilmoitettuja arvoja.

135 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.2 ilmoitettuja arvoja. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.2 ilmoitettuja arvoja.

136 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun suurin sallittu massa Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.3 ilmoitettuja arvoja. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.3 ilmoitettuja arvoja.

137 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.4 mainittuja arvoja. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.4 mainittuja arvoja.

138 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.5 mainittuja arvoja. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.5 mainittuja arvoja.

139 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 8.6. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 8.6.

140 § Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton sekä auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän tulee olla siten käännettävissä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton sekä auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän tulee olla siten käännettävissä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.

141 § Henkilökuljetus autolla Autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istuma- ja seisomapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istuma- ja seisomapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Linja-autossa, jota käytetään liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaiseen henkilöliikenteeseen saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla ajoneuvolle tiellä sallittujen massojen puitteissa. Kuljettajan viereiselle istumapaikalle ja kaikille turvavöin varustetuille istumapaikoille saa kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän matkustajia. Linja-autossa, jota käytetään liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaiseen henkilöliikenteeseen saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla ajoneuvolle tiellä sallittujen massojen puitteissa. Kuljettajan viereiselle istumapaikalle ja kaikille turvavöin varustetuille istumapaikoille saa kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän matkustajia.

142 § Matkustajamäärä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa Henkilöautossa, joka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä ja kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, saa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa matkustajien määrä olla 141 §:n 1 momentin estämättä yhdellä istuimella tai istuinrivillä enintään: Istumapaikkojen määrä Matkustajien määrä 1 2 2 3 3 5 4 6 Henkilöautossa, joka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä ja kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, saa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa matkustajien määrä olla 141 §:n 1 momentin estämättä yhdellä istuimella tai istuinrivillä enintään: Istumapaikkojen määrä Matkustajien määrä 1 2 2 3 3 5 4 6 Kahdella vierekkäisellä istumapaikalla ei kuitenkaan saa olla useampia kuin kolme matkustajaa. Kahdella vierekkäisellä istumapaikalla ei kuitenkaan saa olla useampia kuin kolme matkustajaa. Kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla, kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa koulu- tai päivähoitokuljetuksessa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12. Kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla, kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa koulu- tai päivähoitokuljetuksessa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12. Jos koulu- tai päivähoitokuljetukseen käytettävässä henkilöautossa on myös muita kuin tämän pykälän soveltamisalaan kuuluvia matkustajia, lasketaan kuljetukseen käytettävien istumapaikkojen enimmäiskuormitus muilta matkustajilta vapaaksi jäävän istumapaikkaluvun mukaan. Jos koulu- tai päivähoitokuljetukseen käytettävässä henkilöautossa on myös muita kuin tämän pykälän soveltamisalaan kuuluvia matkustajia, lasketaan kuljetukseen käytettävien istumapaikkojen enimmäiskuormitus muilta matkustajilta vapaaksi jäävän istumapaikkaluvun mukaan. Koulu- ja päivähoitokuljetukseen käytettävässä linja-autossa saa kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Koulu- ja päivähoitokuljetukseen käytettävässä linja-autossa saa kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia.

143 § Koulu- ja päivähoitokuljetusten merkitseminen Koulu- ja päivähoitokuljetuksessa, jonka järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, käytettävässä autossa tulee olla edessä ja takana neliön muotoinen, heijastavalla keltaisella pohjalla varustettu kilpi, jonka sivut ovat 40 senttimetriä pitkiä, jossa on 25 millimetriä leveät punaiset reunat ja jonka keskellä on samanlainen musta kuvio kuin tämän lain liitteen 3.1 mukaisessa liikennemerkissä A17, Lapsia. Kilpi on kiinnitettävä siten, että sen yläreuna on enintään 150 senttimetrin korkeudella tien pinnasta. Henkilöautoissa kilpi saadaan kuitenkin asentaa myös katolle. Koulu- ja päivähoitokuljetuksessa, jonka järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, käytettävässä autossa tulee olla edessä ja takana neliön muotoinen, heijastavalla keltaisella pohjalla varustettu kilpi, jonka sivut ovat 40 senttimetriä pitkiä, jossa on 25 millimetriä leveät punaiset reunat ja jonka keskellä on samanlainen musta kuvio kuin tämän lain liitteen 3.1 mukaisessa liikennemerkissä A17, Lapsia. Kilpi on kiinnitettävä siten, että sen yläreuna on enintään 150 senttimetrin korkeudella tien pinnasta. Henkilöautoissa kilpi saadaan kuitenkin asentaa myös katolle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kilpi saadaan henkilöautoissa korvata taksivalaisimen päälle tai sen tilalle asennetulla vähintään taksivalaisimen kokoisella keltaisella kuvulla, jossa on samanlainen musta kuvio kuin liikennemerkissä A17. Kuvussa on koulu- ja päivähoitokuljetuksen aikana käytettävä valoa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kilpi saadaan henkilöautoissa korvata taksivalaisimen päälle tai sen tilalle asennetulla vähintään taksivalaisimen kokoisella keltaisella kuvulla, jossa on samanlainen musta kuvio kuin liikennemerkissä A17. Kuvussa on koulu- ja päivähoitokuljetuksen aikana käytettävä valoa. Koulu- ja päivähoitokuljetuksen päätyttyä kilpi tai kupu on heti poistettava. Koulu- ja päivähoitokuljetuksen päätyttyä kilpi tai kupu on heti poistettava.

144 § Henkilökuljetus kaksi- ja kolmipyöräisellä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla sekä niihin rinnastettavalla nelipyöräisellä ajoneuvolla Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla, saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Sivuvaunulla varustetulla moottoripyörällä saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa kuljettajan takana. Edellytyksenä matkustajan kuljettamiselle on, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa. Rekisteriin merkittyjä henkilölukumääriä ei saa ylittää. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla, saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Sivuvaunulla varustetulla moottoripyörällä saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa kuljettajan takana. Edellytyksenä matkustajan kuljettamiselle on, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa. Rekisteriin merkittyjä henkilölukumääriä ei saa ylittää. Kaksipyöräisellä mopolla saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos se on rekisteriin tehdyn merkinnän mukaan sallittu. Kaksipyöräisellä mopolla saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos se on rekisteriin tehdyn merkinnän mukaan sallittu. Kolmipyöräisellä mopolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä ja nelipyörällä saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. Kolmipyöräisellä mopolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä ja nelipyörällä saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. Henkilökuljetukseen moottorilla varustetulla polkupyörällä sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat henkilökuljetusta polkupyörällä. Tyyppihyväksytylle ajoneuvolle hyväksyttyjä enimmäiskuormituksia ei kuitenkaan saa ylittää. Henkilökuljetukseen moottorilla varustetulla polkupyörällä sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat henkilökuljetusta polkupyörällä. Tyyppihyväksytylle ajoneuvolle hyväksyttyjä enimmäiskuormituksia ei kuitenkaan saa ylittää.

145 § Henkilökuljetus traktorilla ja moottorityökoneella Traktorilla ja moottorityökoneella saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. Moottorityökoneella, jota ei ole rekisteröity, saa kuljettaa matkustajia enintään moottorityökoneen valmistajan tarkoittaman määrän. Traktorilla ja moottorityökoneella saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. Moottorityökoneella, jota ei ole rekisteröity, saa kuljettaa matkustajia enintään moottorityökoneen valmistajan tarkoittaman määrän. Umpinaisella ohjaamolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa saa 1 momentissa säädetyn estämättä kuljettaa enintään 135 senttimetrin pituista henkilöä, jos hänen kuljettamistaan varten ajoneuvoon on kiinnitetty hänen pituuteensa ja painoonsa nähden sopiva turvaistuin tai muu lasten turvalaite. Tällainen istuin on kiinnitettävä luotettavasti ajoneuvoon ja matkustajaa varten tulee joko ajoneuvossa tai turvalaitteessa olla vähintään kolmen pisteen vyökiinnitys. Istuimen yläpuolella olevan vapaan tilan tulee olla kuormittamattoman istuimen istuinpinnasta ylöspäin mitattuna vähintään 0,80 metriä. Umpinaisella ohjaamolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa saa 1 momentissa säädetyn estämättä kuljettaa enintään 135 senttimetrin pituista henkilöä, jos hänen kuljettamistaan varten ajoneuvoon on kiinnitetty hänen pituuteensa ja painoonsa nähden sopiva turvaistuin tai muu lasten turvalaite. Tällainen istuin on kiinnitettävä luotettavasti ajoneuvoon ja matkustajaa varten tulee joko ajoneuvossa tai turvalaitteessa olla vähintään kolmen pisteen vyökiinnitys. Istuimen yläpuolella olevan vapaan tilan tulee olla kuormittamattoman istuimen istuinpinnasta ylöspäin mitattuna vähintään 0,80 metriä.

146 § Henkilökuljetus maastoajoneuvolla Maastoajoneuvolla saa kuljettaa ajoneuvon valmistajan tarkoittaman määrän henkilöitä. Maastoajoneuvolla saa kuljettaa ajoneuvon valmistajan tarkoittaman määrän henkilöitä.

147 § Henkilökuljetus polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla Polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu. Matkustajan kuljettaminen on sallittu vain, jos polkupyörässä tai kevyessä sähköajoneuvossa on matkustajalle sopiva istuin. Kuljetettaessa matkustajaa polkupyörällä tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta. Polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu. Matkustajan kuljettaminen on sallittu vain, jos polkupyörässä tai kevyessä sähköajoneuvossa on matkustajalle sopiva istuin. Kuljetettaessa matkustajaa polkupyörällä tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

148 § Henkilökuljetus kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa Kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa saa kuljettaa matkustajia vain, jos kuormatila on varustettu hyväksytyin istuimin tai penkein. Kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa saa kuljettaa matkustajia vain, jos kuormatila on varustettu hyväksytyin istuimin tai penkein. Edellä 1 momentista poiketen kuorma-autoa, jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin matkustajien kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana. Edellä 1 momentista poiketen kuorma-autoa, jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin matkustajien kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana.

149 § Henkilökuljetus perävaunussa Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisille etukäteen ilmoitetulla reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 kilometriä tunnissa. Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisille etukäteen ilmoitetulla reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 kilometriä tunnissa. Traktorin perävaunulla saa kuljettaa perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavia henkilöitä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin, jos kuljetus ei vaaranna turvallisuutta. Traktorin perävaunulla saa kuljettaa perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavia henkilöitä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin, jos kuljetus ei vaaranna turvallisuutta. Moottorikelkan perävaunussa saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkan perävaunussa saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon perävaunussa saa kuljettaa matkustajia. Edellytyksenä on, että perävaunu ja sen kytkentä vetoajoneuvoon on henkilökuljetukseen tarkoitettu ja mitoitettu kuljetettavalle massalle. Kuljetettaville henkilöille pitää olla tarkoituksenmukainen istuin ja perävaunun rakenteen tulee olla sellainen, että matkustaja ei joudu kosketuksiin perävaunun pyörien eikä tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla vähintään kaksi erillistä jarrulaitetta ja ajoneuvoyhdistelmässä vähintään kaksi jarruin varustettua pyörää. Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon perävaunussa saa kuljettaa matkustajia. Edellytyksenä on, että perävaunu ja sen kytkentä vetoajoneuvoon on henkilökuljetukseen tarkoitettu ja mitoitettu kuljetettavalle massalle. Kuljetettaville henkilöille pitää olla tarkoituksenmukainen istuin ja perävaunun rakenteen tulee olla sellainen, että matkustaja ei joudu kosketuksiin perävaunun pyörien eikä tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla vähintään kaksi erillistä jarrulaitetta ja ajoneuvoyhdistelmässä vähintään kaksi jarruin varustettua pyörää. Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen 148 §:n 2 momentin säännöksiä. Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen 148 §:n 2 momentin säännöksiä.

150 § Yleiset kytkentäsäännöt Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tässä laissa toisin säädetä. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ajoneuvoyhdistelmässä: Ajoneuvoyhdistelmässä: 1) ei saa ylittää ajoneuvoille, ajoneuvoyhdistelmälle eikä kytkentälaitteille teknisesti sallittuja massoja; ei saa ylittää ajoneuvoille, ajoneuvoyhdistelmälle eikä kytkentälaitteille teknisesti sallittuja massoja; 2) ajoneuvot eivät saa osua toisiinsa tavanomaisissa ajotilanteissa; ajoneuvot eivät saa osua toisiinsa tavanomaisissa ajotilanteissa; 3) perävaunun tai perävaunujen jarrujen ja valaisimien on toimittava säännösten ja määräysten mukaisesti; perävaunun tai perävaunujen jarrujen ja valaisimien on toimittava säännösten ja määräysten mukaisesti; 4) ajoneuvojen sähkö- ja paineilmajarrujen on oltava yhteen sovitetut säännösten ja määräysten mukaisesti; ajoneuvojen sähkö- ja paineilmajarrujen on oltava yhteen sovitetut säännösten ja määräysten mukaisesti; 5) vetoajoneuvon taustapeilit on säädettävä siten tai vetoajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen sivuille sekä seurata takaa tulevaa liikennettä; lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. vetoajoneuvon taustapeilit on säädettävä siten tai vetoajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen sivuille sekä seurata takaa tulevaa liikennettä; lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. Edellä 149 §:ssä tarkoitetussa kuljetuksissa autoon tai traktoriin saa olla kytkettynä useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 metriä ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen. Edellä 149 §:ssä tarkoitetussa kuljetuksissa autoon tai traktoriin saa olla kytkettynä useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 metriä ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen. Traktoriin, moottorityökoneeseen ja vähintään kolmipyöräiseen L-luokan ajoneuvoon saa kytkeä auton perävaunun, jos käytettävät ajoneuvot ja niiden kytkentä toisiinsa täyttävät vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvät tekniset vaatimukset. Jos perävaunussa on toimimattomia suunta- tai jarruvalaisimia eikä mainittuja valaisimia vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvissä teknisissä vaatimuksissa edellytetä, ne on peitettävä. Ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmälle sallitut mitat ja massat määräytyvät vetoajoneuvoa koskevien säännösten mukaisesti. Traktoriin, moottorityökoneeseen ja vähintään kolmipyöräiseen L-luokan ajoneuvoon saa kytkeä auton perävaunun, jos käytettävät ajoneuvot ja niiden kytkentä toisiinsa täyttävät vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvät tekniset vaatimukset. Jos perävaunussa on toimimattomia suunta- tai jarruvalaisimia eikä mainittuja valaisimia vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvissä teknisissä vaatimuksissa edellytetä, ne on peitettävä. Ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmälle sallitut mitat ja massat määräytyvät vetoajoneuvoa koskevien säännösten mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmissä käytettävien kytkentälaitteiden teknisistä vaatimuksista ja mitoituksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmissä käytettävien kytkentälaitteiden teknisistä vaatimuksista ja mitoituksesta.

151 § Autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon saa kytkeä: Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon saa kytkeä: 1) luokittelumassaltaan enintään 3 500 kilogramman painoisen keskiakseliperävaunun; luokittelumassaltaan enintään 3 500 kilogramman painoisen keskiakseliperävaunun; 2) luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen puoliperävaunun; luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen puoliperävaunun; 3) luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen varsinaisen perävaunun. luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen varsinaisen perävaunun. Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjestelmän on oltava kyseiseen kytkentään soveltuva ja täytettävä perävaunun ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai sitä myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2011, on täytettävä 1 päivänä tammikuuta 2011 tai tätä myöhemmin voimassa olleet jarrujärjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjestelmän on oltava kyseiseen kytkentään soveltuva ja täytettävä perävaunun ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai sitä myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2011, on täytettävä 1 päivänä tammikuuta 2011 tai tätä myöhemmin voimassa olleet jarrujärjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. Linja-autoon saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai varsinaisen perävaunun. Linja-autoon saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai varsinaisen perävaunun. Jos ajoneuvoyhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, kuorma-autoon saa kytkeä: Jos ajoneuvoyhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, kuorma-autoon saa kytkeä: 1) varsinaisen perävaunun; varsinaisen perävaunun; 2) apuvaunun ja siihen kytketyn puoliperävaunun; apuvaunun ja siihen kytketyn puoliperävaunun; 3) puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun; puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun; 4) puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseliperävaunun. puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseliperävaunun. Jos kuorma-autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän pituus on kuormaamattomana yli 22,00 metriä, on yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun avulla kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia. Tässä momentissa tarkoitetuksi ohjautumattomaksi akseliksi katsotaan myös akseli, jonka ohjaus lukittuu suoraan asentoon viimeistään nopeudessa 30 kilometriä tunnissa. Jos kuorma-autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän pituus on kuormaamattomana yli 22,00 metriä, on yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun avulla kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia. Tässä momentissa tarkoitetuksi ohjautumattomaksi akseliksi katsotaan myös akseli, jonka ohjaus lukittuu suoraan asentoon viimeistään nopeudessa 30 kilometriä tunnissa. Auton sekä siihen kytkettävän, luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman mutta enintään 3500 kilogramman painoisen perävaunun kytkennässä on käytettävä varmistuskaapelia silloin, kun kytkettävien ajoneuvojen kytkentälaitteissa on varmistuskaapelille kiinnityspisteet. Varmistuskaapelin tulee kytkeä perävaunun jarrut varsinaisen kytkennän irrotessa ajon aikana. Auton sekä siihen kytkettävän, luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman mutta enintään 3500 kilogramman painoisen perävaunun kytkennässä on käytettävä varmistuskaapelia silloin, kun kytkettävien ajoneuvojen kytkentälaitteissa on varmistuskaapelille kiinnityspisteet. Varmistuskaapelin tulee kytkeä perävaunun jarrut varsinaisen kytkennän irrotessa ajon aikana.

152 § Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurin sallittu massa Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista: Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista: 1) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, kuitenkin enintään 0,75 tonnia; jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, kuitenkin enintään 0,75 tonnia; 2) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa tai, jos vetoautona toimii maastoautoksi luokiteltu henkilö- tai pakettiauto, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa, kuitenkin enintään 3,5 tonnia; jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa tai, jos vetoautona toimii maastoautoksi luokiteltu henkilö- tai pakettiauto, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa, kuitenkin enintään 3,5 tonnia; 3) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä perävaunu on varustettu työntöjarruilla, 3,5 tonnia; jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä perävaunu on varustettu työntöjarruilla, 3,5 tonnia; 4) jos on kyseessä autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu, 1,7 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa; jos on kyseessä autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu, 1,7 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa; 5) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytketään useampi kuin yksi perävaunu, 2,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa. jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytketään useampi kuin yksi perävaunu, 2,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa. Lukuun ottamatta kuorman purkuun tai lastaukseen liittyviä lyhyitä siirtoajoja: Lukuun ottamatta kuorman purkuun tai lastaukseen liittyviä lyhyitä siirtoajoja: 1) puoliperävaunun perään kytkettyyn perävaunuun lastatun kuorman määrä ei saa johtaa kuormitustilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on suurempi kuin sitä vetävän puoliperävaunuyhdistelmän massa; puoliperävaunun perään kytkettyyn perävaunuun lastatun kuorman määrä ei saa johtaa kuormitustilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on suurempi kuin sitä vetävän puoliperävaunuyhdistelmän massa; 2) muulla kuin puoliperävaunun vetoautolla vedettävän yhdistelmän kuormaus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on yli kaksinkertainen vetoauton massaan nähden. muulla kuin puoliperävaunun vetoautolla vedettävän yhdistelmän kuormaus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on yli kaksinkertainen vetoauton massaan nähden.

153 § Perävaunun kytkeminen kaksi- tai kolmipyöräiseen ajoneuvoon sekä siihen rinnastettavaan nelipyöräiseen ajoneuvoon Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään, raskaaseen nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa ei ylitä vetoajoneuvon valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta. Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään, raskaaseen nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa ei ylitä vetoajoneuvon valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta. Polkupyörään, moottorilla varustettuun polkupyörään ja kevyeen sähköajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 50 kilogrammaa. Kytkentämassa saa kuitenkin olla tätä suurempi, jos vetoajoneuvo on tarkoitettu perävaunun vetämiseen ja perävaunu on varustettu jarruilla, joita on mahdollista käyttää ajon aikana. Tällainen perävaunu saa kuitenkin olla jarruton, jos vetoajoneuvo ja perävaunu ovat tarkoitetut toimimaan toisiinsa kytkettyinä ja ajoneuvoyhdistelmän hallittavuus sekä tehokas pysähtyminen on muuten varmistettu. Polkupyörään, moottorilla varustettuun polkupyörään ja kevyeen sähköajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 50 kilogrammaa. Kytkentämassa saa kuitenkin olla tätä suurempi, jos vetoajoneuvo on tarkoitettu perävaunun vetämiseen ja perävaunu on varustettu jarruilla, joita on mahdollista käyttää ajon aikana. Tällainen perävaunu saa kuitenkin olla jarruton, jos vetoajoneuvo ja perävaunu ovat tarkoitetut toimimaan toisiinsa kytkettyinä ja ajoneuvoyhdistelmän hallittavuus sekä tehokas pysähtyminen on muuten varmistettu.

154 § Hinattavan ajoneuvon kytkeminen moottorityökoneeseen ja maastoajoneuvoon Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen. Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen. Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon kytkeä hinattavan ajoneuvon tai hinattavia ajoneuvoja. Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon kytkeä hinattavan ajoneuvon tai hinattavia ajoneuvoja. Maastoajoneuvoon saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen. Maastoajoneuvoon saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen.

155 § Taksivalaisimen käyttäminen Kun taksivalaisin on autosta poistettuna tai peitettynä, ajoneuvoa ei tässä laissa säädettyjä liikennesääntöjä sovellettaessa pidetä taksiliikenteessä olevana ajoneuvona. Edellä 142 §:ssä tarkoitettuun ajoneuvoon kuitenkin sovelletaan taksiliikennettä koskevia liikennesääntöjä, kun taksivalaisin on peitettynä koulukyytiä osoittavalla kuvulla. Kun taksivalaisin on autosta poistettuna tai peitettynä, ajoneuvoa ei tässä laissa säädettyjä liikennesääntöjä sovellettaessa pidetä taksiliikenteessä olevana ajoneuvona. Edellä 142 §:ssä tarkoitettuun ajoneuvoon kuitenkin sovelletaan taksiliikennettä koskevia liikennesääntöjä, kun taksivalaisin on peitettynä koulukyytiä osoittavalla kuvulla.

156 § Muut valaisimet Hälytysajoneuvossa saa käyttää sinistä valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä, ja silloin, kun se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen. Tällaista varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisiajoneuvossa ja Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Mainittua varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämässä ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Hälytysajoneuvossa saa käyttää sinistä valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä, ja silloin, kun se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen. Tällaista varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisiajoneuvossa ja Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Mainittua varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämässä ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta on sen lisäksi, mitä 129 §:ssä säädetään, käytettävä: Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta on sen lisäksi, mitä 129 §:ssä säädetään, käytettävä: 1) hinausautossa, kun sitä käytetään ajoneuvon nostamiseen tai vetämiseen siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä; hinausautossa, kun sitä käytetään ajoneuvon nostamiseen tai vetämiseen siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä; 2) tienpitoon käytettävässä autossa, traktorissa ja moottorityökoneessa; tienpitoon käytettävässä autossa, traktorissa ja moottorityökoneessa; 3) tiellä tehtävään työhön käytettävässä moottorityökoneessa ja traktorissa; tiellä tehtävään työhön käytettävässä moottorityökoneessa ja traktorissa; 4) traktorissa, johon on kiinnitetty hinattava ajoneuvo tai työväline, jonka leveys on yli kolme metriä; traktorissa, johon on kiinnitetty hinattava ajoneuvo tai työväline, jonka leveys on yli kolme metriä; 5) ajoneuvossa, joka joudutaan kuormausta tai kuorman purkua varten pysäyttämään tielle niin, että ajoneuvon ohittaminen autolla ei ole mahdollista käyttämättä vastaantulevan liikenteen kaistaa. ajoneuvossa, joka joudutaan kuormausta tai kuorman purkua varten pysäyttämään tielle niin, että ajoneuvon ohittaminen autolla ei ole mahdollista käyttämättä vastaantulevan liikenteen kaistaa. Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta saa käyttää, jos sen käyttö on tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi: Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta saa käyttää, jos sen käyttö on tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi: 1) hälytysajoneuvossa; hälytysajoneuvossa; 2) tiellä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; tiellä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; 3) tiepalvelun ajoneuvossa; tiepalvelun ajoneuvossa; 4) traktoriin tai moottorityökoneeseen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jonka leveys on yli kolme metriä; traktoriin tai moottorityökoneeseen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jonka leveys on yli kolme metriä; 5) traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitetyssä työvälineessä, jonka leveys on yli kolme metriä. traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitetyssä työvälineessä, jonka leveys on yli kolme metriä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräykset ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa näyttävän varoitusvalaisimen käyttämisestä erikoiskuljetuksissa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräykset ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa näyttävän varoitusvalaisimen käyttämisestä erikoiskuljetuksissa. Työ- ja apuvalaisimia ei saa pitää kytkettyinä ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä. Työ- ja apuvalaisimia ei saa pitää kytkettyinä ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä. Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä. Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä. Tiepalvelun ajoneuvon ja ensiaputoimintaan käytettävän ajoneuvon tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan. Tiepalvelun ajoneuvon ja ensiaputoimintaan käytettävän ajoneuvon tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

157 § Maastoajoneuvon käyttäminen Maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan. Maastoajoneuvoa saa tämän lisäksi tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä, jos: Maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan. Maastoajoneuvoa saa tämän lisäksi tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä, jos: 1) sen kuljettaminen maastossa on kohtuuttoman vaikeaa kuljetustehtävän tai maaston olosuhteiden vuoksi; sen kuljettaminen maastossa on kohtuuttoman vaikeaa kuljetustehtävän tai maaston olosuhteiden vuoksi; 2) sen kuljettamista tiellä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena; sen kuljettamista tiellä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena; 3) siihen lisätään polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella; siihen lisätään polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella; 4) se on siirrettävä tieliikenteeseen tarkoitetusta ajoneuvosta maastoon 3 kohdassa tarkoitetulla alueella; se on siirrettävä tieliikenteeseen tarkoitetusta ajoneuvosta maastoon 3 kohdassa tarkoitetulla alueella; 5) sitä säilytetään 3 kohdassa tarkoitetulla alueella sijaitsevalla pysäköintipaikalla. sitä säilytetään 3 kohdassa tarkoitetulla alueella sijaitsevalla pysäköintipaikalla. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on muuta kuin pyörillä varustettua maastoajoneuvoa kuljetettava lumikelillä ensisijaisesti tien auraamattomalla osalla. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on muuta kuin pyörillä varustettua maastoajoneuvoa kuljetettava lumikelillä ensisijaisesti tien auraamattomalla osalla. Moottorikelkkaa ja siihen kytkettyä perävaunua saa 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi kuljettaa moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkaa ja siihen kytkettyä perävaunua saa 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi kuljettaa moottorikelkkailureitillä.

158 § Erikoiskuljetuksen suorittaminen Erikoiskuljetuksen saa suorittaa edellyttäen, että ehkäistään kuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja ja liikenteenohjaajia. Erikoiskuljetuksen saa suorittaa edellyttäen, että ehkäistään kuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja ja liikenteenohjaajia. Erikoiskuljetuksessa kuorma on kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä tiellä yleisesti sallittuja mittoja eikä massoja. Ensisijaisesti on vältettävä sallitun leveyden ylittämistä ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä. Erikoiskuljetuksessa kuorma on kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä tiellä yleisesti sallittuja mittoja eikä massoja. Ensisijaisesti on vältettävä sallitun leveyden ylittämistä ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset: Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset: 1) erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista; erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista; 2) erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista; erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista; 3) erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta; erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta; 4) erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä; erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä; 5) muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa; muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa; 6) erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista; erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista; 7) varoitusajoneuvojen ja liikenteenohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä; varoitusajoneuvojen ja liikenteenohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä; 8) ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi sekä muista turvallisuusvaatimuksista. ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi sekä muista turvallisuusvaatimuksista. Erikoiskuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä ajoneuvon varusteista ja hyväksymisestä säädetään ajoneuvolaissa. Erikoiskuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä ajoneuvon varusteista ja hyväksymisestä säädetään ajoneuvolaissa.

159 § Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetukseen on oltava erikoiskuljetuslupa, jos: Erikoiskuljetukseen on oltava erikoiskuljetuslupa, jos: 1) kuljetus ylittää tässä laissa sallitun massan; kuljetus ylittää tässä laissa sallitun massan; 2) kuljetus ylittää merkittävästi tässä laissa sallitun mitan; kuljetus ylittää merkittävästi tässä laissa sallitun mitan; 3) kuljetus ylittää tässä laissa sallitun mitan ja kuljetukseen käytetään muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua ajoneuvoa; kuljetus ylittää tässä laissa sallitun mitan ja kuljetukseen käytetään muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua ajoneuvoa; 4) liikenneturvallisuus sitä edellyttää kuljetuksen laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä; tai liikenneturvallisuus sitä edellyttää kuljetuksen laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä; tai 5) kuljetusreitti, jolla kuljetus on mahdollinen, on määritettävä. kuljetusreitti, jolla kuljetus on mahdollinen, on määritettävä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa, ja erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa, ja erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä. 6 luku Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu

160 § Liikennevirhemaksun määrääminen Liikennevirhemaksu saadaan määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja ja sen saa valtio. Liikennevirhemaksu saadaan määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja ja sen saa valtio. Jos samalla kertaa määrätään kahdesta tai useammasta rikkomuksesta liikennevirhemaksu, virhemaksua korotetaan 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu. Jos samalla kertaa määrätään kahdesta tai useammasta rikkomuksesta liikennevirhemaksu, virhemaksua korotetaan 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu. Jos liikennerikkomus on vähäinen, siitä on liikennevirhemaksun määräämisen sijaan annettava suullinen tai kirjallinen huomautus. Jos liikennerikkomus on vähäinen, siitä on liikennevirhemaksun määräämisen sijaan annettava suullinen tai kirjallinen huomautus. Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos: Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos: 1) tienkäyttäjää epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa; tienkäyttäjää epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa; 2) tienkäyttäjälle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio tai määrätty rangaistus; tienkäyttäjälle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio tai määrätty rangaistus; 3) tienkäyttäjää epäillään samalla teolla tehdystä rikoksesta; tienkäyttäjää epäillään samalla teolla tehdystä rikoksesta; 4) rikkomus käsitellään pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) mukaisessa järjestyksessä; rikkomus käsitellään pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) mukaisessa järjestyksessä; 5) liikennerikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta. liikennerikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta. Seuraamus on myös jätettävä määräämättä, jos liikennerikkomus on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta taikka jos seuraamuksen määrääminen muusta syystä olisi ilmeisen kohtuutonta. Seuraamus on myös jätettävä määräämättä, jos liikennerikkomus on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta taikka jos seuraamuksen määrääminen muusta syystä olisi ilmeisen kohtuutonta.

161 § Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määrääminen Liikennevirhemaksu saadaan määrätä myös moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehdyn sellaisen liikennerikkomuksen seuraamuksena, joka on havaittu automaattisessa liikennevalvonnassa tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä ja joka koskee: Liikennevirhemaksu saadaan määrätä myös moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehdyn sellaisen liikennerikkomuksen seuraamuksena, joka on havaittu automaattisessa liikennevalvonnassa tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä ja joka koskee: 1) henkilökohtaisen turvalaitteen käyttämättä jättämistä; henkilökohtaisen turvalaitteen käyttämättä jättämistä; 2) punaisen liikennevalon noudattamatta jättämistä; punaisen liikennevalon noudattamatta jättämistä; 3) tässä laissa tarkoitettua etuajo-oikeutta, väistämisvelvollisuutta, kieltoa, rajoitusta tai määräystä osoittavan liikennemerkin noudattamatta jättämistä tai sääntöliikennemerkin noudattamatta jättämistä; tässä laissa tarkoitettua etuajo-oikeutta, väistämisvelvollisuutta, kieltoa, rajoitusta tai määräystä osoittavan liikennemerkin noudattamatta jättämistä tai sääntöliikennemerkin noudattamatta jättämistä; 4) ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen noudattamatta jättämistä; ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen noudattamatta jättämistä; 5) häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevan kiellon noudattamatta jättämistä; tai häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevan kiellon noudattamatta jättämistä; tai 6) viestintävälineen käyttöä koskevan kiellon noudattamatta jättämistä. viestintävälineen käyttöä koskevan kiellon noudattamatta jättämistä. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämisen edellytyksenä on, että rikkomuksen tekijä on valokuvattu tai vastaavalla teknisellä järjestelmällä tallennettu siten, että hänet voidaan tunnistaa. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämisen edellytyksenä on, että rikkomuksen tekijä on valokuvattu tai vastaavalla teknisellä järjestelmällä tallennettu siten, että hänet voidaan tunnistaa. Ennen ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämistä asianosaiselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen vain, jos se erityisestä syystä on tarpeen. Ennen ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämistä asianosaiselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen vain, jos se erityisestä syystä on tarpeen.

162 § Tienkäyttäjän yleiset rikkomukset Tienkäyttäjälle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: Tienkäyttäjälle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: 1) 8 §:ssä tarkoitettua liikenteenvalvojan antamaa merkkiä, käskyä, kieltoa tai kehotusta taikka liikenteenohjaajan antamaa merkkiä; 8 §:ssä tarkoitettua liikenteenvalvojan antamaa merkkiä, käskyä, kieltoa tai kehotusta taikka liikenteenohjaajan antamaa merkkiä; 2) 10 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta hälytysajoneuvolle tai kulkueelle; 10 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta hälytysajoneuvolle tai kulkueelle; 3) 11 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta junalle tai muulle rautatiekiskolla kulkevalla laitteelle taikka raitiovaunulle; tai 11 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta junalle tai muulle rautatiekiskolla kulkevalla laitteelle taikka raitiovaunulle; tai 4) 12 §:n säännöksiä tiellä olevasta esteestä. 12 §:n säännöksiä tiellä olevasta esteestä. Jalankulkijalle 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 20 euroa ja moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle 40 euroa. Jalankulkijalle 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 20 euroa ja moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle 40 euroa.

163 § Jalankulkijan rikkomukset Jalankulkijalle voidaan määrätä 20 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: Jalankulkijalle voidaan määrätä 20 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: 1) 74, 78–80, 82 tai 86 §:ssä säädettyä liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; 74, 78–80, 82 tai 86 §:ssä säädettyä liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; 2) 13–16 §:ssä tarkoitettua jalankulkijaa koskevaa liikennesääntöä; tai 13–16 §:ssä tarkoitettua jalankulkijaa koskevaa liikennesääntöä; tai 3) 58 §:ssä säädettyä moottoritie- ja moottoriliikennetiealueella liikkumista koskevan kieltoa. 58 §:ssä säädettyä moottoritie- ja moottoriliikennetiealueella liikkumista koskevan kieltoa.

164 § Moottorittoman ajoneuvon kuljettajan rikkomukset Polkupyöräilijälle tai muulle moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta 40 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta: Polkupyöräilijälle tai muulle moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta 40 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta: 1) 3 luvussa tarkoitettua ajoneuvon kuljettajaa koskevaa liikennesääntöä; 3 luvussa tarkoitettua ajoneuvon kuljettajaa koskevaa liikennesääntöä; 2) 58 §:ssä tarkoitettua liikkumista moottoritiealueella koskevaa kieltoa; 58 §:ssä tarkoitettua liikkumista moottoritiealueella koskevaa kieltoa; 3) 74, 77–80, 82 tai 84–87 §:ssä tarkoitettua liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; tai 74, 77–80, 82 tai 84–87 §:ssä tarkoitettua liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; tai 4) 5 luvussa säädettyä kuormitusta koskevaa rajoitusta. 5 luvussa säädettyä kuormitusta koskevaa rajoitusta.

165 § Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla Jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus tai ajoneuvokohtainen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: Jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus tai ajoneuvokohtainen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: 1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu; enintään 10 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu; 2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu; yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu; 3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 200 euron liikennevirhemaksu. yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 200 euron liikennevirhemaksu. Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: 1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu; enintään 10 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu; 2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 140 euron liikennevirhemaksu; yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 140 euron liikennevirhemaksu; 3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu. yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu. Mopoilijalle voidaan kuitenkin määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä enintään 15 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu. Mopoilijalle voidaan kuitenkin määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä enintään 15 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos suurin sallittu nopeus on ylitetty pihakadulla tai kävelykadulla 43 tai 44 §:ssä säädetyn velvollisuuden vastaisesti. Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos suurin sallittu nopeus on ylitetty pihakadulla tai kävelykadulla 43 tai 44 §:ssä säädetyn velvollisuuden vastaisesti.

166 § Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan liikennerikkomukset Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo mitä: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo mitä: 1) 18 tai 19 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta ajoradalla; 18 tai 19 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta ajoradalla; 2) 21 §:ssä säädetään ryhmittymisestä, 21 §:ssä säädetään ryhmittymisestä, 3) 22 §:ssä säädetään kääntymisestä 22 §:ssä säädetään kääntymisestä 4) 28 §:ssä säädetään risteysajosta; 28 §:ssä säädetään risteysajosta; 5) 29 §:ssä säädetään turvallisen tilan antamisesta tai velvollisuudesta noudattaa erityistä varovaisuutta; 29 §:ssä säädetään turvallisen tilan antamisesta tai velvollisuudesta noudattaa erityistä varovaisuutta; 6) 30 §:ssä säädetään kohtaamisesta; 30 §:ssä säädetään kohtaamisesta; 7) 47 §:ssä säädetään ääni- ja valomerkin antamisesta; 47 §:ssä säädetään ääni- ja valomerkin antamisesta; 8) 48 §:ssä säädetään suuntamerkin antamisesta; 48 §:ssä säädetään suuntamerkin antamisesta; 9) 49 tai 50 §:ssä säädetään valojen käytöstä; 49 tai 50 §:ssä säädetään valojen käytöstä; 10) 57 §:ssä säädetään muiden tienkäyttäjien varoittamisesta; 57 §:ssä säädetään muiden tienkäyttäjien varoittamisesta; 11) 58 §:ssä säädetään ajoneuvolta vaadittavasta vähimmäisnopeudesta; 58 §:ssä säädetään ajoneuvolta vaadittavasta vähimmäisnopeudesta; 12) 56 tai 62 §:ssä säädetään ajoneuvon hinaamisesta; 56 tai 62 §:ssä säädetään ajoneuvon hinaamisesta; 13) 61 §:n 3 momentissa säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tai ohittamisesta väärää ajokaistaa käyttäen moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä; 61 §:n 3 momentissa säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tai ohittamisesta väärää ajokaistaa käyttäen moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä; 14) 74 §:ssä säädetään liikennevalon noudattamisesta; 74 §:ssä säädetään liikennevalon noudattamisesta; 15) 77–80 ja 82 §:ssä säädetään liikennemerkin noudattamisesta; tai 77–80 ja 82 §:ssä säädetään liikennemerkin noudattamisesta; tai 16) 84–87 §:ssä säädetään tiemerkinnän noudattamisesta. 84–87 §:ssä säädetään tiemerkinnän noudattamisesta. Mopoilijalle 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 70 euroa. Tällainen liikennevirhemaksu voidaan määrätä mopoilijalle myös liikennevalojen punaista valoa koskevien säännösten tai määräysten vastaisesta menettelystä. Mopoilijalle 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 70 euroa. Tällainen liikennevirhemaksu voidaan määrätä mopoilijalle myös liikennevalojen punaista valoa koskevien säännösten tai määräysten vastaisesta menettelystä. Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 64 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien tuottamuksellisesta tai tahallisesta noudattamatta jättämisestä 100 euron liikennevirhemaksu. Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 64 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien tuottamuksellisesta tai tahallisesta noudattamatta jättämisestä 100 euron liikennevirhemaksu.

167 § Henkilökohtaisen turvalaitteen käyttöä koskevat rikkomukset Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana. Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana. Edellä 1 momentissa säädetyn suuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös: Edellä 1 momentissa säädetyn suuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös: 1) kuljettajalle, joka kuljettaa tahallaan tai huolimattomuudesta lasta ajoneuvossa 94 §:ssä säädetyn vastaisesti; kuljettajalle, joka kuljettaa tahallaan tai huolimattomuudesta lasta ajoneuvossa 94 §:ssä säädetyn vastaisesti; 2) huoltajalle tai kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:ssä säädetyn alle 15-vuotiaiden lasten turvalaitteen käyttöä koskevan velvollisuuden; huoltajalle tai kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:ssä säädetyn alle 15-vuotiaiden lasten turvalaitteen käyttöä koskevan velvollisuuden; 3) kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:n 2 momentissa säädetyn invataksikuljetuksen turvallisuutta koskevan velvollisuuden. kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:n 2 momentissa säädetyn invataksikuljetuksen turvallisuutta koskevan velvollisuuden. Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää ajon aikana 92 §:n 1 tai 3 momentissa säädetyn vastaisesti käyttämättä suojakypärää. Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä. Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää ajon aikana 92 §:n 1 tai 3 momentissa säädetyn vastaisesti käyttämättä suojakypärää. Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä.

168 § Ajoneuvon massoja ja mittoja koskevat rikkomukset Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta, mitä: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta, mitä: 1) 107–114 §:ssä säädetään kuormauksesta ja ajoneuvon kytkemisestä toisiinsa; 107–114 §:ssä säädetään kuormauksesta ja ajoneuvon kytkemisestä toisiinsa; 2) 116 tai 134 §:ssä säädetään akselille ja telille kohdistuvasta suurimmasta sallitusta massasta; 116 tai 134 §:ssä säädetään akselille ja telille kohdistuvasta suurimmasta sallitusta massasta; 3) 117–119 tai 135–139 §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta massasta tai mitasta; tai 117–119 tai 135–139 §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta massasta tai mitasta; tai 4) 120–124 §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta ajoneuvoyhdistelmän massasta tai mitasta. 120–124 §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta ajoneuvoyhdistelmän massasta tai mitasta.

169 § Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevat rikkomukset Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevien 141–149 §:n säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta voidaan kuljettajalle määrätä 140 euron liikennevirhemaksu. Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevien 141–149 §:n säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta voidaan kuljettajalle määrätä 140 euron liikennevirhemaksu.

170 § Ajoneuvon kytkentää koskevat rikkomukset Ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 150–154 §:n kytkentää koskevien säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu. Ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 150–154 §:n kytkentää koskevien säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu.

171 § Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovanun käyttöä koskevat rikkomukset Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta: 1) 54 §:ssä tarkoitettua häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevaa kieltoa; 54 §:ssä tarkoitettua häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevaa kieltoa; 2) 55 §:ssä tarkoitettua joutokäyntiä koskevaa kieltoa; 55 §:ssä tarkoitettua joutokäyntiä koskevaa kieltoa; 3) 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua kieltoa viestintävälineen käytöstä ajon aikana; 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua kieltoa viestintävälineen käytöstä ajon aikana; 4) 104–106 §:ssä renkaiden ja liukuesteiden käytöstä säädettyä; tai 104–106 §:ssä renkaiden ja liukuesteiden käytöstä säädettyä; tai 5) 5 luvussa valaisimen tai heijastimen taikka ajoneuvon muiden varusteiden käyttämisestä säädettyä. 5 luvussa valaisimen tai heijastimen taikka ajoneuvon muiden varusteiden käyttämisestä säädettyä. Mopoilijalle voidaan määrätä 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta 40 euron liikennevirhemaksu. Mopoilijalle voidaan määrätä 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta 40 euron liikennevirhemaksu. Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 98 §:n 2 momentissa säädetyn viestintävälineen käyttöä ajon aikana koskevan kiellon rikkomisesta 100 euron liikennevirhemaksu. Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 98 §:n 2 momentissa säädetyn viestintävälineen käyttöä ajon aikana koskevan kiellon rikkomisesta 100 euron liikennevirhemaksu.

172 § Maastoajoneuvon kuljettajan tieliikennerikkomukset Maastoajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä: Maastoajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä: 1) 157 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tiellä; 157 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tiellä; 2) 106 §:ssä säädetään renkaiden tai telaketjujen käyttämisestä tiellä; tai 106 §:ssä säädetään renkaiden tai telaketjujen käyttämisestä tiellä; tai 3) 96 §:ssä säädetään moottorikelkan hätäkatkaisimen käytöstä. 96 §:ssä säädetään moottorikelkan hätäkatkaisimen käytöstä.

173 § Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen sisältö Liikennevirhemaksua koskevassa päätöksessä on mainittava: Liikennevirhemaksua koskevassa päätöksessä on mainittava: 1) päätöksen tehnyt viranomainen sekä käsittelijän nimi ja virka-asema; päätöksen tehnyt viranomainen sekä käsittelijän nimi ja virka-asema; 2) tiedossa olevan tienkäyttäjän tai kuljettajan henkilötiedot tai ajoneuvon omistajan, haltijan tai tilapäisen käyttäjän yhteystiedot; tiedossa olevan tienkäyttäjän tai kuljettajan henkilötiedot tai ajoneuvon omistajan, haltijan tai tilapäisen käyttäjän yhteystiedot; 3) ajoneuvon yksilöimiseksi tarvittavat tiedot; ajoneuvon yksilöimiseksi tarvittavat tiedot; 4) virheen tai rikkomuksen tekoaika ja -paikka, laatu sekä muut virheen tai rikkomuksen kuvaamiseksi tarvittavat tiedot; virheen tai rikkomuksen tekoaika ja -paikka, laatu sekä muut virheen tai rikkomuksen kuvaamiseksi tarvittavat tiedot; 5) sovellettavat lainkohdat; sovellettavat lainkohdat; 6) maksettava määrä, maksuaika ja muut maksamista varten tarvittavat tiedot; maksettava määrä, maksuaika ja muut maksamista varten tarvittavat tiedot; 7) maksun määräämispäivä ja kellonaika; maksun määräämispäivä ja kellonaika; 8) selostus virhemaksun saaneelle liikennerikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvasta ajokiellosta ja muista seuraamuksista. selostus virhemaksun saaneelle liikennerikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvasta ajokiellosta ja muista seuraamuksista. Liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Päätökseen voidaan liittää rikkomukseen syyllistyneen ajoneuvon ja sen kuljettajan valokuva. Liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Päätökseen voidaan liittää rikkomukseen syyllistyneen ajoneuvon ja sen kuljettajan valokuva. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä rikkomuksen tekijän valokuva tai muu tallenne, josta hänet voidaan tunnistaa. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä rikkomuksen tekijän valokuva tai muu tallenne, josta hänet voidaan tunnistaa.

174 § Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto Liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi rikkomukseen syyllistyneelle viipymättä henkilökohtaisesti tai muutoin todisteellisesti siten kuin todisteellisesta tiedoksiannnosta hallintolaissa (434/2003) säädetään. Liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi rikkomukseen syyllistyneelle viipymättä henkilökohtaisesti tai muutoin todisteellisesti siten kuin todisteellisesta tiedoksiannnosta hallintolaissa (434/2003) säädetään. Liikennevirhemaksua koskeva päätös voidaan antaa 1 momentissa säädetyn estämättä tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Päätös on tällöin lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Liikennevirhemaksua koskeva päätös voidaan antaa 1 momentissa säädetyn estämättä tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Päätös on tällöin lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa rikkomuksen tekopäivästä, asia raukeaa. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa rikkomuksen tekopäivästä, asia raukeaa.

175 § Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona. Jos ajoneuvon omistaja tai haltija on oikeushenkilö, päätös annetaan tiedoksi ajoneuvolain 3 §:n 23 kohdassa tarkoitetulle käyttövastaavalle. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona. Jos ajoneuvon omistaja tai haltija on oikeushenkilö, päätös annetaan tiedoksi ajoneuvolain 3 §:n 23 kohdassa tarkoitetulle käyttövastaavalle. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös on lähetettävä viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös on lähetettävä viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa rikkomuksen tekopäivästä.

176 § Vastuu ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava on vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu. Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava on vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu. Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastuussa olevan selvittämiseksi voidaan tarvittaessa suorittaa poliisilain (872/2011) 6 luvussa tarkoitettu poliisitutkinta. Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastuussa olevan selvittämiseksi voidaan tarvittaessa suorittaa poliisilain (872/2011) 6 luvussa tarkoitettu poliisitutkinta.

177 § Liikennevirhemaksun maksuaika Liikennevirhemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liikennevirhemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

178 § Liikennevirhemaksun täytäntöönpano Liikennevirhemaksun ja ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Liikennevirhemaksun ja ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002). Liikennevirhemaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen ratkaisun antamisesta. Liikennevirhemaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen ratkaisun antamisesta. Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Liikenteenvalvojan ja tuomioistuimen on ilmoitettava liikennevirhemaksun määräämistä koskevasta päätöksestään Oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusrekisterikeskukselle on ilmoitettava myös päätöksestä, jolla liikennevirhemaksu on poistettu. Liikenteenvalvojan ja tuomioistuimen on ilmoitettava liikennevirhemaksun määräämistä koskevasta päätöksestään Oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusrekisterikeskukselle on ilmoitettava myös päätöksestä, jolla liikennevirhemaksu on poistettu.

179 § Takautumisoikeus Ajoneuvon omistajalla, haltijalla ja tilapäisellä käyttäjällä on oikeus saada suorittamansa liikennevirhemaksu liikennerikkomuksen tehneeltä kuljettajalta, jollei maksua ole palautettu. Ajoneuvon omistajalla, haltijalla ja tilapäisellä käyttäjällä on oikeus saada suorittamansa liikennevirhemaksu liikennerikkomuksen tehneeltä kuljettajalta, jollei maksua ole palautettu.

180 § Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin: Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin: 1) liikennevirhemaksun määräämisessä käytettävistä asiakirjoista sekä niihin tehtävistä merkinnöistä ja niiden säilyttämisestä; liikennevirhemaksun määräämisessä käytettävistä asiakirjoista sekä niihin tehtävistä merkinnöistä ja niiden säilyttämisestä; 2) tämän lain nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvistä ja muista viranomaisten välisistä ilmoituksista. tämän lain nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvistä ja muista viranomaisten välisistä ilmoituksista. 180 a § Viittaus rikoslakiin Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rikoslain 23 luvun 2 §:ssä, rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 3 §:ssä, törkeästä rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 4 §:ssä, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle rikoslain 23 luvun 8 §:ssä, liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla rikoslain 23 luvun 9 §:ssä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta rikoslain 23 luvun 10 §:ssä, liikennepaosta tieliikenteessä rikoslain 23 luvun 11 §:ssä ja liikenteen häirinnästä rikoslain 23 luvun 11 a §:ssä. Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rikoslain 23 luvun 2 §:ssä, rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 3 §:ssä, törkeästä rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 4 §:ssä, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle rikoslain 23 luvun 8 §:ssä, liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla rikoslain 23 luvun 9 §:ssä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta rikoslain 23 luvun 10 §:ssä, liikennepaosta tieliikenteessä rikoslain 23 luvun 11 §:ssä ja liikenteen häirinnästä rikoslain 23 luvun 11 a §:ssä. 7 luku Erinäiset säännökset

181 § Valvonta Tämän lain noudattamista valvovat poliisi ja rajavartiolain 4 §:ssä säädetyllä toimialueella Rajavartiolaitos. Myös Tulli valvoo: Tämän lain noudattamista valvovat poliisi ja rajavartiolain 4 §:ssä säädetyllä toimialueella Rajavartiolaitos. Myös Tulli valvoo: 1) 5 luvun ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia koskevien säännösten noudattamista; 5 luvun ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia koskevien säännösten noudattamista; 2) 5 luvun erikoiskuljetuksia koskevien säännösten noudattamista; 5 luvun erikoiskuljetuksia koskevien säännösten noudattamista; 3) 92 §:n suojakypärän käyttämistä koskevien säännösten noudattamista; 92 §:n suojakypärän käyttämistä koskevien säännösten noudattamista; 4) 96 §:n moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttöä koskevien säännösten noudattamista; 96 §:n moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttöä koskevien säännösten noudattamista; 5) 146 §:n henkilökuljetusta maastoajoneuvolla koskevien säännösten noudattamista; 146 §:n henkilökuljetusta maastoajoneuvolla koskevien säännösten noudattamista; 6) 157 §:n maastoajoneuvon käyttöä koskevien säännösten noudattamista. 157 §:n maastoajoneuvon käyttöä koskevien säännösten noudattamista. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valvonnan suorittamiseksi valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Edellä 1 momentissa tarkoitetun valvonnan suorittamiseksi valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.

182 § Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastus Ajoneuvo on poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen antamasta merkistä pysäytettävä. Ajoneuvo on poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen antamasta merkistä pysäytettävä. Kuljettaja on velvollinen noudattamaan poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen ajoneuvon kunnon, varusteiden ja kuormituksen tarkastamiseksi antamia määräyksiä sekä sallimaan ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamisen. Kuljettaja on velvollinen noudattamaan poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen ajoneuvon kunnon, varusteiden ja kuormituksen tarkastamiseksi antamia määräyksiä sekä sallimaan ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamisen.

183 § Ajon estäminen päihtymyksen vuoksi Jos nautitun alkoholin toteamiseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen rattijuopumukseen, ja päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, poliisimies, rajavartiomies ja tullimies voivat kieltää ja tarvittaessa estää häntä kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia. Jos nautitun alkoholin toteamiseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen rattijuopumukseen, ja päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, poliisimies, rajavartiomies ja tullimies voivat kieltää ja tarvittaessa estää häntä kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia.

184 § Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä Tienkäyttäjä saa olla noudattamatta liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvoitetta, määräystä, rajoitusta tai kieltoa taikka ajoneuvon käyttöä koskevaa säännöstä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä: Tienkäyttäjä saa olla noudattamatta liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvoitetta, määräystä, rajoitusta tai kieltoa taikka ajoneuvon käyttöä koskevaa säännöstä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä: 1) hälytysajoneuvon kuljettajana tai matkustajana; hälytysajoneuvon kuljettajana tai matkustajana; 2) poliisitehtävässä, tullitehtävässä tai rajavartiotehtävässä; poliisitehtävässä, tullitehtävässä tai rajavartiotehtävässä; 3) puolustusvoimien esitutkintatehtävässä tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä; puolustusvoimien esitutkintatehtävässä tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä; 4) poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajana. poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajana. Junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle on kuitenkin annettava esteetön kulku. Junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle on kuitenkin annettava esteetön kulku. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös toisen valtion toimivaltaista viranomaista ja toiseen valtioon rekisteröidyn hälytysajoneuvon kuljettajaa, jos hän suorittaa Suomen alueella tehtäviä tai antaa kansainvälistä apua, joista on valtioiden välillä sovittu tai erikseen säädetty. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös toisen valtion toimivaltaista viranomaista ja toiseen valtioon rekisteröidyn hälytysajoneuvon kuljettajaa, jos hän suorittaa Suomen alueella tehtäviä tai antaa kansainvälistä apua, joista on valtioiden välillä sovittu tai erikseen säädetty. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä on ajoneuvolla ajettaessa käytettävä hälytysääni- tai valomerkkejä, jos se on muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi tarpeen. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä on ajoneuvolla ajettaessa käytettävä hälytysääni- tai valomerkkejä, jos se on muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi tarpeen. Hälytysajoneuvolla sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevalla ajoneuvolla on oikeus päästä lautalle ja yhteysalukselle ennen muita ajoneuvoja. Toimivaltainen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi antaa määräyksiä siitä, missä järjestyksessä muut ajoneuvot pääsevät lautalle tai yhteysalukselle. Hälytysajoneuvolla sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevalla ajoneuvolla on oikeus päästä lautalle ja yhteysalukselle ennen muita ajoneuvoja. Toimivaltainen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi antaa määräyksiä siitä, missä järjestyksessä muut ajoneuvot pääsevät lautalle tai yhteysalukselle. Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa saa kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen 18–22, 43–45 ja 58–61 §:ssä säädetystä poiketen. Ajoneuvon kuljettaja saa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa liikenteenvalvojan antamaa pysähtymismerkkiä eikä punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa saa kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen 18–22, 43–45 ja 58–61 §:ssä säädetystä poiketen. Ajoneuvon kuljettaja saa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa liikenteenvalvojan antamaa pysähtymismerkkiä eikä punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa käytettävää ajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla 18 §:ssä säädetystä poiketen sekä pysäyttää, pysäköidä tai kuljettaa 36–38 ja 43–45 §:ssä säädetystä poiketen. Pysäköinnin valvonnassa käytettävän ajoneuvon saa, jos tehtävä sitä edellyttää, pysäköidä alueelle, missä pysäyttäminen taikka pysäköinti on liikennemerkillä kielletty. Kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa käytettävää ajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla 18 §:ssä säädetystä poiketen sekä pysäyttää, pysäköidä tai kuljettaa 36–38 ja 43–45 §:ssä säädetystä poiketen. Pysäköinnin valvonnassa käytettävän ajoneuvon saa, jos tehtävä sitä edellyttää, pysäköidä alueelle, missä pysäyttäminen taikka pysäköinti on liikennemerkillä kielletty. Erikoiskuljetusta saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa 18–20 ja 22 §:n säännösten estämättä olosuhteiden edellyttämällä tavalla, jos erikoiskuljetuksen suorittaminen sitä erityisesti vaatii. Samoin saa erikoiskuljetuksessa poiketa erityistä varovaisuutta noudattaen 56–59 §:ssä säädetystä, jos erikoiskuljetukselle on myönnetty 159 §:ssä tarkoitettu erikoiskuljetuslupa. Erikoiskuljetusta saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa 18–20 ja 22 §:n säännösten estämättä olosuhteiden edellyttämällä tavalla, jos erikoiskuljetuksen suorittaminen sitä erityisesti vaatii. Samoin saa erikoiskuljetuksessa poiketa erityistä varovaisuutta noudattaen 56–59 §:ssä säädetystä, jos erikoiskuljetukselle on myönnetty 159 §:ssä tarkoitettu erikoiskuljetuslupa.

185 § Ilmoitus liikennerikkomusta tai liikennerikosta koskevasta päätöksestä Salassapitosäännösten estämättä poliisin ja tuomioistuimen on ilmoitettava ajoneuvoliikennerekisteriin tieto moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyn liikennerikoksen tai liikennerikkomuksen johdosta määräämästään rangaistuksesta sekä rangaistuksen määräämättä jättämisestä tai sitä koskevan syytteen hylkäämisestä, jos tuomioistuin on muutoksenhaun yhteydessä kumonnut tai poistanut aiemmin tuomitun tai määrätyn rangaistuksen, josta on merkintä ajoneuvoliikennerekisterissä. Tuomioistuimen on tallennettava tieto oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitettuun ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, jonka kautta tiedot välitetään ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajokieltoihin ja niiden perusteina oleviin liikennerikoksiin ja liikennerikkomuksiin liittyvästä viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ajokorttilaissa (386/2011). Salassapitosäännösten estämättä poliisin ja tuomioistuimen on ilmoitettava ajoneuvoliikennerekisteriin tieto moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyn liikennerikoksen tai liikennerikkomuksen johdosta määräämästään rangaistuksesta sekä rangaistuksen määräämättä jättämisestä tai sitä koskevan syytteen hylkäämisestä, jos tuomioistuin on muutoksenhaun yhteydessä kumonnut tai poistanut aiemmin tuomitun tai määrätyn rangaistuksen, josta on merkintä ajoneuvoliikennerekisterissä. Tuomioistuimen on tallennettava tieto oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitettuun ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, jonka kautta tiedot välitetään ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajokieltoihin ja niiden perusteina oleviin liikennerikoksiin ja liikennerikkomuksiin liittyvästä viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ajokorttilaissa (386/2011).

186 § Ilmoitus Suomessa tehdystä liikennerikoksesta tai liikennerikkomuksesta toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle Poliisi voi lähettää liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/413 5 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen Suomessa tehdystä liikennerikoksesta tai liikennerikkomuksesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle. Poliisi voi lähettää liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/413 5 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen Suomessa tehdystä liikennerikoksesta tai liikennerikkomuksesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle. Ilmoitus voidaan lähettää: Ilmoitus voidaan lähettää: 1) nopeusrajoituksen rikkomisesta; nopeusrajoituksen rikkomisesta; 2) turvavyön käyttövelvollisuuden noudattamatta jättämisestä; turvavyön käyttövelvollisuuden noudattamatta jättämisestä; 3) punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä; punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä; 4) rattijuopumuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta; rattijuopumuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta; 5) suojakypärän käytön laiminlyömisestä; suojakypärän käytön laiminlyömisestä; 6) vain määrätyille ajoneuvoille sallittuja kaistoja osoittavien liikennemerkkien noudattamatta jättämisestä; vain määrätyille ajoneuvoille sallittuja kaistoja osoittavien liikennemerkkien noudattamatta jättämisestä; 7) matkapuhelimen tai muun viestintävälineen kielletystä käyttämisestä ajon aikana. matkapuhelimen tai muun viestintävälineen kielletystä käyttämisestä ajon aikana. Ilmoitus tulee lähettää sillä kielellä, jota ajoneuvon rekisteröintiä koskevassa asiakirjassa on käytetty, tai jollakin sen valtion virallisista kielistä, jonka rekisterissä ajoneuvo on. Ilmoitukseen tulee sisällyttää tieto: Ilmoitus tulee lähettää sillä kielellä, jota ajoneuvon rekisteröintiä koskevassa asiakirjassa on käytetty, tai jollakin sen valtion virallisista kielistä, jonka rekisterissä ajoneuvo on. Ilmoitukseen tulee sisällyttää tieto: 1) tekoon tai laiminlyöntiin käytetystä ajoneuvosta; tekoon tai laiminlyöntiin käytetystä ajoneuvosta; 2) tekopaikasta ja -ajasta; tekopaikasta ja -ajasta; 3) epäillystä liikennerikoksesta tai -rikkomuksesta; epäillystä liikennerikoksesta tai -rikkomuksesta; 4) mahdollisesti seuraavasta rangaistuksesta sekä muista mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista; sekä mahdollisesti seuraavasta rangaistuksesta sekä muista mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista; sekä 5) liikennerikoksen tai -rikkomuksen toteamiseen käytetystä laitteesta. liikennerikoksen tai -rikkomuksen toteamiseen käytetystä laitteesta. Ilmoitus voi sisältää muitakin liikennerikoksen tai -rikkomuksen tutkinnan ja seuraamusten täytäntöönpanon kannalta tarvittavia tietoja. Ilmoitus voi sisältää muitakin liikennerikoksen tai -rikkomuksen tutkinnan ja seuraamusten täytäntöönpanon kannalta tarvittavia tietoja.

187 § Tien tilapäinen sulkeminen Tien tilapäisestä sulkemisesta päättää tienpitäjä. Kiireellisessä tapauksessa tien voi sulkea tilapäisesti liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen. Tien tilapäisestä sulkemisesta päättää tienpitäjä. Kiireellisessä tapauksessa tien voi sulkea tilapäisesti liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen. Nopeuskilpailun moottorikäyttöisille ajoneuvoille saa järjestää vain suljetulla tiellä. Nopeuskilpailun moottorikäyttöisille ajoneuvoille saa järjestää vain suljetulla tiellä.

188 § Työn tekeminen tiellä Kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Työntekijän on tällöin käytettävä varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä ja, jos työtä tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Työntekijän on tällöin käytettävä varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä ja, jos työtä tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna.

189 § Painonvalvontalaitteen asettaminen Tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/719 10 d artiklassa tarkoitetun painonvalvontalaitteen asettaa: Tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/719 10 d artiklassa tarkoitetun painonvalvontalaitteen asettaa: 1) maantielle tienpitäjä; maantielle tienpitäjä; 2) kadulle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle kunta; kadulle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle kunta; 3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä; muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä; 4) tilapäistä käyttöä varten poliisimies, rajavartiomies tai tullimies. tilapäistä käyttöä varten poliisimies, rajavartiomies tai tullimies. Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun tienpitäjän on toimitettava tieto laitteesta poliisille sekä Liikennevirastolle, jolle on toimitettava myös tiedot laitteen keräämistä valvontamääristä ja ylikuormista. Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun tienpitäjän on toimitettava tieto laitteesta poliisille sekä Liikennevirastolle, jolle on toimitettava myös tiedot laitteen keräämistä valvontamääristä ja ylikuormista.

190 § Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta. Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi hankkia tunnuksen myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivilta yksityisiltä ja julkisilta palvelun tuottajilta. Palvelutehtävä voi sisältää hakemusten vastaanottamisen, niiden vireilläolon ja käsittelyn edellyttämät tehtävät sekä pysäköintitunnuksen luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle. Palvelutehtävän hoitamiseen sovelletaan mitä ajokorttilaissa säädetään ajokortin, ajokorttiluvan ja eräiden muiden lupien myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta palvelutehtävinä, palvelun tuottajan luotettavuudesta, palvelutehtävää koskevasta sopimuksesta sekä hakemusasian vireille saattamisesta ja lääkärinlausunnon toimittamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi hankkia tunnuksen myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivilta yksityisiltä ja julkisilta palvelun tuottajilta. Palvelutehtävä voi sisältää hakemusten vastaanottamisen, niiden vireilläolon ja käsittelyn edellyttämät tehtävät sekä pysäköintitunnuksen luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle. Palvelutehtävän hoitamiseen sovelletaan mitä ajokorttilaissa säädetään ajokortin, ajokorttiluvan ja eräiden muiden lupien myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta palvelutehtävinä, palvelun tuottajan luotettavuudesta, palvelutehtävää koskevasta sopimuksesta sekä hakemusasian vireille saattamisesta ja lääkärinlausunnon toimittamisesta.

191 § Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Luvan 159 §:ssä tarkoitettuun erikoiskuljetukseen myöntää Liikennevirasto. Erikoiskuljetusluvassa voidaan asettaa kuljetuksen reittiä, ajankohtaa ja muita kuljetuksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä liikenneympäristön suojaamiseksi tarvittavia ehtoja. Luvan 159 §:ssä tarkoitettuun erikoiskuljetukseen myöntää Liikennevirasto. Erikoiskuljetusluvassa voidaan asettaa kuljetuksen reittiä, ajankohtaa ja muita kuljetuksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä liikenneympäristön suojaamiseksi tarvittavia ehtoja. Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että: Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) kuljetusta ei voida millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä kohtuullisesti suorittaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa; kuljetusta ei voida millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä kohtuullisesti suorittaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa; 2) ei ylitetä ajoneuvon eikä ajoneuvoyhdistelmän liikenteessä käytettäväksi hyväksyttyä massaa eikä valmistajan sallimaa massaa; ei ylitetä ajoneuvon eikä ajoneuvoyhdistelmän liikenteessä käytettäväksi hyväksyttyä massaa eikä valmistajan sallimaa massaa; 3) ei ylitetä tienpitäjän tielle eikä tielaitteelle määrittämää kantavuutta; ei ylitetä tienpitäjän tielle eikä tielaitteelle määrittämää kantavuutta; 4) kuljettaminen on tielaitteiden estämättä mahdollista tai ne ovat tarvittaessa kuljetusta varten tilapäisesti poistettavissa; ja kuljettaminen on tielaitteiden estämättä mahdollista tai ne ovat tarvittaessa kuljetusta varten tilapäisesti poistettavissa; ja 5) kuljetukseen käytetään sellaista ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jolla luvanvaraisen erikoiskuljetuksen suorittaminen on turvallista. kuljetukseen käytetään sellaista ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jolla luvanvaraisen erikoiskuljetuksen suorittaminen on turvallista. Siirtomerkein varustettua erikoiskuljetusajoneuvoa varten saa myöntää erikoiskuljetusluvan vain ajoneuvon tilapäiseen siirtoon kuormaamattomana. Kuormana saa kuitenkin kuljettaa kyseiseen ajoneuvoon kuuluvia osia ja varusteita. Siirtomerkein varustettua erikoiskuljetusajoneuvoa varten saa myöntää erikoiskuljetusluvan vain ajoneuvon tilapäiseen siirtoon kuormaamattomana. Kuormana saa kuitenkin kuljettaa kyseiseen ajoneuvoon kuuluvia osia ja varusteita. Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle tai käyttöönotetulle ajoneuvoyhdistelmälle on raskaan kaluston rekisteröintikatsastuksia suorittavan katsastustoimipaikan antama todistus siitä, että ajoneuvoyhdistelmä täyttää erikoiskuljetusyhdistelmää Suomessa koskevat vaatimukset. Todistus on oltava, jos yksikin ajoneuvo yhdistelmässä on ulkomainen. Katsastustoimipaikan antamaa todistusta ei kuitenkaan tarvita ETA-valtiossa rekisteröidyltä tai käyttöönotetulta ajoneuvoyhdistelmältä, jos yhdistelmälle on rekisteröintivaltiossa annettu todistus, josta lupaviranomainen voi todeta erikoiskuljetusluvan edellytysten täyttymisen. Suomen- tai ruotsinkielinen todistus taikka todistuksen virallinen suomen- tai ruotsinkielinen käännös on vaadittaessa esitettävä liikenteenvalvojalle. Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle tai käyttöönotetulle ajoneuvoyhdistelmälle on raskaan kaluston rekisteröintikatsastuksia suorittavan katsastustoimipaikan antama todistus siitä, että ajoneuvoyhdistelmä täyttää erikoiskuljetusyhdistelmää Suomessa koskevat vaatimukset. Todistus on oltava, jos yksikin ajoneuvo yhdistelmässä on ulkomainen. Katsastustoimipaikan antamaa todistusta ei kuitenkaan tarvita ETA-valtiossa rekisteröidyltä tai käyttöönotetulta ajoneuvoyhdistelmältä, jos yhdistelmälle on rekisteröintivaltiossa annettu todistus, josta lupaviranomainen voi todeta erikoiskuljetusluvan edellytysten täyttymisen. Suomen- tai ruotsinkielinen todistus taikka todistuksen virallinen suomen- tai ruotsinkielinen käännös on vaadittaessa esitettävä liikenteenvalvojalle. Liikennevirasto voi peruttaa erikoiskuljetusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai erikoiskuljetusluvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta. Liikennevirasto voi peruttaa erikoiskuljetusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai erikoiskuljetusluvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta.

192 § Eräitä ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä koskevat poikkeukset Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää luvan olla noudattamatta yksittäisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän osalta 116–132 §:n säännöksiä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että luvan myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta, ympäristöä tai omaisuutta eikä vääristä kilpailua. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruttaa luvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata kuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai luvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää luvan olla noudattamatta yksittäisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän osalta 116–132 §:n säännöksiä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että luvan myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta, ympäristöä tai omaisuutta eikä vääristä kilpailua. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruttaa luvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata kuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai luvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta. Sellaisessa ajoneuvon alustassa, jota ei ole vielä varustettu korilla, ei tilapäisten siirtojen aikana tarvitse olla heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, etu- ja taka-alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia. Sellaisessa ajoneuvon alustassa, jota ei ole vielä varustettu korilla, ei tilapäisten siirtojen aikana tarvitse olla heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, etu- ja taka-alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.

193 § Muutoksenhaku Tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Edellä 160 §:n 3 momentissa tarkoitetun huomautuksen johdosta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta. Edellä 160 §:n 3 momentissa tarkoitetun huomautuksen johdosta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.

194 § Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2020. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2020. Tällä lailla kumotaan tieliikennelaki (267/1981), jäljempänä kumottu laki. Tällä lailla kumotaan tieliikennelaki (267/1981), jäljempänä kumottu laki. Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia. Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia.

195 § Siirtymäsäännökset Sulkuviiva tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.1 säädetyllä tavalla kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Sulkuviiva tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.1 säädetyllä tavalla kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Pyörätien jatkeen tiemerkintä tulee merkitä liitteessä 4.2 säädetyllä tavalla kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Pyörätien jatkeen tiemerkintä tulee merkitä liitteessä 4.2 säädetyllä tavalla kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tieliikenneasetuksessa (182/1982) säädettyjä liikennemerkkejä saa käyttää 10 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta kuitenkin niin, että liitteen 3.3 mukaiset liikennemerkit polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 sekä jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 on otettava käyttöön tämän lain voimaan tullessa. Tieliikenneasetuksessa (182/1982) säädettyjä liikennemerkkejä saa käyttää 10 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta kuitenkin niin, että liitteen 3.3 mukaiset liikennemerkit polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 sekä jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 on otettava käyttöön tämän lain voimaan tullessa. Tieliikenneasetuksessa säädettyjä tiemerkintöjä saa käyttää seitsemän vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Tieliikenneasetuksessa säädettyjä tiemerkintöjä saa käyttää seitsemän vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Ajoneuvoon, joka on hyväksyttynä liikenteeseen tämän lain voimaan tullessa, ei sovelleta liitteessä 6.2 säädettyä vaatimusta, jonka mukaan peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Ajoneuvoon, joka on hyväksyttynä liikenteeseen tämän lain voimaan tullessa, ei sovelleta liitteessä 6.2 säädettyä vaatimusta, jonka mukaan peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Ajoneuvoa, joka on hyväksytty liikenteeseen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 57 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, saa edelleen käyttää liikenteessä mainittujen säännösten mukaisesti. Ajoneuvoa, joka on hyväksytty liikenteeseen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 57 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, saa edelleen käyttää liikenteessä mainittujen säännösten mukaisesti. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin rikkomuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 2–11 §:n säännöksiä ja kumotun lain rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin rikkomuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 2–11 §:n säännöksiä ja kumotun lain rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. HE 180/2017 LiVM 16/2018 EV 65/2018 HE 180/2017 LiVM 16/2018 EV 65/2018 Naantalissa 10 päivänä elokuuta 2018 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Naantalissa 10 päivänä elokuuta 2018 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Liite 1 Liikenteenvalvojan käsimerkit P1 Vasen tai oikea käsivarsi kohotettuna, kämmen lähestyvää tienkäyttäjää kohti 7160 1) Lähestyvän tienkäyttäjän on pysähdyttävä. Käsimerkkiä voidaan pimeän aikana ja näkyvyyden muuten ollessa heikentynyt selventää punaista valoa näyttävällä valaisimella. 2) Poliisimiehen saattuetta vetävästä tai saattueen kulkua turvaavasta poliisiajoneuvosta antama käsimerkki tarkoittaa, että tienkäyttäjän on annettava saattueelle esteetön kulku ja tarvittaessa pysähdyttävä. P2 Viittoava merkki ajosuunnassa 7161 Käsimerkillä annetaan asianomaisesta suunnasta tuleville tienkäyttäjille lupa jatkaa matkaa. Merkistä huolimatta ajoneuvolla on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai menossa sinne. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä. P3 Ajoneuvosta sivulle ojennettu käsivarsi; kämmen, pienoisliikennemerkki tai punaista valoa näyttävä valaisin käännettynä ajoneuvoa kohti 7162 Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta antama käsimerkki merkitsee, että takana ajavalla ajoneuvolla on pysähdyttävä. Tämä merkki voidaan antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä C1, C45 tai C46. Pimeän aikana ja näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt voidaan mainittujen liikennemerkkien asemesta käyttää punaista valoa näyttävää valaisinta. P4 Punainen vilkkuva valo, jota näytetään samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa 7163 Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa näyttämä punainen vilkkuva valo merkitsee, että edellä ajavalla ajoneuvolla on siirryttävä tien reunaan ja pysähdyttävä. Liite 1 Liikenteenvalvojan käsimerkit P1 Vasen tai oikea käsivarsi kohotettuna, kämmen lähestyvää tienkäyttäjää kohti 1) Lähestyvän tienkäyttäjän on pysähdyttävä. Käsimerkkiä voidaan pimeän aikana ja näkyvyyden muuten ollessa heikentynyt selventää punaista valoa näyttävällä valaisimella. 2) Poliisimiehen saattuetta vetävästä tai saattueen kulkua turvaavasta poliisiajoneuvosta antama käsimerkki tarkoittaa, että tienkäyttäjän on annettava saattueelle esteetön kulku ja tarvittaessa pysähdyttävä. P2 Viittoava merkki ajosuunnassa Käsimerkillä annetaan asianomaisesta suunnasta tuleville tienkäyttäjille lupa jatkaa matkaa. Merkistä huolimatta ajoneuvolla on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai menossa sinne. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä. P3 Ajoneuvosta sivulle ojennettu käsivarsi; kämmen, pienoisliikennemerkki tai punaista valoa näyttävä valaisin käännettynä ajoneuvoa kohti Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta antama käsimerkki merkitsee, että takana ajavalla ajoneuvolla on pysähdyttävä. Tämä merkki voidaan antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä C1, C45 tai C46. Pimeän aikana ja näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt voidaan mainittujen liikennemerkkien asemesta käyttää punaista valoa näyttävää valaisinta. P4 Punainen vilkkuva valo, jota näytetään samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa näyttämä punainen vilkkuva valo merkitsee, että edellä ajavalla ajoneuvolla on siirryttävä tien reunaan ja pysähdyttävä. Liite 2 Liikennevalo-opastimet 1 Kiinteä punainen valo 7164 Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa 74 §:n 2 momentissa tarkoitettua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa. 2 Kiinteä vihreä valo 7165 Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on mennyt suojatielle tai on menossa sille jalankulkijalle tarkoitetun vihreän valon aikana. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä. 3 Kiinteä keltainen valo 7166 Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, että sitä ei valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta ja haitatta pysäyttää, sillä saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. 4 Nuolivalo 7167 Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen taikka punaisessa tai keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1—3, 5 ja 7 kohdassa säädetään ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan. 5 Vilkkuva punainen valo 7168 Vilkkuva punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa. 6 Vilkkuva valkoinen valo 7169 Vilkkuva valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen, mitä tasoristeykseen ajamisesta 11 §:ssä säädetään. 7 Vilkkuva keltainen valo 7170 Vilkkuva keltainen valo osoittaa, että tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta. Vilkkuvaa keltaista valoa voidaan myös käyttää liikennemerkin yhteydessä tehostamassa merkin havaittavuutta. 8 Joukkoliikenneopastin 7171 Jos raitiovaunuliikennettä ja linja-autoliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää valkoista valoa näyttävää joukkoliikenneopastinta. Opastimen S-kirjain vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, vaakasuora viiva 3 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja nuoli 4 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. 9 Polkupyöräopastin 7172 Polkupyöräopastimessa punainen polkupyörän kuva vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, keltainen polkupyörän kuva 3 ja 7 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja vihreä polkupyörän kuva 2 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. Polkupyöräopastimena voidaan käyttää myös 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua nuolivalo-opastinta, jolloin opastimen päällä on sininen kilpi, jossa on valkoinen polkupyörän tunnus. 10 Jalankulkijaopastin 7173 Jalankulkijaopastimessa punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä. Punainen valo osoittaa, että jalankulkija ei saa astua ajoradalle, pyörätielle eikä raitiotielle. Vihreä valo osoittaa, että jalankulkija saa astua ajoradalle, pyörätielle tai raitiotielle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi. Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse. Jos jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa. 11 Ajokaistaopastin 7174 Ohjattaessa liikennettä ajokaistan yläpuolisin opastimin merkitsevät valot seuraavaa: 1) Punainen vinoristin muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on kielletty. 2) Keltainen nuolenmuotoinen vilkkuva valo osoittaa, että valo on vaihtumassa punaiseksi tai ajokaista on edessä suljettu. Tällaisella ajokaistalla oleva ajoneuvo on siirrettävä nuolella osoitettuun suuntaan sellaiselle ajokaistalle, jolla näytetään vihreää valoa. Jos keltaisia nuolen muotoisia vilkkuvia valoja on kaksi, on ajoneuvo siirrettävä jommankumman nuolen suuntaan. 3) Vihreä alaspäin suunnatun nuolen muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on sallittu. Liite 2 Liikennevalo-opastimet 1 Kiinteä punainen valo Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa 74 §:n 2 momentissa tarkoitettua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa. 2 Kiinteä vihreä valo Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on mennyt suojatielle tai on menossa sille jalankulkijalle tarkoitetun vihreän valon aikana. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä. 3 Kiinteä keltainen valo Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, että sitä ei valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta ja haitatta pysäyttää, sillä saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. 4 Nuolivalo Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen taikka punaisessa tai keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1—3, 5 ja 7 kohdassa säädetään ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan. 5 Vilkkuva punainen valo Vilkkuva punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa. 6 Vilkkuva valkoinen valo Vilkkuva valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen, mitä tasoristeykseen ajamisesta 11 §:ssä säädetään. 7 Vilkkuva keltainen valo Vilkkuva keltainen valo osoittaa, että tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta. Vilkkuvaa keltaista valoa voidaan myös käyttää liikennemerkin yhteydessä tehostamassa merkin havaittavuutta. 8 Joukkoliikenneopastin Jos raitiovaunuliikennettä ja linja-autoliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää valkoista valoa näyttävää joukkoliikenneopastinta. Opastimen S-kirjain vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, vaakasuora viiva 3 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja nuoli 4 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. 9 Polkupyöräopastin Polkupyöräopastimessa punainen polkupyörän kuva vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, keltainen polkupyörän kuva 3 ja 7 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja vihreä polkupyörän kuva 2 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. Polkupyöräopastimena voidaan käyttää myös 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua nuolivalo-opastinta, jolloin opastimen päällä on sininen kilpi, jossa on valkoinen polkupyörän tunnus. 10 Jalankulkijaopastin Jalankulkijaopastimessa punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä. Punainen valo osoittaa, että jalankulkija ei saa astua ajoradalle, pyörätielle eikä raitiotielle. Vihreä valo osoittaa, että jalankulkija saa astua ajoradalle, pyörätielle tai raitiotielle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi. Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse. Jos jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa. 11 Ajokaistaopastin Ohjattaessa liikennettä ajokaistan yläpuolisin opastimin merkitsevät valot seuraavaa: 1) Punainen vinoristin muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on kielletty. 2) Keltainen nuolenmuotoinen vilkkuva valo osoittaa, että valo on vaihtumassa punaiseksi tai ajokaista on edessä suljettu. Tällaisella ajokaistalla oleva ajoneuvo on siirrettävä nuolella osoitettuun suuntaan sellaiselle ajokaistalle, jolla näytetään vihreää valoa. Jos keltaisia nuolen muotoisia vilkkuvia valoja on kaksi, on ajoneuvo siirrettävä jommankumman nuolen suuntaan. 3) Vihreä alaspäin suunnatun nuolen muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on sallittu. Liite 3.1 Varoitusmerkit A1 Mutka 7175 A1.1 7176 A1.2 Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisesta mutkasta A2 Mutkia 7177 A2.1 7178 A2.2 Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisista mutkista A3 Jyrkkä mäki 7154 A3.1 7155 A3.2 Merkillä voidaan varoittaa tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisen jyrkästä mäestä. Merkissä voidaan esittää mäen pituuskaltevuus prosentteina. A4 Kapeneva tie 7181 A4 Merkillä voidaan varoittaa kapenevasta tiestä A5 Kaksisuuntainen liikenne A5 7182 Merkillä varoitetaan yksisuuntaisen ajoradan muuttumisesta kaksisuuntaiseksi. Merkki sijoitetaan välittömästi ennen risteystä tai tienkohtaa, jossa ajorata muuttuu kaksisuuntaiseksi. A6 Avattava silta 7183 A6 Merkillä varoitetaan avattavasta sillasta A7 Lautta, laituri tai ranta 7184 A7 Merkillä varoitetaan lautasta, laiturista tai rannasta. A8 Liikenneruuhka 7185 A8 Merkillä voidaan varoittaa edessä olevasta liikenneruuhkasta A9 Epätasainen tie 7186 A9 Merkillä varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tienkohdasta. A10 Töyssyjä 7187 A10 Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta. A11 Tietyö 7188 A11 Merkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia. A12 Irtokiviä 7189 A12 Merkillä voidaan varoittaa tiellä tilapäisesti olevista irtokivistä. Merkkiä ei yleensä käytetä soratiellä. A13 Liukas ajorata 7190 A13 Merkillä voidaan varoittaa tienpinnan liukkaudesta. A14 Vaarallinen tien reuna 7191 A14 Merkillä voidaan varoittaa korkeasta päällysteen reunasta tai heikosta tien reunasta. A15 Suojatien ennakkovaroitus 7192 A15 Merkillä voidaan varoittaa suojatiestä. A16 Jalankulkijoita 7193 A16 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa jalankulkijat usein ylittävät tien tai siirtyvät tielle. A17 Lapsia 7194 A17 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa liikkuu usein lapsia. A18 Pyöräilijöitä 7195 A18 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa polkupyöräilijät tai mopoilijat siirtyvät ajoradalle. A19 Hiihtolatu 7196 A19 Merkillä voidaan varoittaa risteävästä yleisesti käytetystä ladusta. A20 Eläimiä 7197 A20.1 Hirvi 7198 A20.2 Poro 7199 A20.3 Kauriseläin Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta tai tieosuudesta, jossa liikkuu eläimiä. A21 Tienristeys 7200 A21 Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa 24 §:n 1 momentin säännöksen mukaisesti on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Taajamassa merkillä varoitetaan tällaisesta risteyksestä aina, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi. A22 Sivutien risteys 7201 A22.1 7202 A22.2 7203 A22.3 7204 A22.4 Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa risteävää tietä kulkevalla on liikennemerkein osoitettu taikka 24 §:n 3 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. Merkin nuolikuviota voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. A23 Liikennevalot 7205 A23 Merkillä voidaan varoittaa liikennevaloista. A24 Liikenneympyrä 7206 A24 Merkillä voidaan varoittaa liikenneympyrästä. A25 Raitiovaunu 7207 A25 Merkillä voidaan varoittaa raitiovaunusta. A26 Rautatien tasoristeys ilman puomeja 7208 A26 Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa ei ole puomeja. A27 Rautatien tasoristeys, jossa on puomit 7209 A27 Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa on puomit. A28 Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit 7210 A28.1 A28.2 A28.3 Merkkejä voidaan käyttää merkin A26 tai A27 lisäksi tehostamaan tasoristeyksen havaittavuutta. Merkit ovat tasaisin välein ennen tasoristeystä siten, että merkki A28.1 on kauimpana tasoristeyksestä merkin A26 tai A27 alla samassa pylväässä. A29 Tasoristeys 7211 A29.1 7212 A29.2 Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä. Merkkiä A29.1 käytetään yksiraiteisessa tasoristeyksessä ja merkkiä A29.2 kaksi- tai useampiraiteisessa tasoristeyksessä. Merkki sijoitetaan yleensä 5—7 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta. A30 Putoavia kiviä 7213 A30 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa tielle pudonneista tai putoavista kivistä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle. A31 Matalalla lentäviä lentokoneita 7214 A31 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa matalalla lentävät lentokoneet äänellään tai äkillisellä ilmestymisellään saattavat vaarantaa liikennettä. A32 Sivutuuli 7215 A32 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa usein esiintyvä voimakas sivutuuli saattaa vaarantaa liikennettä. A33 Muu vaara 7216 A33 Merkillä voidaan varoittaa sellaisesta vaarasta, jota varten ei ole omaa varoitusmerkkiä. Vaaran laatu osoitetaan lisäkilvellä. Liite 3.1 Varoitusmerkit A1 Mutka A1.1 A1.2 Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisesta mutkasta A2 Mutkia A2.1 A2.2 Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisista mutkista A3 Jyrkkä mäki A3.1 A3.2 Merkillä voidaan varoittaa tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisen jyrkästä mäestä. Merkissä voidaan esittää mäen pituuskaltevuus prosentteina. A4 Kapeneva tie A4 Merkillä voidaan varoittaa kapenevasta tiestä A5 Kaksisuuntainen liikenne A5 Merkillä varoitetaan yksisuuntaisen ajoradan muuttumisesta kaksisuuntaiseksi. Merkki sijoitetaan välittömästi ennen risteystä tai tienkohtaa, jossa ajorata muuttuu kaksisuuntaiseksi. A6 Avattava silta A6 Merkillä varoitetaan avattavasta sillasta A7 Lautta, laituri tai ranta A7 Merkillä varoitetaan lautasta, laiturista tai rannasta. A8 Liikenneruuhka A8 Merkillä voidaan varoittaa edessä olevasta liikenneruuhkasta A9 Epätasainen tie A9 Merkillä varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tienkohdasta. A10 Töyssyjä A10 Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta. A11 Tietyö A11 Merkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia. A12 Irtokiviä A12 Merkillä voidaan varoittaa tiellä tilapäisesti olevista irtokivistä. Merkkiä ei yleensä käytetä soratiellä. A13 Liukas ajorata A13 Merkillä voidaan varoittaa tienpinnan liukkaudesta. A14 Vaarallinen tien reuna A14 Merkillä voidaan varoittaa korkeasta päällysteen reunasta tai heikosta tien reunasta. A15 Suojatien ennakkovaroitus A15 Merkillä voidaan varoittaa suojatiestä. A16 Jalankulkijoita A16 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa jalankulkijat usein ylittävät tien tai siirtyvät tielle. A17 Lapsia A17 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa liikkuu usein lapsia. A18 Pyöräilijöitä A18 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa polkupyöräilijät tai mopoilijat siirtyvät ajoradalle. A19 Hiihtolatu A19 Merkillä voidaan varoittaa risteävästä yleisesti käytetystä ladusta. A20 Eläimiä A20.1 Hirvi A20.2 Poro A20.3 Kauriseläin Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta tai tieosuudesta, jossa liikkuu eläimiä. A21 Tienristeys A21 Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa 24 §:n 1 momentin säännöksen mukaisesti on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Taajamassa merkillä varoitetaan tällaisesta risteyksestä aina, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi. A22 Sivutien risteys A22.1 A22.2 A22.3 A22.4 Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa risteävää tietä kulkevalla on liikennemerkein osoitettu taikka 24 §:n 3 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. Merkin nuolikuviota voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. A23 Liikennevalot A23 Merkillä voidaan varoittaa liikennevaloista. A24 Liikenneympyrä A24 Merkillä voidaan varoittaa liikenneympyrästä. A25 Raitiovaunu A25 Merkillä voidaan varoittaa raitiovaunusta. A26 Rautatien tasoristeys ilman puomeja A26 Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa ei ole puomeja. A27 Rautatien tasoristeys, jossa on puomit A27 Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa on puomit. A28 Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit A28.1 A28.2 A28.3 Merkkejä voidaan käyttää merkin A26 tai A27 lisäksi tehostamaan tasoristeyksen havaittavuutta. Merkit ovat tasaisin välein ennen tasoristeystä siten, että merkki A28.1 on kauimpana tasoristeyksestä merkin A26 tai A27 alla samassa pylväässä. A29 Tasoristeys A29.1 A29.2 Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä. Merkkiä A29.1 käytetään yksiraiteisessa tasoristeyksessä ja merkkiä A29.2 kaksi- tai useampiraiteisessa tasoristeyksessä. Merkki sijoitetaan yleensä 5—7 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta. A30 Putoavia kiviä A30 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa tielle pudonneista tai putoavista kivistä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle. A31 Matalalla lentäviä lentokoneita A31 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa matalalla lentävät lentokoneet äänellään tai äkillisellä ilmestymisellään saattavat vaarantaa liikennettä. A32 Sivutuuli A32 Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa usein esiintyvä voimakas sivutuuli saattaa vaarantaa liikennettä. A33 Muu vaara A33 Merkillä voidaan varoittaa sellaisesta vaarasta, jota varten ei ole omaa varoitusmerkkiä. Vaaran laatu osoitetaan lisäkilvellä. Liite 3.2 Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit B1 Etuajo-oikeutettu tie 7217 B1 Merkillä osoitetaan tie, jolla kulkevaa ajoneuvoa ja raitiovaunua risteävältä tieltä tulevalla ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu 24 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. Lisäkilvellä H22.1 tai H22.2 varustettuna merkillä voidaan osoittaa kääntyvä etuajo-oikeutettu suunta. B2 Etuajo-oikeuden päättyminen 7218 B2 Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa merkillä B1 osoitettu etuajo-oikeus päättyy. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä. B3 Etuajo-oikeus kohdattaessa 7219 B3 Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvoille ja raitiovaunulle on määrätty väistämisvelvollisuus merkillä B4. B4 Väistämisvelvollisuus kohdattaessa 7220 B4 Merkillä osoitetaan, että vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle ja raitiovaunulle on tarvittaessa annettava mahdollisuus ensiksi sivuuttaa merkillä osoitettu tienkohta. B5 Väistämisvelvollisuus risteyksessä 7221 B5 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa. Lisäkilpi H23.1 merkin yhteydessä osoittaa, että tietä risteää kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpi H22.1 tai H22.2 merkin yhteydessä osoittaa kääntyvän suunnan, jonka ajoneuvoja ja raitiovaunuja ajoneuvon ja raitiovaunun on väistettävä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä H5 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin B6 ennakkomerkkinä. B6 Pakollinen pysäyttäminen 7222 B6 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan. Muuten merkistä on voimassa, mitä merkistä B5 säädetään. Tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa 7223 B7 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Liite 3.2 Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit B1 Etuajo-oikeutettu tie B1 Merkillä osoitetaan tie, jolla kulkevaa ajoneuvoa ja raitiovaunua risteävältä tieltä tulevalla ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu 24 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. Lisäkilvellä H22.1 tai H22.2 varustettuna merkillä voidaan osoittaa kääntyvä etuajo-oikeutettu suunta. B2 Etuajo-oikeuden päättyminen B2 Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa merkillä B1 osoitettu etuajo-oikeus päättyy. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä. B3 Etuajo-oikeus kohdattaessa B3 Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvoille ja raitiovaunulle on määrätty väistämisvelvollisuus merkillä B4. B4 Väistämisvelvollisuus kohdattaessa B4 Merkillä osoitetaan, että vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle ja raitiovaunulle on tarvittaessa annettava mahdollisuus ensiksi sivuuttaa merkillä osoitettu tienkohta. B5 Väistämisvelvollisuus risteyksessä B5 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa. Lisäkilpi H23.1 merkin yhteydessä osoittaa, että tietä risteää kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpi H22.1 tai H22.2 merkin yhteydessä osoittaa kääntyvän suunnan, jonka ajoneuvoja ja raitiovaunuja ajoneuvon ja raitiovaunun on väistettävä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä H5 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin B6 ennakkomerkkinä. B6 Pakollinen pysäyttäminen B6 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan. Muuten merkistä on voimassa, mitä merkistä B5 säädetään. Tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa B7 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Liite 3.3 Kielto- ja rajoitusmerkit C1 Ajoneuvolla ajo kielletty 7224 C1 Merkki sijoitetaan kaikille suljetulle alueelle johtaville teille. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. Merkkiä voidaan käyttää myös liikenteen valvojan tai ohjaajan antamana pysäytysmerkkinä. C2 Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty 7225 C2 Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. C3 Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty 7226 C3 Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. C4 Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty 7227 C4 Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä perävaunulla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. C5 Traktorilla ajo kielletty 7228 C5 Kielto koskee ajamista traktorilla jonka rakenteellinen nopeus on 60 kilometriä tunnissa tai sitä alempi. Kielto koskee myös ajamista moottorityökoneella ja kevyellä nelipyörällä. C6 Moottoripyörällä ajo kielletty 7229 C6 C7 Moottorikelkalla ajo kielletty 7230 C7 C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty 7231 C8 Merkillä kielletään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. Merkin yhteydessä käytetään aina lisäkilpeä H14, H15 tai H16. C9 Linja-autolla ajo kielletty 7232 C9 C10 Mopolla ajo kielletty 7233 C10 C11 Polkupyörällä ajo kielletty 7234 C11 C12 Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty 7235 C12 C13 Jalankulku kielletty 7236 C13 C14 Jalankulku ja polkupyörällä ajo kielletty 7237 C14 C15 Jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty 7238 C15 C16 Ratsastus kielletty 7239 C16 C17 Kielletty ajosuunta 7240 C17 Merkin sivuuttaminen ajoneuvolla ja raitiovaunulla on kielletty. Merkin sivuuttaminen polkupyörällä voidaan sallia lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä ”Ei koske”. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. C18 Vasemmalle kääntyminen kielletty 7241 C18 Merkillä kielletään ajoneuvolla vasemmalle kääntyminen ja U-käännös risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C19 Oikealle kääntyminen kielletty 7242 C19 Merkillä kielletään ajoneuvolla oikealle kääntyminen risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta. C20 U-käännös kielletty 7243 C20 Merkillä kielletään ajoneuvolla tulosuuntaan kääntyminen (U-käännös) seuraavassa risteyksessä ja ennen sitä. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C21 Ajoneuvon suurin sallittu leveys 7244 C21 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun leveyden metreissä. Leveyttä mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C22 Ajoneuvon suurin sallittu korkeus 7245 C22 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden metreissä. Korkeutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C23 Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus 7246 C23 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun pituuden metreissä. Pituutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C24 Ajoneuvon suurin sallittu massa 7247 C24 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa. Ajoneuvoyhdistelmässä rajoitus koskee kutakin yksittäistä ajoneuvoa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C25 Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa 7248 C25 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa, jollei ajoneuvolle osoiteta muuta merkillä C24. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C26 Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa 7249 C26 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun akselille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C27 Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa 7250 C27 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Jos telissä on enemmän kuin kaksi akselia, merkissä osoitetun suurimman sallitun telille kohdistuvan massan saa ylittää alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan myös muihin kuin telissä oleviin akseleihin silloin, kun peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. Taulukko Luku merkissä kolme akselia enemmän kuin kolme akselia 14 t 18 t 20 t 18 t 23 t 26 t 21 t 27 t 30 t C28 Ohituskielto 7251 C28 Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C29 asti. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C29 Ohituskielto päättyy 7252 C29 Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C30 Ohituskielto kuorma-autolla 7253 C30 Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen kuorma-autolla. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C31 asti. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C31 Ohituskielto kuorma-autolla päättyy 7254 C31 Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C32 Nopeusrajoitus 7255 C32 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin C32—C34, E23, E24 tai E26 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin E22, jollei välittömästi merkin E22 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta. Merkillä ja lisäkilvellä "Yleisrajoitus" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoituksen alaiselta tieltä tai alueelta yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle. Merkillä ja lisäkilvellä "Alue" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoitusalueen sisällä olevalta merkillä osoitetun nopeusrajoituksen alaiselta tieltä takaisin nopeusrajoitusalueelle. Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta, tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajokaistan yläpuolelle, jolloin merkillä osoitetaan kyseisen ajokaistan ja ajokaistan viereisen pientareen nopeusrajoitus. C33 Nopeusrajoitus päättyy 7256 C33 Merkillä osoitetaan, että merkillä C32 osoitettu nopeusrajoitus päättyy ja siirrytään yleisen nopeusrajoituksen piiriin. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C34 Nopeusrajoitusalue 7257 C34 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa merkeillä rajoitetulla alueella. Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeudesta määrätä muuta merkillä C32, E24 tai E26. Alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta, tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. C35 Nopeusrajoitusalue päättyy 7258 C35 Merkki osoittaa merkillä C34 osoitetun nopeusrajoitusalueen päättymisen. Nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin C34. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, voidaan merkki sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. C36 Ajokaistakohtainen kielto, rajoitus tai määräys 7259 C36 Merkillä osoitetaan ajokaistaa koskeva kielto, rajoitus tai määräys. Muuten on voimassa, mitä merkissä osoitetusta kielto- ja rajoitusmerkistä ja määräysmerkistä on säädetty. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. C37 Pysäyttäminen kielletty 7260 C37 Merkillä kielletään ajoneuvon pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen, merkkiin C37—C44 taikka merkillä E2 tai E3 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä. Merkki ei koske tässä laissa sallittua pysäyttämistä jalkakäytävälle, pyörätielle, linja-auton pysäkille ja raitiovaunun pysäkille. C38 Pysäköinti kielletty 7261 C38 Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika osoittaa lisäkilvellä. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. C39 Pysäköintikieltoalue 7262 C39 Merkkien C39 ja C40 rajoittamalla alueella on ajoneuvon pysäköinti kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle. C40 Pysäköintikieltoalue päättyy 7263 C40 Merkki osoittaa merkillä C39 osoitetun pysäköintikieltoalueen päättymisen. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C41 Taksiasema-alue 7264 C41 Merkillä kielletään pysäköinti muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa merkkiin E8 asti. C42 Taksin pysäyttämispaikka 7265 C42 Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Taksiliikenteessä olevan ajoneuvon pysäyttäminen on sallittu vain matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. C43 Kuormauspaikka 7266 C43 Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin kuormaavilta ja kuormaa purkavilta ajoneuvoilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Pysäyttäminen on sallittu myös matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Vain tietylle ajoneuvoryhmälle sallittu pysäyttäminen osoitetaan lisäkilvellä E12. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. C44 Vuoropysäköinti 7267 C44.1 7268 C44.2 Merkillä C44.1 kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä ja merkillä C44.2 kuukauden parillisina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Pysäköintikielto on voimassa tarkoitetusta päivästä kello kahdeksasta seuraavaan päivään kello kahdeksaan, jollei lisäkilvellä ole muuta osoitettu. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. C45 Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten 7269 C45 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä tullitarkastusta varten. C46 Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten 7270 C46 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä merkissä osoitettua tarkastusta varten. Merkin teksti määräytyy tarkastuksen suorittajan mukaan. C47 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys 7271 C47 Merkillä osoitetaan, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon vähintään merkissä osoitettu etäisyys. C48 Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty 7272 C48 Merkillä kielletään nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo. Kielto ei koske ajoa tien varrella olevalle kiinteistölle, jos sille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Liite 3.3 Kielto- ja rajoitusmerkit C1 Ajoneuvolla ajo kielletty C1 Merkki sijoitetaan kaikille suljetulle alueelle johtaville teille. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. Merkkiä voidaan käyttää myös liikenteen valvojan tai ohjaajan antamana pysäytysmerkkinä. C2 Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty C2 Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. C3 Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty C3 Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. C4 Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty C4 Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä perävaunulla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. C5 Traktorilla ajo kielletty C5 Kielto koskee ajamista traktorilla jonka rakenteellinen nopeus on 60 kilometriä tunnissa tai sitä alempi. Kielto koskee myös ajamista moottorityökoneella ja kevyellä nelipyörällä. C6 Moottoripyörällä ajo kielletty C6 C7 Moottorikelkalla ajo kielletty C7 C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty C8 Merkillä kielletään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. Merkin yhteydessä käytetään aina lisäkilpeä H14, H15 tai H16. C9 Linja-autolla ajo kielletty C9 C10 Mopolla ajo kielletty C10 C11 Polkupyörällä ajo kielletty C11 C12 Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 C13 Jalankulku kielletty C13 C14 Jalankulku ja polkupyörällä ajo kielletty C14 C15 Jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 C16 Ratsastus kielletty C16 C17 Kielletty ajosuunta C17 Merkin sivuuttaminen ajoneuvolla ja raitiovaunulla on kielletty. Merkin sivuuttaminen polkupyörällä voidaan sallia lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä ”Ei koske”. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. C18 Vasemmalle kääntyminen kielletty C18 Merkillä kielletään ajoneuvolla vasemmalle kääntyminen ja U-käännös risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C19 Oikealle kääntyminen kielletty C19 Merkillä kielletään ajoneuvolla oikealle kääntyminen risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta. C20 U-käännös kielletty C20 Merkillä kielletään ajoneuvolla tulosuuntaan kääntyminen (U-käännös) seuraavassa risteyksessä ja ennen sitä. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C21 Ajoneuvon suurin sallittu leveys C21 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun leveyden metreissä. Leveyttä mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C22 Ajoneuvon suurin sallittu korkeus C22 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden metreissä. Korkeutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C23 Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus C23 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun pituuden metreissä. Pituutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C24 Ajoneuvon suurin sallittu massa C24 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa. Ajoneuvoyhdistelmässä rajoitus koskee kutakin yksittäistä ajoneuvoa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C25 Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa C25 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa, jollei ajoneuvolle osoiteta muuta merkillä C24. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C26 Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa C26 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun akselille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. C27 Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa C27 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Jos telissä on enemmän kuin kaksi akselia, merkissä osoitetun suurimman sallitun telille kohdistuvan massan saa ylittää alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan myös muihin kuin telissä oleviin akseleihin silloin, kun peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. Taulukko Luku merkissä kolme akselia enemmän kuin kolme akselia 14 t 18 t 20 t 18 t 23 t 26 t 21 t 27 t 30 t C28 Ohituskielto C28 Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C29 asti. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C29 Ohituskielto päättyy C29 Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C30 Ohituskielto kuorma-autolla C30 Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen kuorma-autolla. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C31 asti. Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C31 Ohituskielto kuorma-autolla päättyy C31 Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. C32 Nopeusrajoitus C32 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin C32—C34, E23, E24 tai E26 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin E22, jollei välittömästi merkin E22 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta. Merkillä ja lisäkilvellä "Yleisrajoitus" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoituksen alaiselta tieltä tai alueelta yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle. Merkillä ja lisäkilvellä "Alue" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoitusalueen sisällä olevalta merkillä osoitetun nopeusrajoituksen alaiselta tieltä takaisin nopeusrajoitusalueelle. Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta, tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajokaistan yläpuolelle, jolloin merkillä osoitetaan kyseisen ajokaistan ja ajokaistan viereisen pientareen nopeusrajoitus. C33 Nopeusrajoitus päättyy C33 Merkillä osoitetaan, että merkillä C32 osoitettu nopeusrajoitus päättyy ja siirrytään yleisen nopeusrajoituksen piiriin. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C34 Nopeusrajoitusalue C34 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa merkeillä rajoitetulla alueella. Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeudesta määrätä muuta merkillä C32, E24 tai E26. Alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta, tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. C35 Nopeusrajoitusalue päättyy C35 Merkki osoittaa merkillä C34 osoitetun nopeusrajoitusalueen päättymisen. Nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin C34. Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, voidaan merkki sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. C36 Ajokaistakohtainen kielto, rajoitus tai määräys C36 Merkillä osoitetaan ajokaistaa koskeva kielto, rajoitus tai määräys. Muuten on voimassa, mitä merkissä osoitetusta kielto- ja rajoitusmerkistä ja määräysmerkistä on säädetty. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. C37 Pysäyttäminen kielletty C37 Merkillä kielletään ajoneuvon pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen, merkkiin C37—C44 taikka merkillä E2 tai E3 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä. Merkki ei koske tässä laissa sallittua pysäyttämistä jalkakäytävälle, pyörätielle, linja-auton pysäkille ja raitiovaunun pysäkille. C38 Pysäköinti kielletty C38 Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika osoittaa lisäkilvellä. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. C39 Pysäköintikieltoalue C39 Merkkien C39 ja C40 rajoittamalla alueella on ajoneuvon pysäköinti kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle. C40 Pysäköintikieltoalue päättyy C40 Merkki osoittaa merkillä C39 osoitetun pysäköintikieltoalueen päättymisen. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. C41 Taksiasema-alue C41 Merkillä kielletään pysäköinti muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa merkkiin E8 asti. C42 Taksin pysäyttämispaikka C42 Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Taksiliikenteessä olevan ajoneuvon pysäyttäminen on sallittu vain matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. C43 Kuormauspaikka C43 Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin kuormaavilta ja kuormaa purkavilta ajoneuvoilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Pysäyttäminen on sallittu myös matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Vain tietylle ajoneuvoryhmälle sallittu pysäyttäminen osoitetaan lisäkilvellä E12. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. C44 Vuoropysäköinti C44.1 C44.2 Merkillä C44.1 kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä ja merkillä C44.2 kuukauden parillisina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Pysäköintikielto on voimassa tarkoitetusta päivästä kello kahdeksasta seuraavaan päivään kello kahdeksaan, jollei lisäkilvellä ole muuta osoitettu. Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. C45 Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten C45 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä tullitarkastusta varten. C46 Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten C46 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä merkissä osoitettua tarkastusta varten. Merkin teksti määräytyy tarkastuksen suorittajan mukaan. C47 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys C47 Merkillä osoitetaan, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon vähintään merkissä osoitettu etäisyys. C48 Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty C48 Merkillä kielletään nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo. Kielto ei koske ajoa tien varrella olevalle kiinteistölle, jos sille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Liite 3.4 Määräysmerkit D1 Pakollinen ajosuunta 7273 D1.1 7274 D1.2 7275 D1.3 7276 D1.4 7277 D1.5 7278 D1.6 7279 D1.7 7280 D1.8 7281 D1.9 Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallitut ajosuunnat risteyksessä. Merkkien nuolikuvioita voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Merkit D.1.1 ja D1.2 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit D1.3—D1.9 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkit voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. Merkkejä D1.3—D1.9 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkeillä osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saavat kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleisinta suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. D2 Pakollinen kiertosuunta 7282 D2 Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallittu ajosuunta ajoradalla liikenneympyrässä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. D3 Liikenteenjakaja 7283 D3.1 7284 D3.2 7285 D3.3 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla saa sivuuttaa sen ajoradalla vain nuolen osoittamalta puolelta. Merkki sijoitetaan ajoradalla olevalle korokkeelle tai muuhun esteeseen. D4 Jalkakäytävä 7286 D4 Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle. D5 Pyörätie 7287 D5 Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle. D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä 7288 D6 Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain 7289 D7.1 7290 D7.2 Merkillä osoitetaan rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D8 Moottorikelkkailureitti 7291 D8 Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Muulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kuin moottorikelkalla ei saa ajaa moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä reitin oikeaa puolta. D9 Ratsastustie 7292 D9 Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan allekkain sijoitetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan rinnakkain sijoitetuilla merkeillä. D10 Vähimmäisnopeus 7293 D10 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Merkki on voimassa merkkiin D11 saakka. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Merkkiä voidaan käyttää myös merkissä C36. D11 Vähimmäisnopeus päättyy 7294 D11 Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Liite 3.4 Määräysmerkit D1 Pakollinen ajosuunta D1.1 D1.2 D1.3 D1.4 D1.5 D1.6 D1.7 D1.8 D1.9 Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallitut ajosuunnat risteyksessä. Merkkien nuolikuvioita voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Merkit D.1.1 ja D1.2 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit D1.3—D1.9 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkit voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. Merkkejä D1.3—D1.9 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkeillä osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saavat kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleisinta suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. D2 Pakollinen kiertosuunta D2 Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallittu ajosuunta ajoradalla liikenneympyrässä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. D3 Liikenteenjakaja D3.1 D3.2 D3.3 Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla saa sivuuttaa sen ajoradalla vain nuolen osoittamalta puolelta. Merkki sijoitetaan ajoradalla olevalle korokkeelle tai muuhun esteeseen. D4 Jalkakäytävä D4 Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle. D5 Pyörätie D5 Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle. D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä D6 Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain D7.1 D7.2 Merkillä osoitetaan rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D8 Moottorikelkkailureitti D8 Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Muulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kuin moottorikelkalla ei saa ajaa moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä reitin oikeaa puolta. D9 Ratsastustie D9 Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan allekkain sijoitetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan rinnakkain sijoitetuilla merkeillä. D10 Vähimmäisnopeus D10 Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Merkki on voimassa merkkiin D11 saakka. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Merkkiä voidaan käyttää myös merkissä C36. D11 Vähimmäisnopeus päättyy D11 Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Liite 3.5 Sääntömerkit E1 Suojatie 7295 E1 Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. E2 Pysäköintipaikka 7296 E2 Merkillä osoitetaan ajoradasta tiemerkinnöin erotettu alue, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Ajoradan ulkopuolella merkki on voimassa koko pysäköintialueella, ellei tiemerkinnöin toisin osoiteta. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Lisäkilvellä H12, H21 tai H24 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muulla kuin lisäkilvessä ilmaistulla ajoneuvolla saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus. E3 Liityntäpysäköintipaikka 7297 E3.1 7298 E3.2 7299 E3.3 7300 E3.4 7301 E.3.5 Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa joukkoliikennevälineellä. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkkiä E3.5 voidaan käyttää, jos pysäköintipaikat on tarkoitettu useamman eri joukkoliikennevälineen käyttäjille. Muutoin liityntäpysäköintiin sovelletaan, mitä merkistä E2 säädetään. E4 Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla 7302 E4.1 7303 E4.2 7304 E4.3 Merkkiä voidaan käyttää merkkien E2 ja E3 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota voi muuttaa olosuhteiden mukaan. E5 Kohtaamispaikka 7305 E5 Merkkiä käytetään kapealla tiellä osoittamaan levennystä, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten. Pysäköinti kohtaamispaikalla on tien molemmilla puolilla kielletty. Merkki sijoitetaan levennyksen kohdalle. E6 Linja-autopysäkki 7156 E6 Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu linja-autoon nousemista tai siitä poistumista varten. Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta linja-autoliikennettä palvelevaa tietoa. E7 Raitiovaunupysäkki 7157 E7 Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu raitiovaunuun nousemista tai siitä poistumista varten. Ajoneuvoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua raitiovaunuliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta raitovaunuliikennettä palvelevaa tietoa. E8 Taksiasema 7308 E8 Merkki sijoitetaan ajosuunnassa taksiaseman takarajalle. E9 Linja-autokaista 7309 E9.1 7310 E9.2 Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E10.1 tai E10.2 ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan, ja se voidaan tarvittaessa toistaa. E10 Linja-autokaista päättyy 7311 E10.1 7312 E10.2 Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle. E11 Raitiovaunukaista 7313 E11.1 7314 E11.2 Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E12.1 tai E12.2 ole toisin osoitettu. E12 Raitiovaunukaista päättyy 7315 E12.1 7316 E12.2 Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle. E13 Pyöräkaista 7317 E13.1 7318 E13.2 Merkillä voidaan osoittaa pyöräkaista. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle tai pyöräkaistan yläpuolelle. E14 Yksisuuntainen tie 7319 E14.1 7320 E14.2 Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Tiellä voidaan sallia kaksisuuntainen polkupyöräliikenne lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä "Ei koske". Merkki E14.2 sijoitetaan tien suuntaisesti. E15 Moottoritie 7321 E15 Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoritien alkamista. E16 Moottoritie päättyy 7322 E16 Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoritien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. Moottoritien muuttumisesta moottoriliikennetieksi ilmoitetaan moottoritien päättymiskohtaan sijoitettavalla merkillä E17, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E17 lisäkilvellä H4 varustettuna. E17 Moottoriliikennetie 7323 E17 Merkkien E17 ja E18 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoriliikennetien alkamista. E18 Moottoriliikennetie päättyy 7324 E18 Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan merkillä E15, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E16 lisäkilvellä H4 varustettuna. E19 Tunneli 7325 E19 Merkkien E19 ja E20 rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan vasemmalle puolelle. E20 Tunneli päättyy 7326 E20 Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. E21 Hätäpysäyttämispaikka 7327 E21 Merkillä osoitetulla pysäyttämispaikalla saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvon vain hätä- tai vaaratilanteissa. E22 Taajama 7328 E22 Merkkien E22 ja E23 rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan tai tulosuunnan vasemmalle puolelle. E23 Taajama päättyy 7329 E23 Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. E24 Pihakatu 7330 E24 Merkkien E24 ja E25 rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. E25 Pihakatu päättyy 7331 E25 Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. E26 Kävelykatu 7332 E26 Merkkien E26 ja E27 rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. E27 Kävelykatu päättyy 7333 E27 Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. E28 Pyöräkatu 7334 E28 Merkkien E28 ja E29 rajoittamalla alueella on noudatettava pyöräkadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. E29 Pyöräkatu päättyy 7335 E29 Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle tai vasemmalle puolelle. E30 Ajokaistojen yhdistyminen 7336 E30 Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle. Liite 3.5 Sääntömerkit E1 Suojatie E1 Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. E2 Pysäköintipaikka E2 Merkillä osoitetaan ajoradasta tiemerkinnöin erotettu alue, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Ajoradan ulkopuolella merkki on voimassa koko pysäköintialueella, ellei tiemerkinnöin toisin osoiteta. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Lisäkilvellä H12, H21 tai H24 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muulla kuin lisäkilvessä ilmaistulla ajoneuvolla saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus. E3 Liityntäpysäköintipaikka E3.1 E3.2 E3.3 E3.4 E.3.5 Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa joukkoliikennevälineellä. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkkiä E3.5 voidaan käyttää, jos pysäköintipaikat on tarkoitettu useamman eri joukkoliikennevälineen käyttäjille. Muutoin liityntäpysäköintiin sovelletaan, mitä merkistä E2 säädetään. E4 Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla E4.1 E4.2 E4.3 Merkkiä voidaan käyttää merkkien E2 ja E3 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota voi muuttaa olosuhteiden mukaan. E5 Kohtaamispaikka E5 Merkkiä käytetään kapealla tiellä osoittamaan levennystä, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten. Pysäköinti kohtaamispaikalla on tien molemmilla puolilla kielletty. Merkki sijoitetaan levennyksen kohdalle. E6 Linja-autopysäkki E6 Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu linja-autoon nousemista tai siitä poistumista varten. Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta linja-autoliikennettä palvelevaa tietoa. E7 Raitiovaunupysäkki E7 Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu raitiovaunuun nousemista tai siitä poistumista varten. Ajoneuvoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12:ta metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua raitiovaunuliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta raitovaunuliikennettä palvelevaa tietoa. E8 Taksiasema E8 Merkki sijoitetaan ajosuunnassa taksiaseman takarajalle. E9 Linja-autokaista E9.1 E9.2 Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E10.1 tai E10.2 ole toisin osoitettu. Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan, ja se voidaan tarvittaessa toistaa. E10 Linja-autokaista päättyy E10.1 E10.2 Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle. E11 Raitiovaunukaista E11.1 E11.2 Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E12.1 tai E12.2 ole toisin osoitettu. E12 Raitiovaunukaista päättyy E12.1 E12.2 Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle. E13 Pyöräkaista E13.1 E13.2 Merkillä voidaan osoittaa pyöräkaista. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle tai pyöräkaistan yläpuolelle. E14 Yksisuuntainen tie E14.1 E14.2 Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Tiellä voidaan sallia kaksisuuntainen polkupyöräliikenne lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä "Ei koske". Merkki E14.2 sijoitetaan tien suuntaisesti. E15 Moottoritie E15 Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoritien alkamista. E16 Moottoritie päättyy E16 Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoritien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. Moottoritien muuttumisesta moottoriliikennetieksi ilmoitetaan moottoritien päättymiskohtaan sijoitettavalla merkillä E17, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E17 lisäkilvellä H4 varustettuna. E17 Moottoriliikennetie E17 Merkkien E17 ja E18 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoriliikennetien alkamista. E18 Moottoriliikennetie päättyy E18 Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan merkillä E15, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E16 lisäkilvellä H4 varustettuna. E19 Tunneli E19 Merkkien E19 ja E20 rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan vasemmalle puolelle. E20 Tunneli päättyy E20 Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. E21 Hätäpysäyttämispaikka E21 Merkillä osoitetulla pysäyttämispaikalla saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvon vain hätä- tai vaaratilanteissa. E22 Taajama E22 Merkkien E22 ja E23 rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan tai tulosuunnan vasemmalle puolelle. E23 Taajama päättyy E23 Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. E24 Pihakatu E24 Merkkien E24 ja E25 rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. E25 Pihakatu päättyy E25 Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. E26 Kävelykatu E26 Merkkien E26 ja E27 rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. E27 Kävelykatu päättyy E27 Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. E28 Pyöräkatu E28 Merkkien E28 ja E29 rajoittamalla alueella on noudatettava pyöräkadulla voimassa olevia liikennesääntöjä. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. E29 Pyöräkatu päättyy E29 Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle tai vasemmalle puolelle. E30 Ajokaistojen yhdistyminen E30 Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle. Liite 3.6 Opastusmerkit F1 Suunnistustaulu 7337 F1.1 7338 F1.2 7339 F1.3 F2 Suunnistustaulu 7340 F2.1 7341 F2.2 7342 F2.3 F3 Ajokaistakohtainen suunnistustaulu 7343 F3 Merkit F1—F3. Merkillä annetaan ennakkotieto risteyksen liikennesuunnista. Merkkiä F2 voidaan käyttää myös risteyksessä. Vihreä pohjaväri osoittaa moottoritien tai moottoriliikennetien suunnan. Musta pohjaväri osoittaa yksityisen tien suunnan. Valkoinen pohjaväri osoittaa paikalliskohteen. Keltainen pohjaväri ja musta teksti osoittaa kiertotien tai tilapäisen liikennejärjestelyn. Punaisella vinoristillä peitetty kohde osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä. F4 Kiertotien suunnistustaulu 7344 F4.1 7345 F4.2 Merkillä annetaan ennakkotieto kiertotiestä. Merkki voidaan rajoittaa koskemaan siinä osoitettua ajoneuvoryhmää. F5 Kiertotieopastus 7346 F5 F6 Ajoreittiopastus 7347 F6 Merkillä ilmoitetaan ajoreitti siinä olevan nuolen suuntaan silloin, kun alueella on rajoitettu kääntymistä tai siellä muuten on poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. F7 Ajokaistaopastus 7348 F7.1 7349 F7.2 7350 F7.3 7351 F7.4 7352 F7.5 7353 F7.6 Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta. Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. F8 Ajokaistan päättyminen 7354 F8.1 7355 F8.2 Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. F9 Viitoituksen koontimerkki 7356 F9 Merkillä osoitetaan viitoituskohteita, jotka ovat saavutettavissa seuraamalla merkin alaosassa esitettyä viitoituskohdetta, tiennumeroa tai liikennemerkkiä. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. F10 Ajokaistan yläpuolinen viitta 7357 F10 F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta 7358 F11 F12 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta 7359 F12 Merkit F10—F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle. F13 Tienviitta 7360 F13 F14 Erkanemisviitta 7361 F14 Merkit F13—F14. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. F15 Kiertotien viitta 7362 F15 F16 Osoiteviitta 7363 F16 Merkin kannassa voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta. F17 Osoiteviitan ennakkomerkki 7364 F17 F18 Liityntäpysäköintiviitta 7365 F18.1 7366 F18.2 7367 F18.3 7368 F18.4 7369 F18.5 F19 Jalankulun viitta 7370 F19 F20 Pyöräilyn viitta 7371 F20.1 7158 F20.2 F21 Pyöräilyn suunnistustaulu 7373 F21.1 7374 F21.2 F22 Pyöräilyn etäisyystaulu 7375 F22 F23 Pyöräilyn paikannimi 7376 F23 Merkit F19—F23. Merkeissä voidaan käyttää reittitunnuksia ja muita vapaamuotoisia tunnuksia. Jalankulkualueella voidaan käyttää myös muita reitti- ja paikannusmerkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri voi olla keltainen. F24 Umpitie 7377 F24.1 7378 F24.2 7379 F24.3 Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan. F25 Enimmäisnopeussuositus 7380 F25 Merkillä osoitetaan vaarallisessa tienkohdassa normaaleissa keli- ja liikenneolosuhteissa suositeltavaa enimmäisnopeutta. F26 Etäisyystaulu 7381 F26 Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. F27 Paikannimi 7382 F27.1 7383 F27.2 Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. Paikalliskohteen osoittavan merkin pohjaväri on valkoinen. Merkillä F27.1. voidaan osoittaa myös kunnan tai maakunnan raja, jolloin merkissä käytetään kunnan tai maakunnan vaakunaa. Merkillä F27.2 voidaan osoittaa vesistön nimi. F28 Kansainvälisen pääliikenneväylän numero 7384 F28 F29 Valtatien numero 7385 F29 F30 Kantatien numero 7386 F30 F31 Seututien numero 7387 F31 F32 Muun maantien numero 7388 F32 F33 Kehätien numero 7389 F33 F34 Eritasoliittymän numero 7390 F34 F35 Opastus numeron tarkoittamalle tielle 7391 F35 F36 Varareitti 7392 F36 Merkillä voidaan osoittaa numeroidun tien ennalta suunniteltu varareitti, jonne liikenne ohjataan päätien ollessa tilapäisesti suljettu. F37 Moottoritien tunnus 7393 F37 F38 Moottoriliikennetien tunnus 7394 F38 F39 Lentoasema 7395 F39 F40 Autolautta 7396 F40 F41 Matkustajasatama 7397 F41 F42 Tavarasatama 7398 F42 F43 Tavaraterminaali 7399 F43 F44 Teollisuusalue tai yritysalue 7400 F44 F45 Vähittäiskaupan suuryksikkö 7401 F45 Merkillä voidaan osoittaa maakuntakaavan mukainen merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. F46 Pysäköinti 7402 F46.1 7403 F46.2 Merkin yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää mustalla pohjalla olevalla valkoisella tai keltaisella tekstillä tai numerolla taikka vihreällä tai punaisella tekstillä. F47 Rautatieasema 7404 F47 F48 Linja-autoasema 7405 F48 F49 Keskusta 7406 F49 F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti 7407 F50 Merkin kuva vaihtelee ajoneuvoryhmän mukaisesti. F51 Vaarallisten aineiden kuljetukselle tarkoitettu reitti 7408 F51 F52 Jalankulkijalle tarkoitettu reitti 7409 F52 F53 Esteetön reitti 7410 F53 F54 Reitti, jolla on portaat 7411 F54.1 7412 F54.2 F55 Reitti ilman portaita 7413 F55.1 7414 F55.2 7415 F55.3 7416 F55.4 F56 Hätäuloskäynti 7417 F56.1 7418 F56.2 F57 Poistumisreitti 7419 F57.1 7420 F57.2 Liite 3.6 Opastusmerkit F1 Suunnistustaulu F1.1 F1.2 F1.3 F2 Suunnistustaulu F2.1 F2.2 F2.3 F3 Ajokaistakohtainen suunnistustaulu F3 Merkit F1—F3. Merkillä annetaan ennakkotieto risteyksen liikennesuunnista. Merkkiä F2 voidaan käyttää myös risteyksessä. Vihreä pohjaväri osoittaa moottoritien tai moottoriliikennetien suunnan. Musta pohjaväri osoittaa yksityisen tien suunnan. Valkoinen pohjaväri osoittaa paikalliskohteen. Keltainen pohjaväri ja musta teksti osoittaa kiertotien tai tilapäisen liikennejärjestelyn. Punaisella vinoristillä peitetty kohde osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä. F4 Kiertotien suunnistustaulu F4.1 F4.2 Merkillä annetaan ennakkotieto kiertotiestä. Merkki voidaan rajoittaa koskemaan siinä osoitettua ajoneuvoryhmää. F5 Kiertotieopastus F5 F6 Ajoreittiopastus F6 Merkillä ilmoitetaan ajoreitti siinä olevan nuolen suuntaan silloin, kun alueella on rajoitettu kääntymistä tai siellä muuten on poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. F7 Ajokaistaopastus F7.1 F7.2 F7.3 F7.4 F7.5 F7.6 Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta. Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. F8 Ajokaistan päättyminen F8.1 F8.2 Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. F9 Viitoituksen koontimerkki F9 Merkillä osoitetaan viitoituskohteita, jotka ovat saavutettavissa seuraamalla merkin alaosassa esitettyä viitoituskohdetta, tiennumeroa tai liikennemerkkiä. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. F10 Ajokaistan yläpuolinen viitta F10 F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta F11 F12 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta F12 Merkit F10—F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle. F13 Tienviitta F13 F14 Erkanemisviitta F14 Merkit F13—F14. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1—F3 säädetään. F15 Kiertotien viitta F15 F16 Osoiteviitta F16 Merkin kannassa voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta. F17 Osoiteviitan ennakkomerkki F17 F18 Liityntäpysäköintiviitta F18.1 F18.2 F18.3 F18.4 F18.5 F19 Jalankulun viitta F19 F20 Pyöräilyn viitta F20.1 F20.2 F21 Pyöräilyn suunnistustaulu F21.1 F21.2 F22 Pyöräilyn etäisyystaulu F22 F23 Pyöräilyn paikannimi F23 Merkit F19—F23. Merkeissä voidaan käyttää reittitunnuksia ja muita vapaamuotoisia tunnuksia. Jalankulkualueella voidaan käyttää myös muita reitti- ja paikannusmerkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri voi olla keltainen. F24 Umpitie F24.1 F24.2 F24.3 Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan. F25 Enimmäisnopeussuositus F25 Merkillä osoitetaan vaarallisessa tienkohdassa normaaleissa keli- ja liikenneolosuhteissa suositeltavaa enimmäisnopeutta. F26 Etäisyystaulu F26 Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. F27 Paikannimi F27.1 F27.2 Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. Paikalliskohteen osoittavan merkin pohjaväri on valkoinen. Merkillä F27.1. voidaan osoittaa myös kunnan tai maakunnan raja, jolloin merkissä käytetään kunnan tai maakunnan vaakunaa. Merkillä F27.2 voidaan osoittaa vesistön nimi. F28 Kansainvälisen pääliikenneväylän numero F28 F29 Valtatien numero F29 F30 Kantatien numero F30 F31 Seututien numero F31 F32 Muun maantien numero F32 F33 Kehätien numero F33 F34 Eritasoliittymän numero F34 F35 Opastus numeron tarkoittamalle tielle F35 F36 Varareitti F36 Merkillä voidaan osoittaa numeroidun tien ennalta suunniteltu varareitti, jonne liikenne ohjataan päätien ollessa tilapäisesti suljettu. F37 Moottoritien tunnus F37 F38 Moottoriliikennetien tunnus F38 F39 Lentoasema F39 F40 Autolautta F40 F41 Matkustajasatama F41 F42 Tavarasatama F42 F43 Tavaraterminaali F43 F44 Teollisuusalue tai yritysalue F44 F45 Vähittäiskaupan suuryksikkö F45 Merkillä voidaan osoittaa maakuntakaavan mukainen merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. F46 Pysäköinti F46.1 F46.2 Merkin yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää mustalla pohjalla olevalla valkoisella tai keltaisella tekstillä tai numerolla taikka vihreällä tai punaisella tekstillä. F47 Rautatieasema F47 F48 Linja-autoasema F48 F49 Keskusta F49 F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti F50 Merkin kuva vaihtelee ajoneuvoryhmän mukaisesti. F51 Vaarallisten aineiden kuljetukselle tarkoitettu reitti F51 F52 Jalankulkijalle tarkoitettu reitti F52 F53 Esteetön reitti F53 F54 Reitti, jolla on portaat F54.1 F54.2 F55 Reitti ilman portaita F55.1 F55.2 F55.3 F55.4 F56 Hätäuloskäynti F56.1 F56.2 F57 Poistumisreitti F57.1 F57.2 Liite 3.7 Palvelukohteiden opastusmerkit G1 Palvelukohteen opastustaulu 7421 G1 G2 Palvelukohteen opastustaulu 7422 G2 G3 Palvelukohteen erkanemisviitta 7423 G3 Merkit G1—G3. Merkin pohjaväri on sininen tai ruskea, joka määräytyy merkissä käytettävien tunnusosien mukaan. G4 Palvelukohteen osoiteviitta 7424 G4 G5 Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki 7425 G5 G6 Radioaseman taajuus 7426 G6 Merkissä oleva luku osoittaa radioaseman taajuutta, jolla lähetetään säännöllisesti liikennettä koskevia tiedotuksia. G7 Opastuspiste 7427 G7 G8 Opastustoimisto 7428 G8 G9 Ensiapu 7429 G9 G10 Autokorjaamo 7430 G10 G11 Polttoaineen jakelu 7431 G11.1 7432 G11.2 7433 G11.3 7434 G11.4 Merkki G11.1 Bensiini tai etanoli. Merkki G11.2 Paineistettu maakaasu. Merkki G11.3 Sähkö. Merkki G11.4 Vety. G12 Hotelli tai motelli 7435 G12 G13 Ruokailupaikka 7436 G13 G14 Kahvila tai pikaruokapaikka 7437 G14 G15 Käymälä 7438 G15 G16 Retkeilymaja 7439 G16 G17 Leirintäalue 7440 G17 G18 Matkailuajoneuvoalue 7441 G18 G19 Levähdysalue 7442 G19 G20 Ulkoilualue 7443 G20 G21 Hätäpuhelin 7444 G21 G22 Sammutin 7445 G22 Merkit G7—G22. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä. G23 Museo tai historiallinen rakennus 7446 G23 G24 Maailmanperintökohde 7447 G24 G25 Luontokohde 7448 G25 G26 Näköalapaikka 7449 G26 G27 Eläintarha tai –puisto 7450 G27 G28 Muu nähtävyys 7451 G28 G29 Uintipaikka 7452 G29 G30 Kalastuspaikka 7453 G30 G31 Hiihtohissi 7454 G31 G32 Maastohiihtokeskus 7455 G32 G33 Golfkenttä 7456 G33 G34 Huvi- ja teemapuisto 7457 G34 G35 Mökkimajoitus 7458 G35 G36 Aamiaismajoitus 7459 G36 G37 Suoramyyntipaikka 7460 G37 G38 Käsityöpaja 7461 G38 G39 Kotieläinpiha 7462 G39 G40 Ratsastuspaikka 7463 G40 Merkit G23—G40. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä G1—G5. G41 Matkailutie 7464 G41.1 7465 G41.2 Merkissä G41.2 käytetään matkailutien yksilöllistä tunnusta. G42 Tilapäinen opastusmerkki 7466 G42 Merkissä voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta. Liite 3.7 Palvelukohteiden opastusmerkit G1 Palvelukohteen opastustaulu G1 G2 Palvelukohteen opastustaulu G2 G3 Palvelukohteen erkanemisviitta G3 Merkit G1—G3. Merkin pohjaväri on sininen tai ruskea, joka määräytyy merkissä käytettävien tunnusosien mukaan. G4 Palvelukohteen osoiteviitta G4 G5 Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki G5 G6 Radioaseman taajuus G6 Merkissä oleva luku osoittaa radioaseman taajuutta, jolla lähetetään säännöllisesti liikennettä koskevia tiedotuksia. G7 Opastuspiste G7 G8 Opastustoimisto G8 G9 Ensiapu G9 G10 Autokorjaamo G10 G11 Polttoaineen jakelu G11.1 G11.2 G11.3 G11.4 Merkki G11.1 Bensiini tai etanoli. Merkki G11.2 Paineistettu maakaasu. Merkki G11.3 Sähkö. Merkki G11.4 Vety. G12 Hotelli tai motelli G12 G13 Ruokailupaikka G13 G14 Kahvila tai pikaruokapaikka G14 G15 Käymälä G15 G16 Retkeilymaja G16 G17 Leirintäalue G17 G18 Matkailuajoneuvoalue G18 G19 Levähdysalue G19 G20 Ulkoilualue G20 G21 Hätäpuhelin G21 G22 Sammutin G22 Merkit G7—G22. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä. G23 Museo tai historiallinen rakennus G23 G24 Maailmanperintökohde G24 G25 Luontokohde G25 G26 Näköalapaikka G26 G27 Eläintarha tai –puisto G27 G28 Muu nähtävyys G28 G29 Uintipaikka G29 G30 Kalastuspaikka G30 G31 Hiihtohissi G31 G32 Maastohiihtokeskus G32 G33 Golfkenttä G33 G34 Huvi- ja teemapuisto G34 G35 Mökkimajoitus G35 G36 Aamiaismajoitus G36 G37 Suoramyyntipaikka G37 G38 Käsityöpaja G38 G39 Kotieläinpiha G39 G40 Ratsastuspaikka G40 Merkit G23—G40. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä G1—G5. G41 Matkailutie G41.1 G41.2 Merkissä G41.2 käytetään matkailutien yksilöllistä tunnusta. G42 Tilapäinen opastusmerkki G42 Merkissä voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta. Liite 3.8 Lisäkilvet H1 Kohde risteävässä suunnassa 7467 H1 Lisäkilpeen voidaan lisätä etäisyyttä osoittavia lukuja. H2 Kohde nuolen suunnassa 7468 H2.1 7469 H2.2 7470 H2.3 H3 Vaikutusalueen pituus 7471 H3 H4 Etäisyys kohteeseen 7472 H4 H5 Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen 7473 H5 H6 Vapaa leveys 7474 H6 H7 Vapaa korkeus 7475 H7 H8 Sähköjohdon korkeus 7476 H8 Lisäkilvessä oleva luku ilmoittaa turvallisen korkeuden sähköjohdon kohdalla. H9 Vaikutusalue molempiin suuntiin 7477 H9.1 7478 H9.2 H10 Vaikutusalue nuolen suuntaan 7479 H10 H11 Vaikutusalue päättyy 7480 H11 H12 Ajoneuvoryhmä Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä osoitettu kielto, rajoitus, määräys tai sääntö koskee vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa. Jos kielto, rajoitus, määräys tai sääntö ei koske lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa, lisäkilvessä käytetään tekstiä "Ei koske". Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lisäkilpeä H24. 7481 H12.1 Henkilöauto 7482 H12.2 Linja-auto 7483 H12.3 Kuorma-auto 7484 H12.4 Pakettiauto 7485 H12.5 Matkailuperävaunu 7486 H12.6 Matkailuauto 7487 H12.7 Invalidin ajoneuvo Lisäkilpi H12.7. Invalidin ajoneuvo on ajoneuvo, joka on erityisesti varustettu vammaisen henkilön käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on liikuntaesteisen pysäköintitunnus. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin A15 ja A33 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia. 7488 H12.8 Moottoripyörä 7489 H12.9 Mopo 7490 H12.10 Polkupyörä 7491 H12.11 Moottorikelkka 7492 H12.12 Traktori 7493 H12.13 Vähäpäästöinen ajoneuvo Lisäkilpi H12.13. Vähäpäästöinen ajoneuvo on ajoneuvo, jonka yhdistettyä kulutusta vastaava hiilidioksidipäästö on lisäkilven lukemaa pienempi. Päästö on ilmoitettu ajoneuvoliikennerekisterissä. H13 Pysäköintitapa 7494 H13.1 7495 H13.2 Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden. H14 Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle 7496 H14 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. H15 Kielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle 7497 H15 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta. H16 Tunneliluokka 7498 H16 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan. H17 Voimassaoloaika 7499 H17.1 Lisäkilpi H17.1. Arkipäivä maanantaista perjantaihin. 7500 H17.2 Lisäkilpi H17.2. Arkilauantai. 7501 H17.3 Lisäkilpi H17.3. Sunnuntai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä tai kirkollinen juhlapäivä. Kellonajan punainen väri ei vaihdu lisäkilven pohjavärin mukaan. H18 Aikarajoitus 7502 H18 Merkin C38 yhteydessä on lisäkilvellä osoitetun minuuttimäärän (min) tai tuntimäärän (h) ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. H19 Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus 7503 H19.1 7504 H19.2 Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus pysäköitäessä muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin mopoa ja moottoripyörää. Lisäkilvellä osoitetaan myös kaikkia ajoneuvoja koskeva pysäköintiin liittyvä aikarajoitus. Aikarajoituksesta on voimassa, mitä lisäkilven H18 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista. Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin, kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan. H20 Maksullinen pysäköinti 7505 H20 Merkin C38 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu. Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi "Lippuautomaatti" tai "Ennakkomaksu"). Jos vahvistettu maksu on suoritettu muulla tavalla kuin kyseistä pysäköintipaikkaa tai -aluetta varten tarkoitettuun pysäköintimittariin, maksun suorittamista osoittava pysäköintilippu tai maksulaite on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin tai sivulasin sisäpuolelle niin, että lipun tai laitteen etupuoli on kokonaisuudessaan ulkoapäin nähtävissä ja luettavissa. Mitä kolmannessa kappaleessa säädetään, ei koske sähköisesti suoritettuja maksuja. H21 Latauspaikka 7506 H21 Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka. Lisäkilpeä käytetään merkin E2 yhteydessä. H22 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta 7507 H22.1 7508 H22.2 Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka ovat liikennemerkillä B5 tai B6 osoitettu väistämisvelvollisiksi. Etuajo-oikeutetussa suunnassa lisäkilpeä käytetään merkin B1 tai A33 yhteydessä. H23 Kaksisuuntainen pyörätie 7509 H23.1 Lisäkilvellä H23.1 voidaan osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä. 7510 H23.2 Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5—D7 yhteydessä. H24 Tekstillinen lisäkilpi 7511 H24 Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä laissa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä. H25 Huoltoajo sallittu 7512 H25 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu: 1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä; 2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 4) lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi; 5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla; tai 6) ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen. H26 Hätäpuhelin ja sammutin 7513 H26 Lisäkilvellä osoitetaan hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat hätäpysäyttämispaikan varustuksen mukaan. Lisäkilpeä käytetään merkin E21 yhteydessä. Liite 3.8 Lisäkilvet H1 Kohde risteävässä suunnassa H1 Lisäkilpeen voidaan lisätä etäisyyttä osoittavia lukuja. H2 Kohde nuolen suunnassa H2.1 H2.2 H2.3 H3 Vaikutusalueen pituus H3 H4 Etäisyys kohteeseen H4 H5 Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen H5 H6 Vapaa leveys H6 H7 Vapaa korkeus H7 H8 Sähköjohdon korkeus H8 Lisäkilvessä oleva luku ilmoittaa turvallisen korkeuden sähköjohdon kohdalla. H9 Vaikutusalue molempiin suuntiin H9.1 H9.2 H10 Vaikutusalue nuolen suuntaan H10 H11 Vaikutusalue päättyy H11 H12 Ajoneuvoryhmä Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä osoitettu kielto, rajoitus, määräys tai sääntö koskee vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa. Jos kielto, rajoitus, määräys tai sääntö ei koske lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa, lisäkilvessä käytetään tekstiä "Ei koske". Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lisäkilpeä H24. H12.1 Henkilöauto H12.2 Linja-auto H12.3 Kuorma-auto H12.4 Pakettiauto H12.5 Matkailuperävaunu H12.6 Matkailuauto H12.7 Invalidin ajoneuvo Lisäkilpi H12.7. Invalidin ajoneuvo on ajoneuvo, joka on erityisesti varustettu vammaisen henkilön käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on liikuntaesteisen pysäköintitunnus. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin A15 ja A33 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia. H12.8 Moottoripyörä H12.9 Mopo H12.10 Polkupyörä H12.11 Moottorikelkka H12.12 Traktori H12.13 Vähäpäästöinen ajoneuvo Lisäkilpi H12.13. Vähäpäästöinen ajoneuvo on ajoneuvo, jonka yhdistettyä kulutusta vastaava hiilidioksidipäästö on lisäkilven lukemaa pienempi. Päästö on ilmoitettu ajoneuvoliikennerekisterissä. H13 Pysäköintitapa H13.1 H13.2 Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden. H14 Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle H14 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. H15 Kielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle H15 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta. H16 Tunneliluokka H16 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan. H17 Voimassaoloaika H17.1 Lisäkilpi H17.1. Arkipäivä maanantaista perjantaihin. H17.2 Lisäkilpi H17.2. Arkilauantai. H17.3 Lisäkilpi H17.3. Sunnuntai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä tai kirkollinen juhlapäivä. Kellonajan punainen väri ei vaihdu lisäkilven pohjavärin mukaan. H18 Aikarajoitus H18 Merkin C38 yhteydessä on lisäkilvellä osoitetun minuuttimäärän (min) tai tuntimäärän (h) ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. H19 Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus H19.1 H19.2 Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus pysäköitäessä muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin mopoa ja moottoripyörää. Lisäkilvellä osoitetaan myös kaikkia ajoneuvoja koskeva pysäköintiin liittyvä aikarajoitus. Aikarajoituksesta on voimassa, mitä lisäkilven H18 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista. Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin, kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan. H20 Maksullinen pysäköinti H20 Merkin C38 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu. Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi "Lippuautomaatti" tai "Ennakkomaksu"). Jos vahvistettu maksu on suoritettu muulla tavalla kuin kyseistä pysäköintipaikkaa tai -aluetta varten tarkoitettuun pysäköintimittariin, maksun suorittamista osoittava pysäköintilippu tai maksulaite on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin tai sivulasin sisäpuolelle niin, että lipun tai laitteen etupuoli on kokonaisuudessaan ulkoapäin nähtävissä ja luettavissa. Mitä kolmannessa kappaleessa säädetään, ei koske sähköisesti suoritettuja maksuja. H21 Latauspaikka H21 Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka. Lisäkilpeä käytetään merkin E2 yhteydessä. H22 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta H22.1 H22.2 Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka ovat liikennemerkillä B5 tai B6 osoitettu väistämisvelvollisiksi. Etuajo-oikeutetussa suunnassa lisäkilpeä käytetään merkin B1 tai A33 yhteydessä. H23 Kaksisuuntainen pyörätie H23.1 Lisäkilvellä H23.1 voidaan osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä. H23.2 Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5—D7 yhteydessä. H24 Tekstillinen lisäkilpi H24 Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä laissa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä. H25 Huoltoajo sallittu H25 Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu: 1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä; 2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 4) lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi; 5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla; tai 6) ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen. H26 Hätäpuhelin ja sammutin H26 Lisäkilvellä osoitetaan hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat hätäpysäyttämispaikan varustuksen mukaan. Lisäkilpeä käytetään merkin E21 yhteydessä. Liite 3.9 Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit I1 Sulkupuomi Merkit I1—I4. Sulkulaitteilla suljetaan tie tai tien osa, taikka ohjataan liikenne halutulle ajolinjalle. Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa tai kiinteää keltaista valoa. Jos tie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä, sulkulaitteissa voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Merkkeihin voidaan kiinnittää liikennemerkkejä niin kuin siitä valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään. 7514 I1 I2 Sulkuaita 7515 I2.1 7516 I2.2 I3 Sulkupylväs 7517 I3.1 7518 I3.2 Merkkiä I3.1 käytetään ajokaistan vasemmassa reunassa ja merkkiä I3.2 ajokaistan oikeassa reunassa. 7519 I3.3 I4 Sulkukartio 7520 I4 I5 Taustamerkki Merkit I5—I8. Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät väri ovat punainen ja keltainen. 7521 I5 Merkillä I5 voidaan osoittaa poikkeuksellisen pienisäteisiä kaarteita tai yllättäviä ajosuunnan muutoksia sekä T-risteyksen taustamerkkinä. I6 Kaarteen suuntamerkki 7522 I6 Merkkiä I6 voidaan käyttää kaarteessa, jonka kaarresäde pienenee. I7 Reunamerkki 7523 I7.1 7524 I7.2 Merkillä I7 voidaan osoittaa tien reuna esteen kohdalla tai kun ajorata kapenee äkillisesti. Merkkiä I7.1 käytetään tien vasemmassa reunassa ja merkkiä I7.2 tien oikeassa reunassa. I8 Korkeusmerkki 7525 I8 Merkkiä I8 käytetään esteessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,4 metriä. I9 Alikulun korkeusmitta 7526 I9 Merkillä voidaan osoittaa alikulkukorkeus paikoissa, joissa korkeus vaihtelee tien poikkisuunnassa. I10 Liikennemerkkipylvään tehostamismerkki 7527 I10.1 7528 I10.2 Merkillä voidaan tehostaa liikennemerkkipylvään näkyvyyttä. I11 Erkanemismerkki 7529 I11 Merkillä osoitetaan erkanevan tien alkamiskohta. I12 Reunapaalu 7530 I12.1 7531 I12.2 Merkkiä I12.1 käytetään ajoradan vasemmalla puolella ja merkkiä I12.2 ajoradan oikealla puolella. I13 Siirtokehotus 7532 I13 Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) 6 §:ssä määritetyissä tilanteissa. Merkissä voidaan kertoa siirtokehotuksen syy, voimassaoloaika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja. I14 Paikannusmerkki 7533 I14 Merkillä osoitetaan paikannuspiste moottorikelkkailureitillä. I15 Automaattinen liikennevalvonta 7534 I15 Merkillä osoitetaan tiejakso, jossa on automaattista liikennevalvontaa. I16 Tekninen valvonta 7535 I16 Merkillä osoitetaan paikka, jossa viranomainen suorittaa teknistä valvontaa. I17 Poronhoitoalue 7536 I17.1 7537 I17.2 Merkki sijoitetaan poronhoitoalueen rajalle tärkeimmille teille. Merkki voidaan toistaa poronhoitoalueella. I18 Yleinen nopeusrajoitus 7538 I18 Merkillä ilmoitetaan rajanylityspaikoilla ja autolauttasatamissa Suomen yleisistä nopeusrajoituksista. I19 Valtion raja 7539 I19 Liite 3.9 Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit I1 Sulkupuomi Merkit I1—I4. Sulkulaitteilla suljetaan tie tai tien osa, taikka ohjataan liikenne halutulle ajolinjalle. Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa tai kiinteää keltaista valoa. Jos tie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä, sulkulaitteissa voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Merkkeihin voidaan kiinnittää liikennemerkkejä niin kuin siitä valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään. I1 I2 Sulkuaita I2.1 I2.2 I3 Sulkupylväs I3.1 I3.2 Merkkiä I3.1 käytetään ajokaistan vasemmassa reunassa ja merkkiä I3.2 ajokaistan oikeassa reunassa. I3.3 I4 Sulkukartio I4 I5 Taustamerkki Merkit I5—I8. Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät väri ovat punainen ja keltainen. I5 Merkillä I5 voidaan osoittaa poikkeuksellisen pienisäteisiä kaarteita tai yllättäviä ajosuunnan muutoksia sekä T-risteyksen taustamerkkinä. I6 Kaarteen suuntamerkki I6 Merkkiä I6 voidaan käyttää kaarteessa, jonka kaarresäde pienenee. I7 Reunamerkki I7.1 I7.2 Merkillä I7 voidaan osoittaa tien reuna esteen kohdalla tai kun ajorata kapenee äkillisesti. Merkkiä I7.1 käytetään tien vasemmassa reunassa ja merkkiä I7.2 tien oikeassa reunassa. I8 Korkeusmerkki I8 Merkkiä I8 käytetään esteessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,4 metriä. I9 Alikulun korkeusmitta I9 Merkillä voidaan osoittaa alikulkukorkeus paikoissa, joissa korkeus vaihtelee tien poikkisuunnassa. I10 Liikennemerkkipylvään tehostamismerkki I10.1 I10.2 Merkillä voidaan tehostaa liikennemerkkipylvään näkyvyyttä. I11 Erkanemismerkki I11 Merkillä osoitetaan erkanevan tien alkamiskohta. I12 Reunapaalu I12.1 I12.2 Merkkiä I12.1 käytetään ajoradan vasemmalla puolella ja merkkiä I12.2 ajoradan oikealla puolella. I13 Siirtokehotus I13 Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) 6 §:ssä määritetyissä tilanteissa. Merkissä voidaan kertoa siirtokehotuksen syy, voimassaoloaika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja. I14 Paikannusmerkki I14 Merkillä osoitetaan paikannuspiste moottorikelkkailureitillä. I15 Automaattinen liikennevalvonta I15 Merkillä osoitetaan tiejakso, jossa on automaattista liikennevalvontaa. I16 Tekninen valvonta I16 Merkillä osoitetaan paikka, jossa viranomainen suorittaa teknistä valvontaa. I17 Poronhoitoalue I17.1 I17.2 Merkki sijoitetaan poronhoitoalueen rajalle tärkeimmille teille. Merkki voidaan toistaa poronhoitoalueella. I18 Yleinen nopeusrajoitus I18 Merkillä ilmoitetaan rajanylityspaikoilla ja autolauttasatamissa Suomen yleisistä nopeusrajoituksista. I19 Valtion raja I19 Liite 4.1 Pituussuuntaiset tiemerkinnät K1 Keskiviiva 7159 Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajoradalla vastakkaiset ajosuunnat toisistaan. Jatkuva ajaminen keskiviivan päällä on kielletty. Keskiviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Keskiviiva voidaan korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla. K2 Ajokaistaviiva 7541 Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajokaistat toisistaan. Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Ryhmittymisalueella viivan ja välin suhde voi olla 1:1. Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ajokaistaviiva on normaalia leveämpi. Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla, jonka viivan ja välin suhde on 1:1. K3 Sulkuviiva 7581 Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva valkoinen viiva. Ajoneuvolla ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Ajoneuvolla ei myöskään saa ajaa ajoneuvolle tarkoitetun vastakkaiset ajosuunnat erottavan sulkuviivan vasemmalla puolella. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Jos sulkuviiva on tarkoitettu molemmille ajosuunnille, käytetään kaksoissulkuviivaa. Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä sulkuviivalla. K4 Varoitusviiva 7543 Varoitusviiva on valkoinen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta vastakkaiset ajosuunnat erottavasta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa. Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla. K5 Sulkualue 7582 Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunaviivaan tai reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella merkinnällä. Ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella on kielletty. K6 Reunaviiva 7545 Reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunan. Reunaviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Reunaviivan jatke voidaan merkitä valkoisella katkoviivalla risteykseen, jossa sivusuunnan ajoneuvoille on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai jos risteys on liikennevalo-ohjattu. Katkoviiva voidaan merkitä myös ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla. Viivan ja välin suhde on 1:1. Liite 4.1 Pituussuuntaiset tiemerkinnät K1 Keskiviiva Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajoradalla vastakkaiset ajosuunnat toisistaan. Jatkuva ajaminen keskiviivan päällä on kielletty. Keskiviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Keskiviiva voidaan korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla. K2 Ajokaistaviiva Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajokaistat toisistaan. Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Ryhmittymisalueella viivan ja välin suhde voi olla 1:1. Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ajokaistaviiva on normaalia leveämpi. Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla, jonka viivan ja välin suhde on 1:1. K3 Sulkuviiva Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva valkoinen viiva. Ajoneuvolla ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Ajoneuvolla ei myöskään saa ajaa ajoneuvolle tarkoitetun vastakkaiset ajosuunnat erottavan sulkuviivan vasemmalla puolella. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Jos sulkuviiva on tarkoitettu molemmille ajosuunnille, käytetään kaksoissulkuviivaa. Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä sulkuviivalla. K4 Varoitusviiva Varoitusviiva on valkoinen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta vastakkaiset ajosuunnat erottavasta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa. Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla. K5 Sulkualue Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunaviivaan tai reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella merkinnällä. Ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella on kielletty. K6 Reunaviiva Reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunan. Reunaviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Reunaviivan jatke voidaan merkitä valkoisella katkoviivalla risteykseen, jossa sivusuunnan ajoneuvoille on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai jos risteys on liikennevalo-ohjattu. Katkoviiva voidaan merkitä myös ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla. Viivan ja välin suhde on 1:1. Liite 4.2 Poikkisuuntaiset tiemerkinnät L1 Pysäytysviiva 7546 Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä. L2 Väistämisviiva 7547 Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä B4, B5 tai B7 osoitettua väistämisvelvollisuutta. L3 Suojatie 7548 Suojatie osoitetaan valkoisella tien suuntaisella juovituksella. L4 Pyörätien jatke 7549 7550 7551 Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä. L5 Töyssy 7552 7553 Töyssy merkitään valkoisella ruutumerkinnällä. Merkintää käytetään myös korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen yhteydessä. L6 Heräteraidat 7554 Poikittain ajosuunnassa oleva valkoisten viivojen ryhmä, heräteraidat, ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi käytetään ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja. Heräteraitoja voidaan käyttää myös tehostamaan 24 §:n 4 momentin väistämisvelvollisuutta. Liite 4.2 Poikkisuuntaiset tiemerkinnät L1 Pysäytysviiva Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä. L2 Väistämisviiva Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä B4, B5 tai B7 osoitettua väistämisvelvollisuutta. L3 Suojatie Suojatie osoitetaan valkoisella tien suuntaisella juovituksella. L4 Pyörätien jatke Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä. L5 Töyssy Töyssy merkitään valkoisella ruutumerkinnällä. Merkintää käytetään myös korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen yhteydessä. L6 Heräteraidat Poikittain ajosuunnassa oleva valkoisten viivojen ryhmä, heräteraidat, ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi käytetään ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja. Heräteraitoja voidaan käyttää myös tehostamaan 24 §:n 4 momentin väistämisvelvollisuutta. Liite 4.3 Muut tiemerkinnät M1 Ajokaistanuoli 7583 Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua. Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. Ajokaistanuolella voidaan osoittaa myös kulkusuunta ajokaistalla ja pyörätiellä. M2 Ajokaistan vaihtamisnuoli 7557 Valkoisella ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä. Vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan tehostaa varoitusviivan K4 vaikutusta. M3 Pysäköintialue 7558 Liikennemerkillä osoitettu pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. M4 Keltainen reunamerkintä 7559 Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää liikennemerkillä osoitettua tai 37 ja 38 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Keltainen reunamerkintä merkitään reunatukeen tai ajoradan reunaviivan päälle. M5 Pysäyttämisrajoitus 7560 Keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa, joka ei koske kaikkia ajoneuvoryhmiä. M6 Ohjausviiva 7561 Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. M7 Jalankulkija 7562 Valkoista jalankulkijamerkintää voidaan käyttää jalkakäytävällä tai muilla jalankulkuun käytetyillä alueilla. M8 Pyöräilijä 7563 Valkoista pyöräilijämerkintää käytetään pyöräkaistalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella ja pyöräilijän odotustilassa. Merkintää käytetään myös yksisuuntaisella tiellä, jolla polkupyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin. M9 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä 7564 Valkoisella kolmiomerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B5 osoitettua väistämisvelvollisuutta. M10 "STOP"-ennakkomerkintä 7565 Valkoisella "STOP"-merkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B6 osoitettua pakollista pysäyttämistä. M11 "P"-merkintä 7566 Valkoista "P"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. M12 Invalidin ajoneuvo 7567 Valkoista invalidin ajoneuvo -merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla invalidin ajoneuvolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla. M13 "BUS"-merkintä 7568 7569 Valkoista "BUS"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla linja-autokaistalla, linja-autolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla tai pysäkillä. Yhdistettynä ajokaistanuolen kanssa merkinnällä tehostetaan liikennemerkillä osoitettua linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua muusta liikenteestä poikkeavaa ajosuuntaa. M14 "TAXI"-merkintä 7570 Valkoisella "TAXI"-merkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu taksiasema tai taksiruutu. M15 Lataus 7571 Valkoisella latausmerkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu ladattavalle sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. M16 Nopeusrajoitus 7572 Valkoisella nopeusrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua nopeusrajoitusta. M17 Tiennumero 7573 Valkoisella tien numero -merkinnällä voidaan osoittaa tien numero. M18 Risteysruudutus 7574 Keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle. M19 Liikennemerkki 7575 Liikennemerkkimerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkin vaikutusta. Liite 4.3 Muut tiemerkinnät M1 Ajokaistanuoli Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua. Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. Ajokaistanuolella voidaan osoittaa myös kulkusuunta ajokaistalla ja pyörätiellä. M2 Ajokaistan vaihtamisnuoli Valkoisella ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä. Vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan tehostaa varoitusviivan K4 vaikutusta. M3 Pysäköintialue Liikennemerkillä osoitettu pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. M4 Keltainen reunamerkintä Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää liikennemerkillä osoitettua tai 37 ja 38 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Keltainen reunamerkintä merkitään reunatukeen tai ajoradan reunaviivan päälle. M5 Pysäyttämisrajoitus Keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa, joka ei koske kaikkia ajoneuvoryhmiä. M6 Ohjausviiva Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. M7 Jalankulkija Valkoista jalankulkijamerkintää voidaan käyttää jalkakäytävällä tai muilla jalankulkuun käytetyillä alueilla. M8 Pyöräilijä Valkoista pyöräilijämerkintää käytetään pyöräkaistalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella ja pyöräilijän odotustilassa. Merkintää käytetään myös yksisuuntaisella tiellä, jolla polkupyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin. M9 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä Valkoisella kolmiomerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B5 osoitettua väistämisvelvollisuutta. M10 "STOP"-ennakkomerkintä Valkoisella "STOP"-merkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B6 osoitettua pakollista pysäyttämistä. M11 "P"-merkintä Valkoista "P"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. M12 Invalidin ajoneuvo Valkoista invalidin ajoneuvo -merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla invalidin ajoneuvolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla. M13 "BUS"-merkintä Valkoista "BUS"-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla linja-autokaistalla, linja-autolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla tai pysäkillä. Yhdistettynä ajokaistanuolen kanssa merkinnällä tehostetaan liikennemerkillä osoitettua linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua muusta liikenteestä poikkeavaa ajosuuntaa. M14 "TAXI"-merkintä Valkoisella "TAXI"-merkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu taksiasema tai taksiruutu. M15 Lataus Valkoisella latausmerkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu ladattavalle sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. M16 Nopeusrajoitus Valkoisella nopeusrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua nopeusrajoitusta. M17 Tiennumero Valkoisella tien numero -merkinnällä voidaan osoittaa tien numero. M18 Risteysruudutus Keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle. M19 Liikennemerkki Liikennemerkkimerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkin vaikutusta. Liite 5.1 Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §) Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriä tunnissa a Kuorma-auto 80 b Erikoisauto 80 c Erikoisauto, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia, b kohdasta poiketen 100 d Muu traktori kuin e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori 40 e Liikennetraktori 50 f Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 kilometriä tunnissa oleva b-luokan traktori 60 g Lukkiutumattomin jarruin varustettu b-luokan traktori, jonka kaikki akselit ovat jousitettuja ja jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, f kohdasta poiketen 80 h Levikepyörillä varustettu e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori, jonka leveys levikepyöristä mitattuna on yli 2,6 metriä, tai traktori, johon on kytketty yli 2,6 metriä leveä työväline, e, f ja g kohdasta poiketen 40 i Ajoneuvo, jossa vähintään yksi akseli on jousittamaton, ei kuitenkaan moottoripyörä 60 j Moottorityökone ja maastoajoneuvo 40 k Moottorikelkka moottorikelkkailureitillä, j kohdasta poiketen 60 l Ajoneuvo, jossa on metallipintaisia telaketjuja 20 m Linja-auto 80 n Edellä m kohdasta poiketen linja-auto, jos se on varustettu erityisin turvalaittein ja -varustein, eikä siinä ole seisovia matkustajia. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tekniset määräykset turvalaitteista ja -varusteista. 100 o Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, sovelletaan linja-autolle m ja n kohdissa säädettyjä suurimman sallitun nopeuden arvoja. p Kaksi- ja kolmipyöräinen mopo sekä kevyt nelipyörä 45 q Pienitehoinen mopo 25 h kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta tienpitoon käytettävään traktoriin. Liite 5.1 Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §) Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriä tunnissa a Kuorma-auto 80 b Erikoisauto 80 c Erikoisauto, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia, b kohdasta poiketen 100 d Muu traktori kuin e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori 40 e Liikennetraktori 50 f Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 kilometriä tunnissa oleva b-luokan traktori 60 g Lukkiutumattomin jarruin varustettu b-luokan traktori, jonka kaikki akselit ovat jousitettuja ja jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, f kohdasta poiketen 80 h Levikepyörillä varustettu e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori, jonka leveys levikepyöristä mitattuna on yli 2,6 metriä, tai traktori, johon on kytketty yli 2,6 metriä leveä työväline, e, f ja g kohdasta poiketen 40 i Ajoneuvo, jossa vähintään yksi akseli on jousittamaton, ei kuitenkaan moottoripyörä 60 j Moottorityökone ja maastoajoneuvo 40 k Moottorikelkka moottorikelkkailureitillä, j kohdasta poiketen 60 l Ajoneuvo, jossa on metallipintaisia telaketjuja 20 m Linja-auto 80 n Edellä m kohdasta poiketen linja-auto, jos se on varustettu erityisin turvalaittein ja -varustein, eikä siinä ole seisovia matkustajia. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tekniset määräykset turvalaitteista ja -varusteista. 100 o Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, sovelletaan linja-autolle m ja n kohdissa säädettyjä suurimman sallitun nopeuden arvoja. p Kaksi- ja kolmipyöräinen mopo sekä kevyt nelipyörä 45 q Pienitehoinen mopo 25 h kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta tienpitoon käytettävään traktoriin. Liite 5.2 Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §) Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriä tunnissa a Auto ja L-luokan ajoneuvo 80 b Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu 100 c Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo 60 d Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin 60 e Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta 40 f Moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä 40 g Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo 40 g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään. Liite 5.2 Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §) Moottorikäyttöinen ajoneuvo kilometriä tunnissa a Auto ja L-luokan ajoneuvo 80 b Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu 100 c Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo 60 d Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin 60 e Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta 40 f Moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä 40 g Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo 40 g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään. Liite 6.1 Akselille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) Akseli tonnia a Muu kuin vetävä akseli 10 b Vetävä akseli 11,5 Liite 6.1 Akselille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) Akseli tonnia a Muu kuin vetävä akseli 10 b Vetävä akseli 11,5 Liite 6.2 Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) Moottorikäyttöisen ajoneuvon teli tonnia a Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 b Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 c Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 d Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 19 e Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 20 f Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 21 g Kahden etuakselin muodostama kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20 h Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 21 i Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä 24 j Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 27 Hinattavan ajoneuvon teli k Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 l Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 m Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 n Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20 o Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 p Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 24 q Neli- tai useampiakselinen teli 24 Peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Liite 6.2 Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) Moottorikäyttöisen ajoneuvon teli tonnia a Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 b Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 c Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 d Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 19 e Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 20 f Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 21 g Kahden etuakselin muodostama kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20 h Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 21 i Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä 24 j Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 27 Hinattavan ajoneuvon teli k Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 l Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 m Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 n Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20 o Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 p Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 24 q Neli- tai useampiakselinen teli 24 Peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. Liite 6.3 Auton suurin sallittu massa (117 §) Auto tonnia a Muu kaksiakselinen auto kuin linja-auto 18 b Kolmiakselinen auto 25 c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 26 d Kolmiakselinen auto, jonka akseleista kaksi on varustettu paripyörin taikka jonka taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja varustettu nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetriä olevilla renkailla ja vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 28 e Kolmiakselinen nivellinja-auto 28 f Neliakselinen auto 31 g Neliakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 35 h Viisiakselinen auto 42 i Kaksiakselinen linja-auto 19,5 Auton massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin - jos auto on neliakselinen 320 kilogrammaa - jos auto on viisiakselinen 350 kilogrammaa Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille. Muun auton kuin henkilöauton massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän auton massa saa olla liitteen 6.3 a—h kohdassa säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään yksi tonni. Liite 6.3 Auton suurin sallittu massa (117 §) Auto tonnia a Muu kaksiakselinen auto kuin linja-auto 18 b Kolmiakselinen auto 25 c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 26 d Kolmiakselinen auto, jonka akseleista kaksi on varustettu paripyörin taikka jonka taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja varustettu nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetriä olevilla renkailla ja vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 28 e Kolmiakselinen nivellinja-auto 28 f Neliakselinen auto 31 g Neliakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5:tä tonnia 35 h Viisiakselinen auto 42 i Kaksiakselinen linja-auto 19,5 Auton massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin - jos auto on neliakselinen 320 kilogrammaa - jos auto on viisiakselinen 350 kilogrammaa Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille. Muun auton kuin henkilöauton massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän auton massa saa olla liitteen 6.3 a—h kohdassa säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään yksi tonni. Liite 6.4 Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa (118 §) Ajoneuvo (traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo) tonnia a Kaksiakselinen ajoneuvo 18 b Kolmiakselinen ajoneuvo 25 c Neliakselinen ajoneuvo 31 d Viisi- tai useampiakselinen ajoneuvo 42 e Teloin varustettu ajoneuvo; Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä ajoneuvon telojen maakosketuksessa olevan pituuden rajaamasta suurimmasta sallitusta massasta sekä muilla kuin kumi- tai metallipintaisilla teloilla varustettujen tela-ajoneuvojen suurimmista sallituista massoista. 42 f Metallipintaisin teloin varustettu ajoneuvo e kohdasta poiketen 20 Kolmi- ja neliakseliseen ajoneuvoon, joka täyttää liitteessä 6.3 kolmi- ja neliakseliselle autolle säädetyt suuremman massan edellytyksenä olevat ehdot, voidaan soveltaa kyseisiä suurempia massoja. Kolmiakseliselle nivelohjatulle ajoneuvolle voidaan soveltaa kolmiakseliselle nivellinja-autolle säädettyä massan arvoa. Yli kolmiakselisen ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin - jos ajoneuvo on neliakselinen 320 kilogrammaa - jos ajoneuvo on viisi- tai useampiakselinen 350 kilogrammaa Liite 6.4 Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa (118 §) Ajoneuvo (traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo) tonnia a Kaksiakselinen ajoneuvo 18 b Kolmiakselinen ajoneuvo 25 c Neliakselinen ajoneuvo 31 d Viisi- tai useampiakselinen ajoneuvo 42 e Teloin varustettu ajoneuvo; Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä ajoneuvon telojen maakosketuksessa olevan pituuden rajaamasta suurimmasta sallitusta massasta sekä muilla kuin kumi- tai metallipintaisilla teloilla varustettujen tela-ajoneuvojen suurimmista sallituista massoista. 42 f Metallipintaisin teloin varustettu ajoneuvo e kohdasta poiketen 20 Kolmi- ja neliakseliseen ajoneuvoon, joka täyttää liitteessä 6.3 kolmi- ja neliakseliselle autolle säädetyt suuremman massan edellytyksenä olevat ehdot, voidaan soveltaa kyseisiä suurempia massoja. Kolmiakseliselle nivelohjatulle ajoneuvolle voidaan soveltaa kolmiakseliselle nivellinja-autolle säädettyä massan arvoa. Yli kolmiakselisen ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin - jos ajoneuvo on neliakselinen 320 kilogrammaa - jos ajoneuvo on viisi- tai useampiakselinen 350 kilogrammaa Liite 6.5 L-luokan ajoneuvossa olevien henkilöiden ja tavaran massa yhteensä (119 §) Ajoneuvo kilogrammaa a kaksipyöräinen mopo, kolmipyöräinen henkilömopo, kevyt maantiemönkijä ja henkilömopoauto 325 b kolmipyörä 1000 c henkilökuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä sekä henkilönelipyörä 525 d kolmipyöräinen tavaramopo ja tavaramopoauto 375 e tavarankuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä 675 f hyötykolmipyörä ja tavaranelipyörä 1075 Liite 6.5 L-luokan ajoneuvossa olevien henkilöiden ja tavaran massa yhteensä (119 §) Ajoneuvo kilogrammaa a kaksipyöräinen mopo, kolmipyöräinen henkilömopo, kevyt maantiemönkijä ja henkilömopoauto 325 b kolmipyörä 1000 c henkilökuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä sekä henkilönelipyörä 525 d kolmipyöräinen tavaramopo ja tavaramopoauto 375 e tavarankuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä 675 f hyötykolmipyörä ja tavaranelipyörä 1075 Liite 6.6 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §) Yhdistelmä tonnia a Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä a.1 - enintään viisiakselisena 48 a.2 - enintään kuusiakselisena 52 b Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 44 c Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä tai auton, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä c.1 - neliakselisena 36 c.2 - viisiakselisena 44 c.3 - kuusiakselisena 53 c.4 - seitsemänakselisena 60 c.5 - kahdeksanakselisena 64 c.6 - kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 68 c.7 - vähintään yhdeksänakselisena 69 c.8 - vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 76 Akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia. Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Tätä sovelletaan myös c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille. Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kilowattia + 2,625 kilowattia/t x (yhdistelmämassa tonneina – 60 tonnia) Mitä a kohdassa säädetään, sovelletaan myös c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään. Liite 6.6 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §) Yhdistelmä tonnia a Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä a.1 - enintään viisiakselisena 48 a.2 - enintään kuusiakselisena 52 b Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 44 c Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä tai auton, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä c.1 - neliakselisena 36 c.2 - viisiakselisena 44 c.3 - kuusiakselisena 53 c.4 - seitsemänakselisena 60 c.5 - kahdeksanakselisena 64 c.6 - kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 68 c.7 - vähintään yhdeksänakselisena 69 c.8 - vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 76 Akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia. Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Tätä sovelletaan myös c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille. Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kilowattia + 2,625 kilowattia/t x (yhdistelmämassa tonneina – 60 tonnia) Mitä a kohdassa säädetään, sovelletaan myös c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään. Liite 6.7 Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa (123 §) Yhdistelmä tonnia a Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostama ajoneuvoyhdistelmä a.1 - enintään neliakselisena 36 a.2 - viisi- tai useampiakselisena 44 Esitettyjä suurimman sallitun yhdistelmämassan arvoja sovelletaan myös traktorin ja useamman kuin yhden hinattavan ajoneuvon muodostamaan yhdistelmään. Liite 6.7 Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa (123 §) Yhdistelmä tonnia a Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostama ajoneuvoyhdistelmä a.1 - enintään neliakselisena 36 a.2 - viisi- tai useampiakselisena 44 Esitettyjä suurimman sallitun yhdistelmämassan arvoja sovelletaan myös traktorin ja useamman kuin yhden hinattavan ajoneuvon muodostamaan yhdistelmään. Liite 7.1 Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (125 §) Auto metriä a Linja-auto 13,50 b Linja-auto vähintään kolmiakselisena 15,00 c Linja-auto nivelrakenteisena 18,75 d Linja-auto nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna 25,25 e Muu auto 12,00 Perävaunu f Puoliperävaunu ja yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytetty varsinainen perävaunu: vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun perään 12,00 g F kohdassa tarkoitetun vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta 2,04 h Muu kuin f kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 12,50 Ajoneuvoyhdistelmä i Henkilö-, paketti- tai linja-auton ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä 18,75 j Henkilö-, paketti- tai kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50 k Muu kuin i, l, m tai n kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50 l Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 l.1 - josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 15,65 l.2 - ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 16,40 m - kuitenkin edellä säädetystä poiketen ajoneuvonkuljetusajoneuvoyhdistelmä kuormattuna 20,75 n Kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai puoliperävaunun yhdistelmä 25,25 o N kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa f kohdassa tarkoitettu mittaustapa huomioon ottaen 21,42 Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää liitteessä 7.1 säädettyjä mittoja. Yli 15,5 metrin pituisessa, kuorma-auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostamassaajoneuvoyhdistelmässä tulee olla E-säännön n:o 70 alkuperäistä versiota tai sitä uudempaamuutossarjaa vastaava tunnuskilpi. Vaihtoehtoisesti ajoneuvoyhdistelmässä saa olla25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään0,30 m × 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla mustaajoneuvoyhdistelmän kuva, jonka alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta. Ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle ulottuvaa muuta kuormaa kuin konttia ja vaihtokuormakoria ei huomioida kuormatilojen pituuksia määritettäessä. Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 8 bartiklassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksinylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta.Mittojen ylitys on sallittua vain, jos se on välttämätöntä, jotta tällaiset laitteet voidaan liittääajoneuvon takaosaan, eikä se saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 9 aartiklassa tarkoitetulla ohjaamolla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys eisaa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. Perävaunu tai ajoneuvoyhdistelmä, jossa kuljetetaan 45 jalan mittaista konttia tai pituudeltaan45 jalan mittaista vaihtokoria osana mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuaintermodaalikuljetusta, saa ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat 15 senttimetrillä. Liite 7.1 Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (125 §) Auto metriä a Linja-auto 13,50 b Linja-auto vähintään kolmiakselisena 15,00 c Linja-auto nivelrakenteisena 18,75 d Linja-auto nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna 25,25 e Muu auto 12,00 Perävaunu f Puoliperävaunu ja yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytetty varsinainen perävaunu: vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun perään 12,00 g F kohdassa tarkoitetun vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta 2,04 h Muu kuin f kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 12,50 Ajoneuvoyhdistelmä i Henkilö-, paketti- tai linja-auton ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä 18,75 j Henkilö-, paketti- tai kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50 k Muu kuin i, l, m tai n kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50 l Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 l.1 - josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 15,65 l.2 - ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 16,40 m - kuitenkin edellä säädetystä poiketen ajoneuvonkuljetusajoneuvoyhdistelmä kuormattuna 20,75 n Kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai puoliperävaunun yhdistelmä 25,25 o N kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa f kohdassa tarkoitettu mittaustapa huomioon ottaen 21,42 Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää liitteessä 7.1 säädettyjä mittoja. Yli 15,5 metrin pituisessa, kuorma-auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostamassaajoneuvoyhdistelmässä tulee olla E-säännön n:o 70 alkuperäistä versiota tai sitä uudempaamuutossarjaa vastaava tunnuskilpi. Vaihtoehtoisesti ajoneuvoyhdistelmässä saa olla25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään0,30 m × 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla mustaajoneuvoyhdistelmän kuva, jonka alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta. Ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle ulottuvaa muuta kuormaa kuin konttia ja vaihtokuormakoria ei huomioida kuormatilojen pituuksia määritettäessä. Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 8 bartiklassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksinylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta.Mittojen ylitys on sallittua vain, jos se on välttämätöntä, jotta tällaiset laitteet voidaan liittääajoneuvon takaosaan, eikä se saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 9 aartiklassa tarkoitetulla ohjaamolla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys eisaa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. Perävaunu tai ajoneuvoyhdistelmä, jossa kuljetetaan 45 jalan mittaista konttia tai pituudeltaan45 jalan mittaista vaihtokoria osana mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuaintermodaalikuljetusta, saa ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat 15 senttimetrillä. Liite 7.2 Auton ja perävaunun sekä näiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys ja korkeus (126 §) Ajoneuvo metriä a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus.Mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamaton tai akselinnostolaite yläasennossa. 4,40 b Muun kuin c, d ja f kohdassa tarkoitetun auton ja auton perävaunun suurin sallittu leveys 2,60 c Yli 22,00 metrin pituisen, muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys 2,55 d Linja-auton suurin sallittu leveys 2,55 e Museoajoneuvoksi rekisteröity linja-auto, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60 f Henkilöauton suurin sallittu leveys 2,55 g Lämpöeristetyn, yli 22,00 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys; lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä 2,60 Liite 7.2 Auton ja perävaunun sekä näiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys ja korkeus (126 §) Ajoneuvo metriä a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus.Mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamaton tai akselinnostolaite yläasennossa. 4,40 b Muun kuin c, d ja f kohdassa tarkoitetun auton ja auton perävaunun suurin sallittu leveys 2,60 c Yli 22,00 metrin pituisen, muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys 2,55 d Linja-auton suurin sallittu leveys 2,55 e Museoajoneuvoksi rekisteröity linja-auto, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60 f Henkilöauton suurin sallittu leveys 2,55 g Lämpöeristetyn, yli 22,00 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys; lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä 2,60 Liite 7.3 Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat (127 §) Ajoneuvo metriä Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän, raskaan nelipyörän, kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän a - pituus 4,00 a.1 L6e-B-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,00 a.2 L7e-C-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,70 b - leveys 2,00 b.1 L6e-B- ja L7e-C-luokan ajoneuvon leveys kuitenkin 1,50 b.2 Kaksipyöräisen mopon leveys kuitenkin 1,00 b.3 Perävaunun leveys 1,50 c - korkeus 2,50 Jos vetoajoneuvon leveys on yli 1,50 metriä, perävaunun leveys saa edellä säädetystä poiketen olla enintään yhtä suuri kuin vetoajoneuvon leveys. Liite 7.3 Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat (127 §) Ajoneuvo metriä Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän, raskaan nelipyörän, kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän a - pituus 4,00 a.1 L6e-B-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,00 a.2 L7e-C-luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 3,70 b - leveys 2,00 b.1 L6e-B- ja L7e-C-luokan ajoneuvon leveys kuitenkin 1,50 b.2 Kaksipyöräisen mopon leveys kuitenkin 1,00 b.3 Perävaunun leveys 1,50 c - korkeus 2,50 Jos vetoajoneuvon leveys on yli 1,50 metriä, perävaunun leveys saa edellä säädetystä poiketen olla enintään yhtä suuri kuin vetoajoneuvon leveys. Liite 7.4 Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys (128 §) Ajoneuvo leveys, metriä a Kevyt sähköajoneuvo ja enintään kaksipyöräinen polkupyörä 0,80 b Kaksipyöräinen moottorilla varustettu polkupyörä 1,00 c Yli kaksipyöräinen polkupyörä 1,25 d Perävaunu a-c kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon 1,25 Liite 7.4 Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys (128 §) Ajoneuvo leveys, metriä a Kevyt sähköajoneuvo ja enintään kaksipyöräinen polkupyörä 0,80 b Kaksipyöräinen moottorilla varustettu polkupyörä 1,00 c Yli kaksipyöräinen polkupyörä 1,25 d Perävaunu a-c kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon 1,25 Liite 8.1 Akselille ja teille kohdistuvat suurimmat massat (134 §) Akseli tonnia a Muu kuin vetävä akseli 10 b Vetävä akseli 11,5 Moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen teli c Akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 d Akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 e Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 f Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 19 Perävaunun kaksiakselinen teli g akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 h akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 i akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 j akseliväli on 1,8 metriä tai suurempi 20 Perävaunun kolmiakselinen teli k akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 l akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä, mutta enintään 1,4 metriä 24 Perävaunun neli- tai useampiakselinen teli 24 Liite 8.1 Akselille ja teille kohdistuvat suurimmat massat (134 §) Akseli tonnia a Muu kuin vetävä akseli 10 b Vetävä akseli 11,5 Moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen teli c Akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 d Akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 e Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 f Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 19 Perävaunun kaksiakselinen teli g akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 h akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 i akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 j akseliväli on 1,8 metriä tai suurempi 20 Perävaunun kolmiakselinen teli k akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 l akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä, mutta enintään 1,4 metriä 24 Perävaunun neli- tai useampiakselinen teli 24 Liite 8.2 Auton suurin sallittu massa (135 §) Auto tonnia a Kaksiakselinen auto 18 b Kolmiakselinen auto 25 c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 26 d Kolmiakselinen nivellinja-auto 28 e Neliakselinen auto, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 35 Neliakselisen auton suurin sallittu massa tonneina on viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä. Liite 8.2 Auton suurin sallittu massa (135 §) Auto tonnia a Kaksiakselinen auto 18 b Kolmiakselinen auto 25 c Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 26 d Kolmiakselinen nivellinja-auto 28 e Neliakselinen auto, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5:tä tonnia 35 Neliakselisen auton suurin sallittu massa tonneina on viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä. Liite 8.3 Perävaunun suurin sallittu massa (136 §) Perävaunu tonnia a Kaksiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 18 b Kolmiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 24 Liite 8.3 Perävaunun suurin sallittu massa (136 §) Perävaunu tonnia a Kaksiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 18 b Kolmiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 24 Liite 8.4 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (137 §) Yhdistelmä tonnia a Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 36 b Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 38 c Viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 44 Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 40 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. Liite 8.4 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (137 §) Yhdistelmä tonnia a Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 36 b Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 38 c Viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 44 Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 40 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. Liite 8.5 Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (138 §) Ajoneuvo metriä a Linja-auto 13,50 a.1 Linja-auto vähintään kolmiakselisena kuitenkin 15,00 a.2 Linja-auto nivelrakenteisena kuitenkin 18,75 b Muu auto 12,00 c Varsinainen perävaunu ja keskiakseliperävaunu kytkentälaitteineen 12,00 d Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun perään 12,00 e Puoliperävaunun vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan 2,04 Ajoneuvoyhdistelmä f Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50 g Auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 g.1 - josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 15,65 g.2 - ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 16,40 Liite 8.5 Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (138 §) Ajoneuvo metriä a Linja-auto 13,50 a.1 Linja-auto vähintään kolmiakselisena kuitenkin 15,00 a.2 Linja-auto nivelrakenteisena kuitenkin 18,75 b Muu auto 12,00 c Varsinainen perävaunu ja keskiakseliperävaunu kytkentälaitteineen 12,00 d Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun perään 12,00 e Puoliperävaunun vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan 2,04 Ajoneuvoyhdistelmä f Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50 g Auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 g.1 - josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 15,65 g.2 - ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 16,40 Liite 8.6 Muut suurimmat sallitut päämitat (139 §) Ajoneuvo metriä a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus. 4,00 b Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin sallittu leveys 2,55 b.1 Lämpöeristetyn ajoneuvon suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60 Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. Liite 8.6 Muut suurimmat sallitut päämitat (139 §) Ajoneuvo metriä a Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus. 4,00 b Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin sallittu leveys 2,55 b.1 Lämpöeristetyn ajoneuvon suurin sallittu leveys kuitenkin 2,60 Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.