Statsrådets förordning om nordligt stöd 2025

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2025 siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2025 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 § Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan; tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan; 2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä hyväksytyksi haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää; tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä hyväksytyksi haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää; 3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella; maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä kasvihuonetuotannon pinta-alaa, maatalousmaata sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella; 4) suunnitelma-asetuksella jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/2115; suunnitelma-asetuksella jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/2115; 5) kasvimaalla maatalousmaata, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön; kasvimaalla maatalousmaata, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön; 6) seoskasvustolla viljan ja suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä; seoskasvustolla viljan ja suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä; 7) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa, seoskasvustoa ja puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista; rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa, seoskasvustoa ja puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista; 8) valkuaiskasvustolla kasvustoa, jossa on seoksena linssiä, pelto- ja tarhahernettä, härkäpapua, makeaa lupiinia tai muuta lupiinia sekä niiden ja viljan tai öljykasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja muun kasvin siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan tai öljykasvin yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä; valkuaiskasvustolla kasvustoa, jossa on seoksena linssiä, pelto- ja tarhahernettä, härkäpapua, makeaa lupiinia tai muuta lupiinia sekä niiden ja viljan tai öljykasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja muun kasvin siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan tai öljykasvin yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä; 9) peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota, suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 artiklassa tarkoitettuja hamppulajikkeita; peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota, suunnitelma-asetuksen 33 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 2 artiklassa tarkoitettuja hamppulajikkeita; 10) nautarekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) mukaista nautaeläinten rekisteriä; nautarekisterillä tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (”eläinterveyssäännöstö”) 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain (1069/2021) mukaista nautaeläinten rekisteriä; 11) lammas- ja vuohirekisterillä eläinterveyssäännöstön 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaista lammas- ja vuohieläinten rekisteriä; lammas- ja vuohirekisterillä eläinterveyssäännöstön 109 artiklan ja eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaista lammas- ja vuohieläinten rekisteriä; 12) eläinryhmällä ryhmää eläimiä, jotka kaikki ovat emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, vähintään vuoden ikäisiä uuhia tai vähintään vuoden ikäisiä kuttuja; eläinryhmällä ryhmää eläimiä, jotka kaikki ovat emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, vähintään vuoden ikäisiä uuhia tai vähintään vuoden ikäisiä kuttuja; 13) emolehmällä liharotuista vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi Simmental- tai alkuperäisrotuisen naudan osalta on nautarekisterissä merkitty muu kuin maidontuotanto; emolehmällä liharotuista vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi Simmental- tai alkuperäisrotuisen naudan osalta on nautarekisterissä merkitty muu kuin maidontuotanto; 14) teurastetulla hieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka on teurastettu; teurastetulla hieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä, joka on teurastettu; 15) maidon suoramyynnillä tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa. maidon suoramyynnillä tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa.

3 § Tuen yleiset määräytymisperusteet Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022) säädettyä tukialuejakoa. Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022) säädettyä tukialuejakoa. Tukea myönnetään enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00. Tukea myönnetään enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00. Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä mainittujen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa. Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä mainittujen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa. 2 luku Kasvintuotannon tuet

4 § Kasvintuotannon tukien määräytyminen Kasvintuotannon tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman tukihakukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvulohkon on oltava hakijan hallinnassa viimeistään vuoden 2025 viimeisenä tukihakupäivänä ja vähintään 2 päivään lokakuuta 2025 asti. Hakijan hallinta voi olla hallintaa omistajana, maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Kasvintuotannon tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman tukihakukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvulohkon on oltava hakijan hallinnassa viimeistään vuoden 2025 viimeisenä tukihakupäivänä ja vähintään 2 päivään lokakuuta 2025 asti. Hakijan hallinta voi olla hallintaa omistajana, maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (77/2023) tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Kasvintuotannon tukea ei kuitenkaan makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (77/2023) tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Kasvintuotannon tukea ei kuitenkaan makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi. Jäljempänä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea, 6 §:ssä tarkoitettua yleistä hehtaaritukea ja 7 §:ssä tarkoitettua nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peruslohko ei ole eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 8 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa. Tukea ei myöskään makseta peruslohkolle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun tai -niitty. Jäljempänä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea, 6 §:ssä tarkoitettua yleistä hehtaaritukea ja 7 §:ssä tarkoitettua nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peruslohko ei ole eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain (1333/2022) 8 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa. Tukea ei myöskään makseta peruslohkolle, joka on maankäyttölajiltaan luonnonlaidun tai -niitty. Puutarhakasvien maa- puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun viljelyksessä olevaan maatalousmaahan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat. Puutarhakasvien maa- puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun viljelyksessä olevaan maatalousmaahan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

5 § Pohjoisen hehtaarituen määräytyminen ja ennakko Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti: Tukialueet C1 ja C2 sekä C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet euroa/ha Ruis 75 Sokerijuurikas 100 Tärkkelysperuna 100 Tukialueet C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4 euroa/ha Avomaanvihannekset 350 Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha Valkuaiskasvusto 45 Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti: Tukialueet C1 ja C2 sekä C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet euroa/ha Ruis 75 Sokerijuurikas 100 Tärkkelysperuna 100 Tukialueet C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4 euroa/ha Avomaanvihannekset 350 Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha Valkuaiskasvusto 45 Avomaanvihannesten viljelyyn myönnetään tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset ja sato korjataan. Herneiden viljelyyn avomaalla myönnetään tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina. Avomaanvihannesten viljelyyn myönnetään tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset ja sato korjataan. Herneiden viljelyyn avomaalla myönnetään tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina. Jos satoa ei voida korjata sääolosuhteiden, tuhoeläinten tai kasvitautien vuoksi, lohko voidaan katsoa tukeen oikeutetuksi, jos lohko on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan katsotaan täyttyvän avomaanvihannesviljelyn osalta 2 momentissa säädetyn lisäksi, jos hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Jos satoa ei voida korjata sääolosuhteiden, tuhoeläinten tai kasvitautien vuoksi, lohko voidaan katsoa tukeen oikeutetuksi, jos lohko on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan mukaisesti. Paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan katsotaan täyttyvän avomaanvihannesviljelyn osalta 2 momentissa säädetyn lisäksi, jos hakija on noudattanut toiminnassaan, mitä eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään. Peltokasvien viljelyyn vehnää, maissia, sokerimaissia, mallasohraa, ruista, puhdaskauraa, rehuviljaa, hirssiä, auringonkukkaa, valkuaiskasvustoja, lupiineja, soijapapua, virnaa, mesikkää, mailasta, apilaa ja vuohenhernettä lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti: Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha Peltokasvit 75 Peltokasvien viljelyyn vehnää, maissia, sokerimaissia, mallasohraa, ruista, puhdaskauraa, rehuviljaa, hirssiä, auringonkukkaa, valkuaiskasvustoja, lupiineja, soijapapua, virnaa, mesikkää, mailasta, apilaa ja vuohenhernettä lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti: Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha Peltokasvit 75 Pohjoisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta. Pohjoisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

6 § Yleinen hehtaarituki ja ennakko Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha C2 10 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 20 C3 30 C4 55 Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha C2 10 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 20 C3 30 C4 55 Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella. Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella. Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea vehnän, maissin, sokerimaissin, mallasohran, rukiin, hirssin, auringonkukan, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan, valkuaiskasvustojen, lupiinien, linssin, kikherneen, härkäpavun, soijapavun, virnan, mesikän, mailasen, apilan ja vuohenherneen viljelyalan perusteella sekä 5 §:ssä tukikelpoisten kasvien viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely. Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea vehnän, maissin, sokerimaissin, mallasohran, rukiin, hirssin, auringonkukan, sokerijuurikkaan, tärkkelysperunan, valkuaiskasvustojen, lupiinien, linssin, kikherneen, härkäpavun, soijapavun, virnan, mesikän, mailasen, apilan ja vuohenherneen viljelyalan perusteella sekä 5 §:ssä tukikelpoisten kasvien viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely. Yleisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta. Yleisen hehtaarituen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

7 § Nuorten viljelijöiden tuki ja ennakko Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet, C3 ja C4 vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään 50 euroa hehtaarilta. Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet, C3 ja C4 vuoden 2025 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan maatalousmaan perusteella enintään 50 euroa hehtaarilta. Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella. Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, kesannoksi, monimuotoisuuskasveiksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, ympäristösopimusalaksi, viljelemättömäksi alaksi, luonnonhoitonurmeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella. Nuorten viljelijöiden tuen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta. Nuorten viljelijöiden tuen ennakkoa voidaan maksaa 50 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

8 § Ympäristöehdot Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 6–8 ja 12–14 §:ssä. Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1384/2022) 6–8 ja 12–14 §:ssä. 3 luku Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

9 § Maidon tuotantotuki Maidon tuotantotukea myönnetään hakijan tuottaman, vuonna 2025 markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti: Tukialue 1.1.–31.12.2025 senttiä/litra C1 8,6 C2 9,3 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 10,3 C3 alue P1 13,3 C3 alue P2 15,0 C3 alueet P3 ja P4 17,6 C4 alue P4 22,3 C4 alue P5 31,5 Maidon tuotantotukea myönnetään hakijan tuottaman, vuonna 2025 markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti: Tukialue 1.1.–31.12.2025 senttiä/litra C1 8,6 C2 9,3 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 10,3 C3 alue P1 13,3 C3 alue P2 15,0 C3 alueet P3 ja P4 17,6 C4 alue P4 22,3 C4 alue P5 31,5 Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai hakijan ilmoittaman suoramyynnin määrän mukaan. Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai hakijan ilmoittaman suoramyynnin määrän mukaan. Maidon tuotantotukea myönnetään vuoden 2025 tuotantojaksolle hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella: Tukialue miljoonaa litraa C1 4,0 C2 4,0 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 3,6 C3 alue P1 3,2 C3 alue P2 2,8 C3 alueet P3 ja P4 2,8 C4 alue P4 2,4 C4 alue P5 1,8 Maidon tuotantotukea myönnetään vuoden 2025 tuotantojaksolle hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella: Tukialue miljoonaa litraa C1 4,0 C2 4,0 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 3,6 C3 alue P1 3,2 C3 alue P2 2,8 C3 alueet P3 ja P4 2,8 C4 alue P4 2,4 C4 alue P5 1,8 Maidon tuotantotukea voidaan myöntää yhteensä enintään 171,20 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua tukea alennetaan vastaavasti. Maidon tuotantotukea voidaan myöntää yhteensä enintään 171,20 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, 1 momentissa tarkoitettua tukea alennetaan vastaavasti.

10 § Eläinyksikkötuki Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan hallinnassa vuonna 2025 olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuki määräytyy hakijalla vuonna 2025 olleiden eläinyksiköiden lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan hallinnassa vuonna 2025 olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuki määräytyy hakijalla vuonna 2025 olleiden eläinyksiköiden lukumäärän perusteella. Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen ja sonnien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (1378/2022) mukaista menettelyä. Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen ja sonnien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (1378/2022) mukaista menettelyä. Eläimen lähtiessä tilalta teurastettavaksi teurastamoon tuki 2 momentissa lasketun eläinyksikkömäärän perusteella maksetaan eläimen lammas- ja vuohirekisteriin tai nautarekisteriin ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. Eläimen lähtiessä tilalta teurastettavaksi teurastamoon tuki 2 momentissa lasketun eläinyksikkömäärän perusteella maksetaan eläimen lammas- ja vuohirekisteriin tai nautarekisteriin ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. Eläinyksikkötukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialueet/tuki euroina C1 C2 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet C3 alueet P1 ja P2 C3 alueet P3 ja P4 C4 alue P4 C4 alue P5 Emolehmät 707 707 783 858 858 1 043 1 043 Sonnit (6 kk– alle 20 kk) 691 691 791 866 866 1 211 1 211 Uuhet 438 444 501 643 704 862 862 Kutut 836 855 896 1 138 1 217 1 356 1 561 Eläinyksikkötukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialueet/tuki euroina C1 C2 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet C3 alueet P1 ja P2 C3 alueet P3 ja P4 C4 alue P4 C4 alue P5 Emolehmät 707 707 783 858 858 1 043 1 043 Sonnit (6 kk– alle 20 kk) 691 691 791 866 866 1 211 1 211 Uuhet 438 444 501 643 704 862 862 Kutut 836 855 896 1 138 1 217 1 356 1 561

11 § Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2025 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka aloittavat uuhien pidon vuonna 2025, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin. Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2025 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka aloittavat uuhien pidon vuonna 2025, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus tehdä lampaita koskevia ilmoituksia eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain 30 §:ssä tarkoitettuun eläinrekisteriin. Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kutuista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain (297/2021) 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava elintarvikelain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jona kotieläintalouden tukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää. Kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kutuista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä ja hakija noudattaa tavanomaista tuotantotapaa. Maatilalla on oltava sopimus maitoa jalostavan laitoksen kanssa, maatilan on tehtävä elintarvikelain (297/2021) 10 §:ssä tarkoitettu ilmoitus elintarviketoiminnasta tai tilalla on oltava elintarvikelain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksytty elintarvikehuoneisto viimeistään sinä päivänä, jona kotieläintalouden tukea koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää.

12 § Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki määräytyy hakijan hallinnassa olleiden vuonna 2025 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella. Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki määräytyy hakijan hallinnassa olleiden vuonna 2025 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella. Vuoden 2025 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti: Hiehot Tukialue euroa/eläinyksikkö C1 625 C2 625 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 730 C3 800 C4 925 Vuoden 2025 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti: Hiehot Tukialue euroa/eläinyksikkö C1 625 C2 625 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 730 C3 800 C4 925 Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä Sonnit Tukialue euroa/teurastettu eläin C3 alueet P1 ja P2 141 C3 alueet P3 ja P4 192 C4 alue P4 192 C4 alue P5 343 Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä Sonnit Tukialue euroa/teurastettu eläin C3 alueet P1 ja P2 141 C3 alueet P3 ja P4 192 C4 alue P4 192 C4 alue P5 343

13 § Teurastetun eläimen tukikelpoisuus Teurastetusta eläimestä maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: Teurastetusta eläimestä maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hieho tai sonni on nautarekisterin tietojen perusteella ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta ennen sen teurastusta; tilallapitoaika lasketaan päivään, jona eläin on ilmoituksen mukaan poistettu tilalta tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi; hieho tai sonni on nautarekisterin tietojen perusteella ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta ennen sen teurastusta; tilallapitoaika lasketaan päivään, jona eläin on ilmoituksen mukaan poistettu tilalta tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi; 2) eläin on teurastettu Ruokaviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot sekä teurastuspäivä on ilmoitettu nautarekisteriin; eläin on teurastettu Ruokaviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot sekä teurastuspäivä on ilmoitettu nautarekisteriin; 3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; ja 4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa. hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhon perusteella voidaan maksaa tukea. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, tukea ei sen osalta makseta. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhon perusteella voidaan maksaa tukea. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, tukea ei sen osalta makseta.

14 § Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän pienenemisestä on tällöin toimitettava selvitys. Jos eläinten määrä on pienentynyt eläintaudin takia, tästä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän pienenemisestä on tällöin toimitettava selvitys. Jos eläinten määrä on pienentynyt eläintaudin takia, tästä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus. Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

15 § Tuotantosidonnaisen eläinyksikkötuen porrastaminen Emolehmien, sonnien, uuhien, kuttujen ja teurashiehojen eläinyksikkötukea myönnetään 10 ja 12 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavan tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärän perusteella: Tukialue eläinyksikkömäärä CI 800 C2 800 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 575 C3 400 C4 260 Emolehmien, sonnien, uuhien, kuttujen ja teurashiehojen eläinyksikkötukea myönnetään 10 ja 12 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavan tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärän perusteella: Tukialue eläinyksikkömäärä CI 800 C2 800 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 575 C3 400 C4 260 Jos 1 momentissa mainittu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärää laskettaessa, tuki myönnetään ensimmäisenä niiden eläinryhmien perusteella, joiden tuki yksikköä kohden on suurin. Tukea voidaan myöntää myös siten, että sen perusteena on vain osa eläinryhmän eläinyksiköistä. Jos 1 momentissa mainittu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärää laskettaessa, tuki myönnetään ensimmäisenä niiden eläinryhmien perusteella, joiden tuki yksikköä kohden on suurin. Tukea voidaan myöntää myös siten, että sen perusteena on vain osa eläinryhmän eläinyksiköistä.

16 § Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen Edellä 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2024 kotieläintuki on maksettu. Edellä 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2024 kotieläintuki on maksettu. Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2025 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2024 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2025 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2024 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Jos hakija on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2024 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2025, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän perusteella maksettava ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2025 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2024 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Jos hakija on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2024 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2025, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän perusteella maksettava ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2025 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2024 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä. Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä. Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 15 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen. Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 15 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen. Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella. Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella. Tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 85 prosenttia. Tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 85 prosenttia. 4 luku Tuotannosta irrotettu tuki

17 § Tuotannosta irrotetun tuen määrä ja ennakko Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2025 myönnetään 1 päivänä syyskuuta 2025 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialue euroa CI 164 C2 143 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 199 C3 ja C4 206 Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2025 myönnetään 1 päivänä syyskuuta 2025 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialue euroa CI 164 C2 143 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 199 C3 ja C4 206 Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää tukialueella C1 146 yksikköä, tukialueella C2 170 yksikköä, tukialueella C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueilla 200 yksikköä, tukialueella C3 200 yksikköä tai tukialueella C4 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialue euroa C1 62 C2 53 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet45 45 C3 ja C4 45 Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää tukialueella C1 146 yksikköä, tukialueella C2 170 yksikköä, tukialueella C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueilla 200 yksikköä, tukialueella C3 200 yksikköä tai tukialueella C4 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialue euroa C1 62 C2 53 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet45 45 C3 ja C4 45 Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 90 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2025 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä. Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 90 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2025 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä. 5 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

18 § Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2025 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana. Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2025 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana. Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtaisen viljelysuunnitelman, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lyhyestä viljelykaudesta mainitussa momentissa tarkoitetuksi pitkäksi viljelykaudeksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena. Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtaisen viljelysuunnitelman, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lyhyestä viljelykaudesta mainitussa momentissa tarkoitetuksi pitkäksi viljelykaudeksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena. Tukea myönnetään tomaatin, kasvihuonekurkun, avomaankurkun, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaattien, lehtitillin, persiljan, paprikan, kiinankaalin, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien sekä sisätiloihin tarkoitettujen, ruukussa viljeltävien koristekasvien kasvihuonetuotantoon. Tukea myönnetään myös omaan kasvihuoneviljelykäyttöön tarkoitetun salaatin, lehtitillin ja persiljan taimituotannolle. Muuhun taimituotantoon ei myönnetä tukea. Tukea myönnetään tomaatin, kasvihuonekurkun, avomaankurkun, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaattien, lehtitillin, persiljan, paprikan, kiinankaalin, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien sekä sisätiloihin tarkoitettujen, ruukussa viljeltävien koristekasvien kasvihuonetuotantoon. Tukea myönnetään myös omaan kasvihuoneviljelykäyttöön tarkoitetun salaatin, lehtitillin ja persiljan taimituotannolle. Muuhun taimituotantoon ei myönnetä tukea.

19 § Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti: Viljelykausi euroa/m² Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 3,5 Pitkä: yli 7 kk 9,4 Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti: Viljelykausi euroa/m² Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 3,5 Pitkä: yli 7 kk 9,4 Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2025 aikana. Lehtitillin ja persiljan osalta edellytyksenä on lisäksi, että niitä viljellään maapohjassa käyttäen istutettuja taimia, että viljelyssä tuotetaan taimia omaan käyttöön tai niitä viljellään ruukkutuotantona taikka että niitä viljellään yhdistelmäviljelyssä käyttäen suoraa siemenkylvöä siten, että viljelyn pääkasvi on jokin muu tukikelpoinen kasvi kuin tilli tai persilja. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalan perusteella tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään yhdistelmänä useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Pitkän viljelykauden tukea myönnetään, jos kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2025 aikana. Lehtitillin ja persiljan osalta edellytyksenä on lisäksi, että niitä viljellään maapohjassa käyttäen istutettuja taimia, että viljelyssä tuotetaan taimia omaan käyttöön tai niitä viljellään ruukkutuotantona taikka että niitä viljellään yhdistelmäviljelyssä käyttäen suoraa siemenkylvöä siten, että viljelyn pääkasvi on jokin muu tukikelpoinen kasvi kuin tilli tai persilja. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalan perusteella tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään yhdistelmänä useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 90 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta. Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 90 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

20 § Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointitukea myönnetään 1 päivänä marraskuuta 2025 ja 15 päivänä joulukuuta 2025 varastossa olevien puutarhatuotteiden tukeen oikeuttavien varastointimäärien keskiarvon perusteella enintään seuraavasti: Varastotyyppi euroa/m³ Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2 Muu varasto 8,8 Puutarhatuotteiden varastointitukea myönnetään 1 päivänä marraskuuta 2025 ja 15 päivänä joulukuuta 2025 varastossa olevien puutarhatuotteiden tukeen oikeuttavien varastointimäärien keskiarvon perusteella enintään seuraavasti: Varastotyyppi euroa/m³ Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2 Muu varasto 8,8 Tuen perusteena oleva varastointimäärä on ilmoitettava kuutiometrin tarkkuudella ja siihen saa sisällyttää ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei saa sisällyttää ilmoitettavaan varastointimäärään. Tuen perusteena oleva varastointimäärä on ilmoitettava kuutiometrin tarkkuudella ja siihen saa sisällyttää ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei saa sisällyttää ilmoitettavaan varastointimäärään. Puutarhatuotteita, joiden varastointiin myönnetään tukea, ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Puutarhatuotteita, joiden varastointiin myönnetään tukea, ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

21 § Metsämarjojen ja -sienten varastointituki Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2025 varastointimäärän perusteella. Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2025 varastointimäärän perusteella. Tukea myönnetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen ennen 1 päivää tammikuuta 2025 poimittujen metsämarjojen ja -sienten varastointiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsämarjat varastoidaan pakastettuina, kuivattuina, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä ja metsäsienet pakastettuina, kuivattuina tai suolattuina. Tukea myönnetään ihmisravinnoksi tarkoitettujen ennen 1 päivää tammikuuta 2025 poimittujen metsämarjojen ja -sienten varastointiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsämarjat varastoidaan pakastettuina, kuivattuina, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä ja metsäsienet pakastettuina, kuivattuina tai suolattuina. Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: Varastoitu tuote senttiä/kg Lakka 34 Muut metsämarjat 10 Metsäsienet 42 Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: Varastoitu tuote senttiä/kg Lakka 34 Muut metsämarjat 10 Metsäsienet 42 6 luku Erinäiset säännökset

22 § Rekisterit Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) tuen myöntämisperusteena oleva eläin on tunnistettu ja rekisteröity eläinterveyssäännöstön IV osan I osaston 2 luvun 1 jakson, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 22 ja 23 artiklan, III osan I osaston 1 ja 2 luvun, II osaston 1 ja 2 luvun sekä III osaston 1 ja 2 luvun, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 3 ja 13–15 artiklan sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti ja että tilan kaikki naudat, lampaat ja vuohet on tunnistettu ja rekisteröity edellä mainittujen säädösten mukaisesti ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa; tuen myöntämisperusteena oleva eläin on tunnistettu ja rekisteröity eläinterveyssäännöstön IV osan I osaston 2 luvun 1 jakson, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 22 ja 23 artiklan, III osan I osaston 1 ja 2 luvun, II osaston 1 ja 2 luvun sekä III osaston 1 ja 2 luvun, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettävyyden osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/520 3 ja 13–15 artiklan sekä eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti ja että tilan kaikki naudat, lampaat ja vuohet on tunnistettu ja rekisteröity edellä mainittujen säädösten mukaisesti ja että eläimet ovat ilmoitetussa pitopaikassa; 2) sikojen osalta sikojen pitopaikkakohtainen eläinmäärä on ilmoitettu eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti ja sioista pidetty kirjaa eläinterveyssäännöstön 102 artiklan mukaisesti; sikojen osalta sikojen pitopaikkakohtainen eläinmäärä on ilmoitettu eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti ja sioista pidetty kirjaa eläinterveyssäännöstön 102 artiklan mukaisesti; 3) siipikarjasta on pidetty kirjaa eläinterveyssäännöstön 117 artiklan mukaisesti ja pitopaikat on rekisteröity eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti; siipikarjasta on pidetty kirjaa eläinterveyssäännöstön 117 artiklan mukaisesti ja pitopaikat on rekisteröity eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain mukaisesti; 4) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

23 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä tammikuuta 2025. Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä tammikuuta 2025. Helsingissä 23.1.2025 Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Neuvotteleva virkamies Juha Vanhatalo Helsingissä 23.1.2025 Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Neuvotteleva virkamies Juha Vanhatalo Liite Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annetussa Euroopan komission päätöksessä (EU) 2021/2312 säädetyt enimmäismäärät Tukiluokka- ja tuotantoalat Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä kaudella 1.1.2022–31.12.2027 (milj. euroa) Tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuosittainen enimmäismäärä 1. Kotieläintalous: lypsylehmät (maidontuotanto), muut nautaeläimet, lampaat ja vuohet, hevoset, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki 441,9 josta lehmänmaito 221,0 227 200 lypsylehmää, 181 000 muuta eläinyksikköä, 139 200 eläinyksikköä sikoja ja siipikarjaa 2. Kasvintuotanto: Peltokasvi- ja kasvihuonetuotanto, puutarhatuotteiden varastointi 112,6 944 300 hehtaaria peltokasvituotantoa, josta 481 200 hehtaaria nurmialaa; 203 hehtaaria kasvihuonetuotantoa 3. Muu pohjoinen tuki: Poronhoito, maidon ja lihan kuljetustuki, kotieläintuotannon edellyttämät palvelut, metsämarjojen ja -sienten varastointituki 20,0 171 100 poroa Pohjoisen tuen enimmäismäärä yhteensä 574,5 Liite Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annetussa Euroopan komission päätöksessä (EU) 2021/2312 säädetyt enimmäismäärät Tukiluokka- ja tuotantoalat Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä kaudella 1.1.2022–31.12.2027 (milj. euroa) Tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuosittainen enimmäismäärä 1. Kotieläintalous: lypsylehmät (maidontuotanto), muut nautaeläimet, lampaat ja vuohet, hevoset, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki 441,9 josta lehmänmaito 221,0 227 200 lypsylehmää, 181 000 muuta eläinyksikköä, 139 200 eläinyksikköä sikoja ja siipikarjaa 2. Kasvintuotanto: Peltokasvi- ja kasvihuonetuotanto, puutarhatuotteiden varastointi 112,6 944 300 hehtaaria peltokasvituotantoa, josta 481 200 hehtaaria nurmialaa; 203 hehtaaria kasvihuonetuotantoa 3. Muu pohjoinen tuki: Poronhoito, maidon ja lihan kuljetustuki, kotieläintuotannon edellyttämät palvelut, metsämarjojen ja -sienten varastointituki 20,0 171 100 poroa Pohjoisen tuen enimmäismäärä yhteensä 574,5